Matkailualan kasvu kannustaa sujuviin työehtosopimusneuvotteluihin, mutta keväällä voi olla luvassa tiukkaa vääntöäkin

TS/LM/Anssi Jokiranta
Rovaniemen Ounasvaaran hiihtohissillä työskentelevä Joni Siltala kertoo, että sekä kotimaisia että ulkomaalaisia laskettelijoita on riittänyt hyvin joulun aikaan.
Rovaniemen Ounasvaaran hiihtohissillä työskentelevä Joni Siltala kertoo, että sekä kotimaisia että ulkomaalaisia laskettelijoita on riittänyt hyvin joulun aikaan.

Petri Hakkarainen

Melko pientä mutta talvimatkailun kannalta tärkeää työntekijäryhmää koskevat työehtosopimukset saatiin aikaiseksi juuri joulun alla. 1 300:lla hiihtokeskusten ja ohjelmapalveluiden työntekijällä on nyt kaksivuotinen sopimus.

Palvelualojen Ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen kuvaa neuvotteluja haasteellisiksi, mutta ilmapiiriltään rakentaviksi. Se takaa hänen mukaansa hyvän neuvotteluilmapiirin myös jatkossa.

Hyvän ilmapiirin kestävyyttä testataan jo helmikuussa, sillä lähes 90 000:n ravintola-, hotelli-, kylpylä ja huvipuistotyöntekijän työehtosopimus päättyy maaliskuussa. Rönni-Sällinen ei halua arvioida, kuinka vaikea vääntö on edessä. Halua pikaiseen sopuun tukee matkailualan vahva kasvu, mutta kiperiä kysymyksiä riittää neuvottelupöytään.

– Matkailualalla on pulaa pätevistä työntekijöistä. Alan houkuttelevuutta kuitenkin haittaavat pätkä- ja silpputöiden runsaus sekä liian pienet palkat. Kyllä kevään neuvotteluissa rahastakin puhutaan.

PAM neuvottelee alan sopimuksista Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan kanssa. Siihen kuuluvilla 2 800 jäsenyritystä. MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi on hyvillään sitä, että vaikka neuvottelut olivat pitkät, hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualoille saatiin sopimukset ilman lakon uhkaa.

– Nämä työntekijät toimivat tärkeissä tehtävissä. Monen talvimatkailualueen juuret ovat nimenomaan hiihtokeskuksissa, joiden ympärille on sitten syntynyt muuta toimintaa.

Lappikaan ei ala etukäteen arvailla, miten helposti sopimuksiin päästään, kun pöydällä ovat kymmenien tuhansien matkailualan työntekijöiden työehdot. Liittojen sujuvalle yhteistoiminnalle on kuitenkin saatu hyvä pohja.

Kotimaan lumiloma häviää usein hintavertailussa Turkin tai Kreikan tarjonnalle. Timo Lappi sanoo, että pohjoisen kohteet ovat alkaneet kiinnostaa siitä huolimatta yhä enemmän myös suomalaisia. Lappi vetää nyt myös kesällä, vaikka silloin parasta matkailusesonkia vietetäänkin järvi- ja rannikko-Suomessa.

Lapissa yöpyi tammi-lokakuussa Tilastokeskuksen mukaan runsaat 2,4 miljoonaa matkailijaa. Vuodessa kasvua on saatu nelisen prosenttia. Suomalaisia yöpyjiä oli 1,3 miljoonaa ja ulkomaalaisia 1,1 miljoonaa. Eniten vieraita saatiin Saksasta, Ranskasta ja Isosta-Britanniasta.

Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen ei osaa varmasti sanoa, joko työvoimapula jarruttaa Lapin matkailun kasvua.

– Yrityksillä on jo vuosien ajan ollut vaikeuksia saada tarpeeksi työvoimaa huppusesonkeihin. Kasvua on, mutta emme tiedä, kuinka paljon suurempaa se olisi, jos työvoimaa olisi helposti saatavilla.

Suurin pula Lapissa on Kärkkäisen mukaan kokeista ja tarjoilijoista, mutta myös esimerkiksi kerrossiivoojia joudutaan etsimään kansainvälisin työpaikkailmoituksin.

Suuri työllistäjä

Matkailutoimialoilla työskentelee Suomessa 29 000 yrityksessä yli 140 000 ihmistä.

Alan työvoiman määrä kasvoi 46 prosenttia vuosina 1995–2017.

Vientiin rinnastettava matkailutulo on noin 4,6 miljardia euroa. Se on suurempi kuin Suomen kaikki korkean teknologian vienti yhteensä.

Matkailuun kulutettiin Suomessa vuonna 2017 15 miljardia euroa. Summa sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa.

Ulkomaisten matkailijoiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Suomessa vieraili vuonna 2017 noin 8,3 miljoonaa ulkomaista matkailijaa.

Suomeen saapui eniten matkailijoita Venäjältä. Seuraavina ovat Saksa, Britannia, Ruotsi ja Kiinasta.

Kahdenkymmenen suurimman lähtömaan joukossa kasvua edellisvuoteen kertyi eniten Belgiasta, Australiasta, Alankomaista, Espanjasta, Yhdysvalloista, Ranskasta ja Kiinasta.

Lapin matkailun vahva kasvu jatkui vuoden 2018 aikana jo neljättä vuotta peräkkäin. Suurin osa Lapin matkailijoista oli brittejä ja mannereurooppalaisia.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.