Tutkimus: Ohjelmistoalan yritysten kasvun esteenä osaajapula

Jari Laurikko
Turun Mimmit koodaa -ryhmä kokoontui Electrocityn Mauno Circukseen kampanjan avajaistapahtumaan alkuvuodesta 2018. Mimmit koodaa -kampanjan tavoitteena on saada lisää naisia ohjelmistoalalle.
Turun Mimmit koodaa -ryhmä kokoontui Electrocityn Mauno Circukseen kampanjan avajaistapahtumaan alkuvuodesta 2018. Mimmit koodaa -kampanjan tavoitteena on saada lisää naisia ohjelmistoalalle.

Jyväskylän yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan ohjelmistoala on ollut selkeässä kasvussa vuosina 2017 ja 2018. Ohjelmistoalan kasvu oli vuonna 2017 10,3 prosenttia eli 1,2 miljardia euroa ja vuonna 2018 11,3 prosenttia eli 1,5 miljardia euroa.

– Ohjelmistoalan kasvu on kiihtynyt 11,3% vauhtiin eli aiempiakin vuosia korkeammalle tasolle. Kartoitus osoittaa, että viime vuodesta kasvu yltyi tasan prosenttiyksikön verran, kommentoi Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan dekaani, professori Pasi Tyrväinen Ohjelmisto- ja e-business ry:n tiedotteessa.

– Merkillepantavaa on, että kasvu on kiihtynyt huolimatta Supercellin liikevaihdon laskusta. Kun Supercelliä ei lasketa mukaan, toimiala kasvoi lähes kahdella miljardilla eurolla vuonna 2018, professori Tyrväinen toteaa.

Ohjelmistoyrityksille tehtiin ohjelmistoyrityskartoitus kesällä 2018. Kartoitusta on tehty vuodesta 2010 saakka. Vuonna 2018 kartoituksen toteutti Jyväskylän yliopisto yhteistyössä Ohjelmisto ja e-business ry:n sekä Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Tutkimukseen osallistui 99 erikokoista ohjelmistoyritystä, joista 62 oli alle 10 henkilön mikroyrityksiä. Yli kolmannes vastanneista uskoi liiketoimintansa muuttuvan seuraavien 3–5 vuoden aikana. Muutoksen suurimmaksi esteeksi vastaajat nimesivät työntekijöiden määrän ja rekrytoinnin.

– Ohjelmistoalan vaikeuksia löytää uusia työntekijöitä ei voi näiden tietojen valossa enää mitenkään kutsua työvoimapulaksi. Kyse on käytännössä sataprosenttisesti osaajapulasta. Yritykset eivät löydä oikeaa osaamista työmarkkinoilta, koska sitä ei siellä kerta kaikkiaan tarpeeksi ole. Voi hyvin sanoa, että laadullinen osaajapula vaikuttaa uusien tietojen perusteella entistäkin hälyttävämmältä, kommentoi alan yrityksiä edustavan Ohjelmisto ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha tiedotteessa.

Ohjelmisto- ja e-business ry:n mukaan kartoitus kuvastaa digiaikana koko yhteiskuntaa vaivaavaa osaajapulaa.

– Osaajapulan vuoksi digitalisoitumisen uusimpia mahdollisuuksia ei kyetä ottamaan käyttöön. Tämä hidastaa myös ohjelmistoalan kasvua, mutta ennen kaikkea talouskasvua kaiken kaikkiaan ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyvinvointia: Menetämme koko ajan mahdollisuuksia suhteessa kilpailijamaihin yksinkertaisesti siksi, että meiltä puuttuu yhteiskunnasta laajemmin digitaalinen osaaminen, jolla voisimme ratsastaa kehityksen aallonharjalla, Roiha toteaa.

Tyrväisen mukaan yrityksissä keskitytään uudistumisen sijasta nykyisen liiketoiminnan kasvattamiseen. Tilanne selittyy hänen mukaansa sillä, että asiakkaat eivät siirry uusien teknologioiden käyttäjiksi.

– Meillä on Suomessa edelleen meneillään perusdigitalisaatio. Asiakasyrityksistä puuttuu osaaminen uusimpaan teknologiaan ja siksi miltei 70% ohjelmistoyrityksistä keskittyy lähinnä nykyisen liiketoiminnan kasvattamiseen. Kun asiakkaat eivät osaa ottaa uusia teknologioita käyttöön, niin vain vähemmistö ohjelmistoyrityksistäkin voi tähdätä oman liiketoimintansa muuttamiseen uusimpien teknologioiden suuntaan. Pelaamme divarissa, vaikka NHL olisi mahdollinen, vertaa Tyrväinen tiedotteessa.

Teknologiateollisuuden mukaan Suomeen tarvitaan kymmeniä tuhansia uusia osaajia lähivuosien aikana.

– Olemme jo aiemmin arvioineet, että Suomeen tarvitaan vuoteen 2021 mennessä yli 50 000 uutta osaajaa. Yksinomaan ohjelmistoalalle tarvittaisiin yli 11 000 uutta osaajaa, ja määrä kasvaa vuosittain muutamalla tuhannella. Ohjelmistokartoitus entisestään korostaa tarvetta puuttua asiaan, toteaa Teknologiateollisuus ry:n digitalisaatiojohtaja Ville Peltola tiedotteessa.

Vuoden 2018 kartoitus julkaistiin vasta nyt johtuen yliopistonlehtori, kauppatieteiden tohtori Eetu Luoman kuolemasta tammikuussa 2019. Luoma sai äkillisen sairaskohtaukseen vain 39 vuoden iässä. Jyväskylän yliopiston korkealle arvostettu tutkija oli monialainen osaaja, joka oli päävastuussa myös ohjelmistoalan kasvua ja kehitystä seuraavista ohjelmistokartoituksista.

– Eetu oli tavattoman lahjakas ja pidetty tutkija ja opettaja, joka toimi monessa hankkeessa avainroolissa. Näin oli myös ohjelmistokartoituksen kanssa, Eetu teki päätyön ja piti lankoja käsissään. Kun suuri järkytys sitten Eetun poismenon myötä koitti, niin myös ohjelmistokartoitus jäi joksikin aikaa täysin jumiin, kertoo Luoman läheinen kollega, professori Tyrväinen tiedotteessa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.