Ratahankkeet etenevät niin hitaasti, että aika ajaa pian niiden ohitse

"Koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin halpaa rahoitusta saatavilla", sanoo eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto.

Suomen hallituksella on 10 miljardin euron ratahankkeet, mutta niiden suunnittelu on alkutekijöissään. Investointiraha olisi kuitenkin nyt historiallisen halpaa.
Suomen hallituksella on 10 miljardin euron ratahankkeet, mutta niiden suunnittelu on alkutekijöissään. Investointiraha olisi kuitenkin nyt historiallisen halpaa.

Pekka Mauno

Suomella olisi nyt rahoituksen saannin osalta hyvä tilanne saada hallitusohjelman rautatiehankkeita liikkeelle, mutta suunnittelukin on vielä Tunnin junaa lukuun ottamatta alkutekijöissään.

– Edellytykset tehdä investointeja olisivat nyt rahoituksen osalta ennätyksellisen hyvät. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin halpaa rahoitusta saatavilla sekä markkinoilta että EU-tason rahoituslähteistä, sanoo eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto.

Varma on yksi Suomen suurimmista instituutiosijoittajista. Sen sijoitusomaisuus on noin 47 miljardia euroa, joista vajaa neljännes on sijoitettuna Suomeen kiinteistöihin sekä yrityksiin korko- ja osakerahastojen kautta.

Murto sanoo, että Suomen valtio pystyisi hyödyntämään ennätyksellisen alhaisen korkotason. Valtio saisi rahoitusta jopa negatiivisella korolla. Sen sijaan ratahankkeiden yksityinen rahoitus olisi väistämättä kalliimpaa.

EU-rahoituksen osuudeksi tavoitellaan 20–30 prosenttia

Nyt uhkaa kuitenkin käydä niin, että rahoituksen kannalta paras aika hallitusohjelmaan kirjattujen liki 10 miljardin euron ratahankkeiden osalta menee sivun suun – eikä pelkästään markkinoilta saatavan vaan myös EU-rahoituksen osalta.

– Jos seuraavalla EU:n rahoituskaudella tavoitellaan noin 2 miljardin euron ratainvestointeihin 20-30 prosentin EU-rahoitusta, kyse on 400-600 miljoonasta eurosta, sanoo liikenneneuvos Lassi Hilska liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Hänen vastuullaan on Suomen liikenneinvestointien EU-rahoitus.

Ratahanke voi viedä suunnittelusta toteutukseen 10 vuotta

Ratahankkeiden toteutus on jopa vuosikymmenien prosessi. Jos esimerkkiä haetaan Ruotsista, jossa parhaillaan rakennetaan alkuosaa 270 kilometriä pitkästä Norrbotniabanasta, suunnittelu on vienyt 10 vuotta, ja rakentaminen toiset 10 vuotta.

Suomessa ratahankkeiden varteen sijoittuvat kunnat kiistelevät linjausvaihtoehdoista, mikä osaltaan on hidastanut hankeyhtiöiden perustamista. Pääministeriksi siirtyneen Sanna Marinin (sd.) liikenneministerikaudella linjattiin, että hallitus perustaa julkisomisteiset hankeyhtiöt, joihin osakkaaksi tulisivat valtion ohella ratavarren kunnat.

– Suomessakin kannattaisi näin mittavien hankkeiden osalta päästä yli hallituskausien ulottuviin investointiperiodeihin. Hyvät liikenneyhteydet ovat tärkeitä sekä asutusrakenteen että teollisuuden kannalta. Kyse on siitä, miten halutaan turvata työssäkäyntialueet eri puolilla maata tai esimerkiksi metsä- ja metalliteollisuuden tavaravirtojen sujuva liikkuminen, sanoo Murto.

Varma on sijoittanut suomalaisiin teollisuusyrityksiin. Sijoittaisiko yhtiö Tunnin junaan?

– En usko, että sellainen on mahdollista, koska hallitus on linjannut radan hankeyhtiöt julkisomisteisiksi. Jos Suomesta tulisi hyvä, aidosti yksityinen infrahanke tarjolle, alkaisi kova kisa, kuka pääsisi sijoittamaan siihen, sanoo Murto.

Kilpailun aiheuttaisi nykyinen sijoitusvaihtoehtojen tarjonta, jossa ennustettavan plusmerkkisen tuoton tarjoava kohde on ylivoimainen kun korkotaso on nolla tai jopa negatiivinen.

EU-rahoitusta voi hakea, mutta ei ilman suunnitelmia

EU-rahoituksen saanti ratahankkeisiin vaatii vielä työtä, jotta ratainvestoinnit ylipäätään pääsisivät kilpailemaan EU-rahoista.

Suunniteltujen ratainvestointien osuudet eivät koko pituudeltaan täytä kaikkia EU:n tukiehtoja. Esimerkiksi päärata Helsingistä Ouluun kuuluu kyllä EU:n luokituksessa TEN-T -ydinverkkoihin, mutta ei ole statukseltaan ydinverkkokäytävä, johon kuuluminen käytännössä takaa EU-rahoituksen saannin. Sen sijaan Turku-Vainikkala -rataosuus on luokiteltu osaksi EU:n ScanMed -ydinverkkokäytävää.

– Jos halutaan saada seuraavalla rahoituskaudella EU-rahoitusta alkupainotteisesti, ratahankkeiden suunnittelun pitäisi olla jo käynnissä, sanoo Lassi Hilska liikenne- ja viestintäministeriössä.

Suunnittelukustannuksiin voidaan saada EU:lta 40 prosentin rahoitusosuus ja rakentamiseen 10-20 prosenttia. Esimerkiksi Tunnin junan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 115 miljoonaa euroa.

Suomi ei ole pärjännyt huonosti EU-rahojen saannissa. Niitä on vain tähän asti haettu lähinnä satamien rakentamiseen. EU-tukikelpoisia ratahankkeita ei ole haluttu käynnistää.

– Ruotsi on onnistunut saamaan ratahankkeisiinsa EU-rahoitusta, mutta ei Ruotsin kokonaissaanto EU:lta ole sen kummempi kuin meilläkään. Suomi on onnistunut 90-prosenttisesti käyttämään saamansa EU-rahoituksen. Kaikki eivät ole kyenneet yhtä hyvään tulokseen, sanoo liikenneneuvos Hilska.

Hilska sanoo, että rahoituksen saaminen ratahankkeisiin tarkoitetusta EU:n CEF-rahastosta (Connecting Europe Facility for Transport) ei ole kilpailua muiden jäsenmaiden hankkeita vastaan.

– Jokainen jäsenvaltio panee itse omat hankkeensa tärkeysjärjestykseen. Ei tässä ole kyse siitä, että joku onnistuisi paremmin kuin toiset. Pitää vain olla itsellä valmius toteuttaa omia hankkeitaan, sanoo Hilska.

EU-rahoja ei riitä EU-maiden kaikille tärkeillekään ratahankkeille

EU-rahoista tulee kova kilpailu, sillä EU-mailla on TEN-T -liikenneverkon investointisuunnitelmia 500 miljardin euron arvosta vuosille 2021-2030. Ne kaikki pyrkivät saamaan osan rahoituksesta EU:lta, käytännössä CEF-rahastosta.

Vielä vailla vahvistusta olevassa EU:n monivuotisessa budjetissa (2021–2027) liikennehankkeisiin osoitetaan CEF-rahoitusta 30 miljardia euroa.

– Rahoituksesta kilpailevat eri hankkeet keskenään. Viime kädessä kyse on siitä, missä tahdissa CEF-rahoitusta myönnetään ja milloin rahat loppuvat, sanoo Brysselissä Pohjois-Ruotsin edunvalvontaa tekevän North Sweden -toimiston johtaja Mikael M. Janson.

Jansonin mielestä ne hankkeet pärjäävät hakukilpailuissa, joilla suunnittelutyö on valmiina.

– Vasta kun kaikki on valmiina lapion iskemiseksi maahan, voi CEF-rahoitusta hakea.

North Sweden -toimisto on pyrkinyt takaamaan EU-rahoituksen Uumajasta Luulajaan rakennettavalle Norrbotniabaanalle. Suunnittelukustannuksiin onkin saatu CEF-rahoitusta 50 prosenttia. Rakentamiseen Janson uskoo tulevan noin 30 prosenttia EU-rahaa.

Radan ykkösvaihe, Uumaja-Skellefteå, maksaa noin 1,5 miljardia euroa. Rataa on alettu rakentaa Uumajasta kohti pohjoista.

Oikaisu: Jutun faktakuvassa on virheellinen tieto. Liikenne- ja viestintäministeriön marraskuussa 2019 päivittämän kysyntäennusteen mukaan Turun tunnin junan matkustajamääräarvio olisi 2,57 miljoonaa matkaa vuonna 2050.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (14)

Vastaa
Mankala
Onko valtio valmis ottamaan 10 miljardia uutta lainaa?
Oppositio riekkuu jo nykylainoistakin (1-2 miljardia €), mutta vaatii samalla niitten monikertaistamista.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Sepponen
Juuh
Ei tämä hallitus kykene mihinkään järkevään .. kaikki aika- tarmo ja raha menee koko maailmaa syleilevään puuhasteluun. Tässä olisi rakentamisprojekteja vuosikausiksi ja työllistävää hommaa jossa jotain järkeä (ilmastohössötys mukaanlukien) .. mutta taitaa rahat mennä kaarnalaivarakenteluun
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Juuh
Pystyikö Sipilä ja Orpo käynnistämään ratahankkeet tai Soten?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jannis_H.
Vast: Juuh
Edellisiin hallituksiin vertaamalla sitten perustellaan se miksi kärkihankkeena ovat Afrikka ja miljardin kehitysapu mikä hyödyttää vain hallinnonalaa itseään sekä muutamaa gepardilakin käyttäjää.
Unohtamatta maanista isis-kiimaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sepponen
Vast: Juuh
Yrittivät ainakin nopeuttaa .. SaMarin torppasi nuo hankkeet heti ensi töikseen. Ja nyt ei ainakaan etene millään aikataululla.. mikään.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Juuh
Jaaha, Jannis H. saa Tunnin junankin käännettyä Isis-kiimaksi. Hän vissiin arvioi, että sitten terroristit pääsisivät puolta tuntia nopeammin Turkuun tihutöihin, jos rata rakennettaisiin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Juuh
Sepponen: edellisessä hallituksessa ratayhtiöitä kehitteli ministeri Berner. Hänen mallissaan ratayhtiöt olisivat rakentaneet kaiken lainarahalla, jota ei olisi koskaan tarvinnut lyhentää! Valtiovarainministeriö suhtautui syystä varsin nuivasti tällaiseen mielipuoliseen touhuun. Tämän kohelluksen siis Sanna Marin liikenneministerinä lopullisesti torppasi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sepponen
Vast: Juuh
Lainarahalla se nyttenkin rakennetaan, ihan vaan tiedoksi et nämä valtion lainat tuppaavat kuitenkin olemaan ikuisia.. vai onko sulla joku tarkka päivä tiedossa milloin Suomi maksaa tän reilun 100 mrd euron velkansa pois? JA millä se maksetaan, lottovoitollako?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Maakuntalainen
Väylän tuorein kustannusarvio hankkeelle 3 490 000 000 euroa
Kun Turussa monet mielellään käyttävät suunnitellun "Tunnin junan" matkustajamäärien arvioinnissa Väylän arvioita, olisi johdonmukaista käytää saman tahon arvioita myös kustannuksista kirjoitettaessa.

Väylän uusin "Helsinki - Turku nopea junayhteys" -strategiakortti 11/2019 arvio hankkeen kokonaiskustannuksiksi 3 490 000 000 euroa.
https://vayla.fi/documents/20473/513506/Helsinki-Turku+nopea+junayhteys_strategia+kortti/97c4ba71-ad79-4a6d-82b6-ec3cb1c384da
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Eetu Nimi
Vast: Väylän tuorein kustannusarvio hankkeelle 3 490 000 000 euroa
Ihan sama. Maakuntalainen ymmärtää, että Varsinais-Suomi muuttuu väestötappioseuduksi, jos seutua ei kytketä Helsingin talousalueeseen. Tämän seudun etu on käyttää nämä rahat. Tietysti voi olla, että pidät enemmän sellaisesta kurjistuvasta ympäristöstä, jossa kaikilla menee yhtä huonosti, niin silloin on tietty kiva kun rataa ei tule.

Tunnin pendelöintiaika on kipuraja. Jos kupittaalta pääsee Pk-seudun länsipuolelle tunnissa, pystymme pitämään tuhansia turkulaisia turkulaisina, ja toisaalta saamme tuhansia paluumuuttajia takaisin Turkuun. Ja sitten on vielä ne kaikki muut vaikutukset talouteen, jotka tästä seuraa. Sekä mahdollisuus ajattaa lähijunia. 3.4 miljardia ei ole mitään, kun seuraavan 50 vuoden aikana otetaan tästä radasta täysi hyöty irti. Se voi tarkoittaa 100 000 - 200 000 asukkaan eroa, jos jätetään tekemättä tai tehdään.

Ja joku voisi kysyä, että mitä sitten. No sitä sitten, että suurimmat kaupungit tulevat viemään kaiken kehityksen, ja Turun pitää siinä pulkassa pysyä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Väylän tuorein kustannusarvio hankkeelle 3 490 000 000 euroa
Eetulle tiedoksi, että Turusta pääsee jo nyt junalla Helsinkiin ja vieläpä takaisin. Tällä 3,5 miljardilla saataisiin yhdensuuntaista matkaa lyhennettyä 15-20 minuuttia. Hyödyn saajia olisi muutama tuhat vuodessa. Lopuille matkustajille riittää nykyinen juna.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Maakuntalainen
Vast: Väylän tuorein kustannusarvio hankkeelle 3 490 000 000 euroa
Joulukuussa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa ilmestyi numerolla 2019:69 tutkimus nimeltä ”Liikennejärjestelmän työmarkkinavaikutukset ja niiden arviointi”. Tutkimuksen tekijät ovat Heikki Metsäranta, Krista Riukula, Antti Kauhanen ja Paolo Fornaro.

Tutkimuksessa todetaan, että ”Menetelmällisesti edistykselliset empiiriset tutkimukset liikennejärjestelmän työmarkkinavaikutuksista ovat tarkastelleet väyläinvestointien vaikutuksia. Saavutettavuusmuutosten vaikutukset työmarkkinoihin on näissä tutkimuksissa todettu olemattomiksi tai hyvin pieniksi. Näin on etenkin silloin, jos olemassa oleva liikennejärjestelmä on ennen toimenpiteitä jo verrattain hyvätasoinen eikä aiheuta erityisiä työssäkäynnin esteitä. Liikennehankkeiden työmarkkinavaikutusten tutkimisessa haasteena on valikoituminen ja käänteinen syy-seuraussuhde; hankkeita tehdään sinne, missä niille on kysyntää esimerkiksi kasvavan asukasluvun tai työllisyyden takia. Tällöin ei voida erottaa liikennehankkeen vaikutusta alueen yleisestä trendistä.”

Mihin tutkimuksiin ”Eetu Nimi” perustaa huimat odotuksensa suunnitteilla olevan radan vaikutuksista väestön sijoittumiseen tulevaisuudessa?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jannis_H.
Vast: Väylän tuorein kustannusarvio hankkeelle 3 490 000 000 euroa
Pelkkiin maahanmuuton kustannuksiin uppoaa sama 3,4 miljardia vuodessa eikä siihen ole laskettu RISE:n, terveydenhuollon ja oikeuslaitoksen kustannuksia tai inhimillistä kärsimystä.

Pikku raha. Luulisi olevan pikku raha Sannalle, ja niin onkin!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Kaustin
Turku-Helsinki-Vainikkala (Pietari) on Suomen ainoa päärata
Suomen pääradan (Länsirata + Itärata) vaikutuspiirissä asuu yli 60% suomalaisista ja tuotetaan yli 70% Suomen BKT:stä. Valitettavasti se on vieläkin läntiseltä osaltaan eli Tunninjunan osalta rakentamatta valmiiksi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »