Kotimaa

Ulkoministeriössä tehtävä voi vaihtua tiuhaan – Näin urakehitys poikkeaa muista ministeriöistä

Valtiosihteeri Matti Anttonen, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja alivaltiosihteeri Pekka Puustinen kommentoivat ulkoministeriön al-Hol-kantaa keskiviikon tiedotustilaisuudessa.
Valtiosihteeri Matti Anttonen, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja alivaltiosihteeri Pekka Puustinen kommentoivat ulkoministeriön al-Hol-kantaa keskiviikon tiedotustilaisuudessa.

Ulkoministeriössä (UM) Helsingin Merikasarmilla kipunoi taas. Nyt al-Hol-jupakan yhteydessä esille ovat nousseet ministeriön huono ilmapiiri ja jopa pelko. On kohistu konsulipäällikön mahdollisesta syrjäyttämisestä tehtävästään.

Moni muistaa lähihistoriasta esimerkiksi Suomen Tukholman suurlähettilään siirron häirintäepäilyn vuoksi.

Ulkoministeriön työpaikkojen erityispiirre muihin ministeriöihin verrattuna on yleisura, mikä tarkoittaa vilkasta tehtäväkiertoa, mikä taas voi aiheuttaa epävarmuutta tulevasta. Löytyisikö tästä järjestelmästä syitä ilmapiiriongelmiin?

Huomattavaa myös on, että yhden poliittisesti valitun henkilön eli ministerin valta ulottuu moniin henkilövalintoihin.

Yleisuralla virkamiehet siirtyvät omassa virassaan pysyen tehtävästä toiseen. Tähän kiertoon kuuluvat ministeriön lisäksi edustustot eri puolilla maailmaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Myös ulkoministeriön johtotehtävät ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta näitä yleisuran tehtäviä. Niihin ilmoittaudutaan sisäisessä ilmoittautumismenettelyssä.

Lain mukaan ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos, ulkoasiainsihteeri, hallinnollinen ulkoasiainsihteeri, avustaja ja hallinnollinen avustaja ovat määrättäessä velvollisia virassaan siirtymään toiseen tehtävään ja toiseen virkapaikkaan ulkoasiainhallinnon organisaatiossa.

Ulkoministeriön hallintojohtaja Ari Rouhe kertoo, että tehtäväkierrossa periaatteena on, että virkamiehet palaavat yhden tai kahden ulkomaankomennuksen jälkeen Suomeen ennen seuraavaa ulkomaankomennusta.

Lähetystöä johtavan suurlähettilään tehtävässä palvellaan noin neljä vuotta.

Kun sisäinen pyöröovi pyörii vilkkaasti, henkilöitä virkoihin ja tehtäviin valitsevat käyttävät suurta valtaa yksittäisiin henkilöihin.

Tämän vallankäytön mahdollisuutta ulkoministeriössä vahvistaa se, että yleisuran tehtävään voidaan valita ja määrätä myös virkamies, joka ei ole ilmoittautunut hakemaan sitä.

Ministeriön ylimpään virkamiesjohtoon eli apulaisosastopäällikön, osastopäällikön, palvelualueen päällikön, alivaltiosihteerin tai valtiosihteerin pesteihin määräysvalta on valtioneuvostolla, jolle ministeri näkemyksensä perusteella esittelee valinnan.

Konsulipäällikkö rinnastuu osastopäällikön kanssa.

Suurlähettiläiden valinnassa ministeriön virkamiesjohdosta koostuva niin kutsuttu avainryhmä käsittelee asiaa ja tekee haastatteluja harkintansa mukaan. Sen jälkeen ulkoministeri käy konsultaation presidentin kanssa. Presidentillä on edustuston päällikön ja kiertävän suurlähettilään tehtävien lopullinen määräysvalta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yksikön päällikön tehtäviin määrää ulkoministeri.

Takavuosina pakkaa sekoittivat vielä tapaukset, joissa ulkoministeriön virkamieskunnan ulkopuolelta tuleva poliitikkotaustainen henkilö rekrytoitiin suoraan suurlähettilääksi.

Tämä on Rouhen mukaan mahdollista, jos valtioneuvosto myöntää asianomaiselle erivapauden viran kelpoisuusvaatimuksista.

– Tällaisia yksittäisiä nimityksiä on historiassa ollut harvakseltaan, viime vuosina ei ollenkaan. Jari Vilénin tapaus taitaa olla viimeisin.

Erivapaussäännökset koskevat koko valtionhallintoa.

Virpi Niemistö
Virpi Niemistö
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Ukki
Näkökulma vanhuksen
Viestimet taitaneeko nyt pyöritellä ministeriön tekemisiä siten, että poliittinen ylin johto olisikin uhri ja väärinkohdeltu.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.