Kotimaa

Puolustusyhteistyön syveneminen Ruotsin kanssa saa tukea yli puoluerajojen – PS:n Ronkainen "Asiat hierotaan niin, että ne ovat kaikkien hyväksyttävissä"

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kätteli veteraani Mauno Tenhovirtaa talvisodan 80-vuotismuistojuhlassa 30. marraskuuta. Vieressä on puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kätteli veteraani Mauno Tenhovirtaa talvisodan 80-vuotismuistojuhlassa 30. marraskuuta. Vieressä on puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).

Puolustusvaliokunnan jäsenet ovat samoilla linjoilla siitä, että puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa on syytä syventää. Oppositioedustajillakaan ei ole syitä kyseenalaistaa hallituksen puolustuspoliittisia linjausta niin kansainvälisessä yhteistyössä kuin hävittäjähankinnassa.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen (ps) pitää Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön syventämistä hyvänä asiana.

Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist julkaisivat lauantaina Lännen Median lehdissä ja Ruotsin Dagens Nyheterissä kirjoituksen otsikolla "Yhdessä myös kriisejä päin".

Ronkainen ei näe syytä olla puolustusministerin kanssa eri mieltä, vaikka perussuomalaiset suurimpana oppositiopuolueena usein hallitusta kritisoikin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Puolustuspolitiikka on minun mielestäni erilaista. Siinä haetaan konsensusta, koska se on yhteinen etu. Asiat hierotaan niin, että ne ovat kaikille hyväksyttävissä, sanoo Ronkainen.

Suomalaiset ja ruotsalaiset pyrkivät syventämään yhteistyötään ja asettamaan lainsäädäntönsä ja maiden väliset sopimukset niin, että maat voisivat antaa toisilleen sotilaallista apua kriiseissä poliittisella päätöksellä.

Puolustusministerit harjoittelivat jo päätöksentekoa marraskuun lopulla pidetyssä ministeriöharjoituksessa, jossa oli kuvitteellisia kriisiskenaarioita.

– Ruotsi on erittäin hyvä kumppani geopoliittisen sijainnin ja samanlaisen hyvinvointivaltioyhteiskunnan puolesta, toteaa puolustusvaliokunnan jäsen Hanna Holopainen (vihr.).

Holopaisen mukaan Suomella on Euroopan mittakaavalla vahvat puolustusvoimat, joita Ruotsin osaaminen voi tukea esimerkiksi yhteisen tilannekuvan muodostamisella.

– Ruotsin maavoimat eivät ole kovin merkittävät. He yrittävät korjata sitä. Ruotsilla on kuitenkin merkittävät ilmavoimat ja merivoimat, toteaa puolustusvaliokunnan jäsen Timo Heinonen (kok.).

– Meillä on yhteinen Itämeri ja Pohjanlahti.

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajan Jari Ronkaisen mukaan Ruotsiin pitää voida luottaa silloinkin, kun on tosi kyseessä ja apua tarvitaan.

– Ruotsin täytyy olla luotettava kumppani. Sitä tässä koko ajan vahvistetaan.

Kyse ei ole kuitenkaan puolustusliitosta, jossa avunanto olisi automaattista.

Ruotsissa on meneillään lainsäädäntöhanke sotilaallisen avun antamiseksi ja vastaanottamiseksi erityisesti Suomen kanssa.

Suomen puolustusministeriön tietojen mukaan lakiesitystä hiotaan parhaillaan. Puolustusministeriössä odotetaan, että laki hyväksyttäisiin Ruotsissa vuoden 2020 aikana, oletettavasti vuoden puolivälissä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomella on jo voimassa vastaava lakipaketti, joka sallii sotilaallisen avunannon toiseen maahan tai avun vastaanottamisen toiselta maalta.

Lisäksi Suomi ja Ruotsi pyrkivät isäntämaasopimuksen solmimalla helpottamaan toisen maan joukkojen operointia omalla alueellaan. Tämä koskee muun muassa polttoainehuoltoa.

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti lauantaina Ylellä kantaa Lännen Median julkaisemaan Suomen ja Ruotsin puolustusministerien puheenvuoroon.

– Viimeisen viiden vuoden aikana on edetty hämmästyttävän nopeaa tahtia, Niinistö sanoi radiossa puolustusyhteistyöstä.

Niinistön mukaan Suomi on valmis siihen, että se antaa tai vastaanottaa sotilaallista apua.

– Jos kriisi alkaa näyttää siltä, mikseipä.

Presidentti Niinistö täsmentää, että tällöin vaaditaan myös poliittiset päätökset.

Jos puolustusvaliokunta on sangen yksimielinen Ruotsin yhteistyön syventämisessä, mielipiteet hieman hajaantuvat esimerkiksi yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa.

Puolustusvaliokunnassa ymmärretään, että kyse on eri asiasta kuin liittolaisuus.

– Yhdysvallat on iso toimija. Miten syvälle mennään, on oltava kieli keskellä suuta. He pystyvät tuomaan meille lisää volyymia harjoitteluun. Me pystymme tarjoamaan Yhdysvalloille arktisen alueen osaamista, sanoo perussuomalaisten Ronkainen.

– Puolustusvoimat valitsee harjoituskumppanit siitä näkökulmasta, mistä on hyötyä. Nähtäväksi jää, rakentuuko Euroopan sisäistä puolustusyhteistyötä. Suomen kannattaa olla siinä aktiivinen, sanoo vihreiden Holopainen.

Kokoomuksen linjaus on, että Nato-jäsenyys vahvistaisi turvallisuutta. Heinosen mukaan jokainen kumppanuuskin parantaa Suomen asemaa, ja Marinin hallitus on oikealla tiellä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Muistelimme talvisodan syttymistä. Opetus on, että ei koskaan enää yksin, toteaa Heinonen.

Heinosen mukaan Ruotsi on tärkeä kumppani sotilaallisessa kriisissä, mutta toisaalta esimerkiksi terrori-iskussa voidaan tarvita vaikkapa Ranskan tai Britannian tiedusteluosaamista.

Haastatellut puolustusvaliokunnan jäsenet ovat sitä mieltä, että tulevat hävittäjät on valittava vuonna 2021 puolustushallinnon esityksen mukaan.

– Pitäisin aika erikoisena, jos puolustusvoimat esittää yhtä konetta ja joku puolue sanoisi, että sen täytyy olla toinen. Meillä ei riitä osaaminen, toteaa Ronkainen.

Hän tosin muistuttaa, että valinnasta on saatava riittävät perustelut myös politiikoille.

Myös vihreiden Hanna Holopainen ja kokoomuksen Timo Heinonen pitävät suorituskykyä tärkeimpänä kriteerinä.

Lue myös:

Puheenvuoro: Yhdessä Nato-jäsenyyteen Pohjolan turvaamiseksi

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Ukki
Näkökulma vanhuksen
Ei länsinaapurimme taida voida kriisitilanteessa lakiensa mukaan antaa maallemme apua, Talvisota ilmeisesti näyttikö käytännön Maamme lait velvoittanee auttamaan. Maatamme puskurina ja lahjoittajaa, auttaisiko mittavasti, esim. hävittäjien lahjoittaminen, lahjoitus ei liene lainvastaista.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.