"Syöpälääkäreitä pitäisi olla koulutusputkessa enemmän" – Lääkäriliitto: Erikoislääkäreiden koulutus alkaa olla jo kriittinen asia

Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Kati Myllymäen mukaan uusien lääkäreiden peruskoulutus ei ratkaise lääkäripulaa, jos ei ole virkoja ja erikoistumispaikkoja.

Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Kati Myllymäen mielestä ei voida ajatella, että huonokuntoiset potilaat reissaisivat pitkiä matkoja yliopistollisiin sairaaloihin. Hoitoa syöpäänkin on saatava koko maassa.
Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Kati Myllymäen mielestä ei voida ajatella, että huonokuntoiset potilaat reissaisivat pitkiä matkoja yliopistollisiin sairaaloihin. Hoitoa syöpäänkin on saatava koko maassa.

Marjo Oikarinen

Lääkäriliitto on usein vastustanut lääkäreiden koulutusmäärän lisäystä, kun sitä on vaadittu ratkaisuksi lääkäripulaan. Kyse on kuitenkin ollut lääkäreiden peruskoulutuksesta – erikoislääkäreitä pitäisi liiton mielestä olla jo koulutusputkessa paljon nykyistä enemmän.

Lännen Media teki sairaanhoitopiireille kyselyn syöpähoidon resursseista ja valmistautumisesta tulevaan potilasmäärän kasvuun. Monin paikoin syöpähoidon erikoislääkäreitä on jo nyt liian vähän eikä kaikkia virkoja saada täytettyä.

Kun väestö ikääntyy, jopa joka kolmas suomalainen ehtii sairastua syöpään. Lisäksi syöpää saatetaan sairastaa vuosikymmeniä, kun hoidot kehittyvät ja tauti kroonistuu.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki on huolissaan nuorten lääkäreiden erikoistumispaikoista, kun kuntien talous on tiukoilla ja monissa sairaanhoitopiireissä käydään yt-neuvotteluja.

– Valmiita erikoislääkäreitä ei heitetä pihalle, mutta erikoistumispaikoista voidaan säästää. Lääkäreiden suuret ikäluokat ovat kohta jäämässä eläkkeelle, mutta uusien lääkäreiden peruskoulutus ei ratkaise asiaa, jos ei ole virkoja ja erikoistumispaikkoja, Myllymäki sanoo.

– Erikoislääkäreitä ei kouluteta luennoilla vaan sairaaloissa.

Tällä hetkellä Suomessa on 173 syöpälääkäriä eli onkologia ja 76 hematologia eli veritautilääkäriä. Erikoistumispaikat ovat täynnä, ja virkapohjan mukaisen ennusteen perusteella vuonna 2030 meillä on 221 onkologia ja 101 hematologia. Se ei todennäköisesti riitä kattamaan kasvavaa tarvetta.

Syöpälääkäreiden lisäksi tarvittaisiin Myllymäen mukaan erityisesti geriatreja, fysiatreja ja yleislääketieteen erikoislääkäreitä terveyskeskuksiin.

Lääketieteen lisensiaatteja valmistuu vuosittain Suomessa noin 700. Lisäksi ulkomailla opiskelee lääkäriksi noin 1 300 suomalaista, joista vain noin 5 prosenttia on jäämässä muualle.

Kaikkiin erikoislääkärin virkoihin ei kuitenkaan riitä tulijoita. Tämä johtuu Myllymäen mukaan muun muassa siitä, että pienissä sairaaloissa syöpälääkärin virkoja on vain yksi tai kaksi, mutta yksi erikoislääkäri ei riitä vastaamaan kasvavaan tarpeeseen ja hallitsemaan kaikkien syöpälajien koko ajan kehittyviä hoitoja. Työmäärä voi olla liian suuri.

– Syöpätautien yksiköitä pitäisi vahvistaa. Yliopistollisissa sairaaloissa on suhteessa enemmän syöpälääkäreitä kuin muualla. Tutkimusta ja mahdollisuuksia työn jakamiseen pitäisi olla myös keskussairaaloissa.

Ehkä ongelmallisin kierre syntyy siitä, että syöpäpotilaita on eniten alueilla, joille on vaikeinta saada erikoislääkäreitä ja joiden talous taantuu pahiten. Esimerkiksi Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Savonlinnassa potilaita hoitaa yksityinen keikkalääkäri, mikä tulee Myllymäen mukaan kalliiksi.

Kymenlaaksossa syöpää sairastetaan paljon, vaikka ikärakenteen vaikutus poistettaisiin. Entisenä kotkalaisena Myllymäki arvioi tämän johtuvan elintavoista: esimerkiksi tupakointi ja päihteiden käyttö ovat keskimääräistä yleisempää. Niiden tiedetään lisäävän syöpäriskiä.

Nuuskan käyttö on lisääntynyt nuorten keskuudessa, mutta sen vaikutusta suun ja limakalvon syöpiin on vielä vaikea arvioida.

Tausta

Syövän kasvu suurinta idässä ja pohjoisessa

Syöpäpotilaiden määrä koko maassa kasvoi noin 13 prosenttia vuosista 2004–2006 vuosiin 2014–2016.

Kasvuprosentit vaihtelevat kuitenkin suuresti maan eri osien välillä. Kasvu on suurinta Itä-Suomessa ja Lapissa, joissa väestö ikääntyy nopeimmin.

Pienintä kasvu on Pirkanmaalla, Vaasan, Keski-Suomen ja kaikissa Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä.

Kun erilainen ikärakenne otetaan huomioon, ikävakioituna syöpä on Manner-Suomessa yleisintä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella sekä Kymenlaaksossa.

Harvinaisinta ikävakioitu syöpä on Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Ikääntymisen lisäksi syövän esiintyvyyteen vaikuttavat muun muassa elintavat, kuten tupakointi ja päihteiden käyttö.

Lähde: THL

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vastaa
Kommentattori
Peruskoulutuksesta erikoislääkäriksi
Vaikka lääkäriliitto yrittää todistella että lääkäreiden peruskoulutuksen lisääminen ei vaikuta erikoislääkäreiden määrään, niin se ei tarkoita asian olevan tieteellisesti todistettu fakta. Ihan maalaisjärki ja intuitiokin sanoo, että jos lääkäreitä on enemmän, todennäköisemmin asiaan motivoituneita henkilöitä päätyy myös erikoislääkäreiksi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
MPJ
Vast: Peruskoulutuksesta erikoislääkäriksi
Jos olisi pula bussikuskeista, niin saadaanko niitä lisää lisäämällä tavallisen ajokortin saajien määrää? Ei, koska bussikuskeilla on oma koulutuksensa ja bussikuskeja saadaan vain niin paljon kuin niitä erikseen koulututetaan. Ei lääkäristäkään tule erikoislääkäriä ilman erillistä 6v lisäkoulutusta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Peruskoulutuksesta erikoislääkäriksi
Molemmat näkemykset voivat olla tosia samaan aikaan.

Jos 100 peruslääkäristä keskimäärin esim. 5 olisi kiinnostunut erikoistumaan syöpään, niin 200 peruslääkäristä heitä olisi 10. Ja jos peruslääkäreistä on jatkuva pula, erikoistumisen todennäköisyys saattaa pienetä.

Toisaalta pelkkä peruslääkärien määrän lisäys ei riitä, ellei ole erikoistumismahdollisuuksia. Jutusta ei oikein käy ilmi, olisiko jo nyt erikoistumisesta kiinnostuneita enemmän kuin mitä on tarjolla erikoistumismahdollisuuksia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
maalaisjärki
koulutusta lisää
Pitää kommentoida asiaa lyhyesti. Onhan "lääkäripula" ollut jo tapetilla ainakin 20 vuotta. Ongelma on sekä yleislääkäri että erikosilääkäripula, jota Lääkäriliitto on jostain ihme sysytä kyennyt ylläpitämään valheellisilla väitteillään, että lääkäreitä ei voi kouluttaa enempää, kun osa heistä jäisi muutoin työttömiksi. Sitä en asiassa ymmärrä, että miksi hallitukset eivät ole tehneet asialle mitään, koska heillä olisi ollut valta kouluttaa lääkäreitä riittävästi maan tarpeisiin. Lääkärin ammatti on siinä missä muutkin. Vaatii toki pitkän koulutuksen ja paljon opiskelua, mutta jos lääkäreitä olisi riittävästi, palkkataso ei kohoaisi tai olisi kohonnut pilviin. Ja nyt yhteiskuntaa kupataan lääkärien yli korkeallla palkkatasolla siten, että Valtion ja kuntien terveydenhoitoon käyttämät kulut kasvavat jatkuvasti. Hyvä lääkärien kannalta. Mutta todellakaan ei asia ei ole yhteiskunnan etu, jossa valtiovallan tulisi maksimoida kansalaistensa hyvinvointia. Jos asiat tehtäisiin toisin, lääkäreitä koulutettaisiin niin paljon, että osa heistä hakeutuisivat myös maakuntien sairaaloihin ja terveyskeskuksiin töihin ja pienemmällä palkalla, eli nykyisen yhden lääkerin sijaan voisi samalla kustannuksella palkata kaksi. Kun puhutaan hyvinvoinnista tässä maassa, niin juuri lääkäreitä pitäisi olla riittävästi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »