Näistä Niinistö voi puhua uudenvuodenpuheessaan – "Tapana opastaa tukkanuottasilla olevia isällisesti, että soo soo"

Kiista al-Holin suomalaisten kohtalosta saattaa näkyä tasavallan presidentin uudenvuodenpuheessa, uskoo retoriikantutkija Jouni Tilli. Hänen mukaansa Niinistön puheissa toistuu yleensä sovinnollisuuden teema, eikä tämäkään kerta ole luultavasti poikkeus. Poliittisen historian professori Pauli Kettunen arvelee, että tulevassa puheessa voivat näkyä tutut teemat ilmastonmuutoksesta EU:hun.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää keskiviikkona uudenvuodenpuheensa, joka lähetetään televisiossa ja radiossa Ylen kanavilla. Arkistokuva vuodelta 2018.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää keskiviikkona uudenvuodenpuheensa, joka lähetetään televisiossa ja radiossa Ylen kanavilla. Arkistokuva vuodelta 2018.

Vanessa Valkama

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää perinteisen uudenvuodenpuheensa suomalaisille keskiviikkona. Tällä kertaa voidaan odottaa Euroopan ongelmien käsittelyä osaltaan myös Suomen EU-puheenjohtajakauden pohjalta, uskoo poliittisen historian professori Pauli Kettunen Helsingin yliopistosta.

– Kuluneen vuoden kokemuksiin kuuluivat Euroopan hajaannuspyrkimykset, Brexit ja oikeusvaltioperiaatteen heikentyminen esimerkiksi Unkarissa.

Kettusen mukaan Niinistö on puhunut useasti esimerkiksi Euroopan aseman ja yhteisen äänen vahvistamisesta kansainvälisessä politiikassa. Myös muita toistuvia teemoja löytyy.

– Uudenvuodenpuheet ovat sitä presidentin toimintaa, jota on tapana kutsua arvojohtajuudeksi. Viimevuotisissa puheissa muutamat teemat ovat toistuneet vaihtelevin kytköksin. Kansainvälisellä tasolla ilmastonmuutoksen teema on ollut esillä useita kertoja, kuten myös muuttoliike.

Niinistö on nostanut usein esiin myös juhla- tai muistovuodet, kuten Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan ja sisällissodan. Vuonna 2019 tuli kuluneeksi 80 vuotta toisen maailmansodan ja myös Suomen talvisodan alkamisesta.

– Aina hänen puheissaan on mukana myös historian kokemusten ja tapahtumien kytkös ajankohtaisiin ilmiöihin. Niinistön voisi kuvitella liittävän talvisodan kokemuksia nykykeskusteluun ristiriidoista ja luottamuksesta, Kettunen sanoo.

Niinistö saattaa sivuta puheessaan myös kovasanaista kiistelyä al-Holin suomalaisten kohtalosta, uskoo poliittisten puheiden retoriikkaa tutkinut valtio-opin dosentti Jouni Tilli Jyväskylän yliopistosta.

– Ihmettelisin, jos Niinistö ei ottaisi kantaa siihen, miten vaikeistakin asioista keskustellaan.

Tilli muistuttaa, että Niinistö on aikaisemminkin puuttunut keskustelukulttuuriin puheissaan. Lisäksi viime itsenäisyyspäivänä yhteiskunnallinen keskustelu oli yksi Linnan juhlien teemoista.

– Niinistö ottaa varmaan kantaa myös ihmisoikeuskysymykseen, mikäli hän noudattaa aikaisempia teemojaan. Tämä voisi nousta esiin al-Holin yhteydessä, Tilli sanoo.

Professori Kettunen ei usko, että Niinistö ottaa uudenvuodenpuheessaan kantaa al-Holin suomalaisten palautuksiin yhtä tiukasti kuin joulukuun puolessavälissä. Silloin tasavallan presidentti esitti suoraan, että lapsia pitäisi auttaa mutta aikuisten kohdalla samaa velvollisuutta ei ole.

– Voi ajatella, että kysymys humanitaarisen avun, ihmisoikeuksien ja kansalaisoikeuksien asemasta kriisien yhteydessä ja suhteessa turvallisuuteen voisi nousta esiin yleisellä tasolla. Olisin yllättynyt, jos tulisi jokin hyvin konkreettinen esitys esimerkiksi lainsäädännön muuttamisesta.

Jouni Tillin mukaan sovinnollisuus on Niinistön uudenvuodenpuheissa yleensä teemana tavalla tai toisella.

– Niinistön tapana on ollut opastaa tukkanuottasilla olevia päivänpolitiikan tahoja ja kansalaisia vähän isällisesti, että soo soo, Tilli toteaa.

– Hänellä on tapana nostaa esiin ääripäät ja se, miten saadaan aikaan tasapainoa ja sovintoa näiden välillä. Se on kiinnostava retorinen tie, vaikka vaarana voi olla niin sanottu tasapuolisuusharha, jossa esimerkiksi tutkittu tieto ja mielipide näyttäytyvät tasaveroisina.

Esimerkiksi vuoden 2015 jälkeen maahanmuuttokeskustelu kävi kuumana, ja uudenvuoden 2016 puheessaan presidentti tasapainotteli Tillin mielestä onnistuneesti.

– Se oli tuttua ja turvallista Niinistöä, mutta puheessa tuotiin kipupisteitä aika hyvin esille. Hän pystyi avaamaan ja argumentoimaan niiden ongelmallisuutta juuri maahanmuuttoon liittyen.

Tilli muistuttaa, että uudenvuodenpuhe on presidentin painavin puheenvuoro. Siksi sitä pohditaan ja analysoidaan tarkkaan. Puheen keskeisiä teemoja ovat myös se, miten presidentti niputtaa menneen vuoden ja tähyilee tulevaisuuteen.

– Retorisesti se on kiinnostava tilanteena, joka pyrkii vetoamaan kaikkiin suomalaisiin ja puhuttelemaan mahdollisimman laajasti, Tilli sanoo.

Niinistö ei aina ota puheissaan kantaa päivänpolitiikkaan suoraan. Puheissa on retorisia keinoja, joista voidaan lukea erilaisia merkityksiä

– Niinistöllä on tapana käyttää vähän kryptisiä vertauksia ja sananlaskuja. Vuonna 2017 Niinistö puhui karhusta, jonka moni tulkitsi tarkoittavan Venäjää. On kiinnostavaa, mitä presidentti tällä kertaa nostaa esiin, Jouni Tilli toteaa.

Niinistöllä on ollut tapana käyttää puheissaan myös esimerkkitarinoita, joissa on yleensä jonkinlainen moraalinen opetus tai jotka kiteyttävät hänen asiansa ytimen.

Vuonna 2016 Niinistö nosti muuten tiukasti kantaa ottaneessa puheessaan esiin nuoren marjanpoimijan Oscar Taipaleen ja vuonna 2015 presidentti puhui Linnan juhlissa huomiota saaneesta sotaveteraani Hannes Hynösestä.

– Hynönen oli rohkeus, elämäntaito ja itsetuntemus. Hänet nostettiin edustamaan poliittiset ja taloudelliset jakolinjat ylittävää ja muutoksen tuulet kestävää suomalaisuutta, Tilli sanoo.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.