Tutkimus: asuinpaikkaa vaihtaneet työttömät työllistyvät todennäköisemmin uudelleen

Työpaikan menetys lisää ihmisen muuttoalttiutta 80 prosentilla. Muuttajien ja asuinalueelleen jäävien välillä on isoja eroja.

Muuttoliikettä vauhdittaisi esimerkiksi edullisten vuokra-asuntojen rakentaminen kasvukeskuksiin. Arkistokuva.
Muuttoliikettä vauhdittaisi esimerkiksi edullisten vuokra-asuntojen rakentaminen kasvukeskuksiin. Arkistokuva.

Daniel Wallenius

Asuinpaikkaa vaihtaneet työttömät työllistyvät uudelleen huomattavasti todennäköisemmin kuin vanhalle asuinalueelleen jääneet työttömät, paljastaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimus.

Lisäksi tutkimus paljastaa, että muuttaminen voi taata paremman palkkakehityksen varsinkin niissä tapauksissa, joissa muutto kohdistuu kasvukeskuksiin.

Muuttajien ja entiselle asuinalueelleen jäävien välillä on kuitenkin merkittäviä eroavaisuuksia. Muuttajat ovat yleensä nuorempia, asuvat vuokralla, eikä heillä ole perheenjäseniä asuinseudullaan.

Työpaikan menetys lisää muuttoalttiutta

Etlan ja Palkansaajien keskusliiton tutkimuksessa tarkasteltiin työpaikan menettämisen sekä erilaisten kannustimien vaikutusta alueelliseen muuttoliikkeeseen.

Sen mukaan työpaikan menetys lisää ihmisten muuttoalttiutta noin 80 prosentilla.

Erityisesti työttömäksi jääneiden muuttoalttiutta kasvattaa oletus siitä, että palkkataso jää heikommaksi ja asumiskustannukset ovat korkeammat alueella, jossa henkilö jää työttömäksi.

– Työpaikan menettäneet näyttäisivät siis reagoivan taloudellisiin kannustimiin, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.

Toisaalta tutkimus osoitti, että ainakin joillakin muuttajilla muuttoon liittyy merkittäviä taloudellisia riskejä, ja tämä yhdistettynä kalliiseen asumiseen esimerkiksi pääkaupunkiseudulla voi vähentää muuttohalukkuutta huomattavasti.

Asuntopolitiikalla voi vaikuttaa muuttohalukkuuteen

Lisäksi myös asuntomarkkinoilla on vaikutusta siihen, miten innokkaasti asuinpaikkaa vaihdetaan.

Omistusasunnon lisäksi muuttoalttiutta vähentävät pitkät asuntojen myyntiajat. Erityisesti asuntomarkkinoiden jäykkyys jarruttaa pienipalkkaisista töistä työttömäksi jääneiden todennäköisyyttä muuttaa työn perässä toisaalle.

Tutkimuksen mukaan Suomen työmarkkinoiden esteitä pitäisi purkaa, jotta työttömät ja avoimet työpaikat kohtaisivat aiempaa paremmin.

Suomessa nämä kohtaamisongelmat ovat Euroopan vaikeimpia, ja esimerkiksi asuntopolitiikalla olisi mahdollista vaikuttaa siihen, miten alueellinen muuttoliike toimii.

Esimerkkejä muuttoliikettä helpottavista toimista voisivat olla esimerkiksi edullisten vuokra-asuntojen rakentaminen kasvukeskuksiin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle.

Tutkimuksessa arvioidaan myös, että asunnon myynnin yhteydessä perittävän varallisuusveron pienentäminen voisi lisätä alueellista muuttoliikettä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vastaa
Julle
Nollatutkimus, Työn perässä on aina muutettu.
Oikein herkistyin kun arvovaltaiset Etla ja palkansaajien tutkimuslaitos asiaan syvällisesti perehdyttyään tulevat lopputulemaan joka on ollut fakta niin kauan kuin ihminen on tämän telluksen päällä askeltanut. Työn ja ravinnon perässä on pakko muuttaa. Tämä on suomalaisten tärkeää sisäistää jotta osaa ennakoida kun lähitulevaisuudessa jo nyt rapautunut "hyvinvointivaltio" romahtaa. Rahat eivät riitä politiikkojen kehittämien sosiaalimenojen kuluihin. Silloin kansalaisten on pakon edessä etsittävä työtä henkensä pitimiksi. Nyt on viimeiset ajat perata älyttömäksi paisunut tukiviidakko kuntoon niin, että vain ne ketkä oikeasti tarvitsevat yhteiskunnan apua vain niitä autetaan, luuserit menkööt töihin. Yksi pahimpia väärinkäytöksiä on kun valtion varoista (95%) maksetaan ansiosidonnainen työttömyyskorvaus työkykyisille jotka ovat työhaluttomia. Ei oteta työtä vastaan, uhataan työn tarjoajaa korpilain keinoin jotta saa naatiskella ansiosidonnaisuudella. Tämä on tuhon tie Suomelle.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Seppo Koskelainen
Vast: Nollatutkimus, Työn perässä on aina muutettu.
Julle, olet kirotun oikeassa mielipiteinesi, olen aivan samaa mieltä. Meikäläisen perhe on aina muuttanut mukana, kun huoltaja on saanut töitä uudelta paikkakunnalta. ja aina on löytynyt uusi asunto ja kaveripiiri, vanhaa tietysti unohtamati. Sekä vaimolle töitä ja lapsille koulut. Tämä nykyinen tasa-arvo ei pötki pitkälle, avustusrahat loppuvat ja tuskin lapsenlapsemme veloistakaan ilahtuvat.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Että tällainen tutkimus
Kertomatta jäi, muuttivatko ihmiset ensin ja sitten työllistyivät, vai saivatko työpaikan ja muuttivat.

Sinänsä on kai itsestään selvää, että kasvukeskuksissa on työpaikkoja enemmän kuin muualla. Tuskin ne muuten olisivat kasvukeskuksia. Vähän jäi nollatutkimuksen maku suuhun. Omituista on, ettei tutkimusmenetelmistä kerrota juuri mitään, on vain "tarkasteltu".

Koska tutkimustulokset eivät mullista käsityksiä, niiden näyttävän julkaisemisen tarkoitus lieneekin pedata sitä ajattelua, että työttömien tulee muuttaa kasvukeskuksiin, ja kasvattaa hallitusten päämäärätietoisen keskittämispolitiikan kannatusta. Miten paljon muuttovalmiimpia ihmisten sitten pitäisi olla, kun jo nyt työttömäksi jääminen lisää muuttohalukkuutta 80 % (mitä sekin sitten tarkoittaa ja miten on määritelty)?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Matti Lavi
Nerokas päätelmä
Epäilemättä nämä korreloivat toisiaan, vaan kysymys kuuluu: Kumpi oli ensin, muna vai kana?
Eli selkokielellä: Muutettiinko työnhakuun, vai siksi, että työpaikka löytyi toiselta paikkakunnalta. Näillä kahdella seikalla on valtava ero...
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »