Hyvä paha ydinvoima – EU:ssa sen rooli on yhä ristiriitainen, ja parlamentissa vastustus voi jopa kasvaa

Ranska on EU:n suurin ydinvoimamaa. Cruas Meysse on yksi monista, sillä Ranskassa on toiminnassa lähes 60 reaktoria. Esimerkiksi Saksa on sen sijaan luopumassa omistaan.
Ranska on EU:n suurin ydinvoimamaa. Cruas Meysse on yksi monista, sillä Ranskassa on toiminnassa lähes 60 reaktoria. Esimerkiksi Saksa on sen sijaan luopumassa omistaan.

Vihreän rahoituksen leimaa ydinvoima ei näytä saavan, mutta parlamentti ei välttämättä ole niin jyrkästi jakautunut kuin miltä se näyttää. Brexit ja Saksan sisäpolitiikka näkyvät kuitenkin selvästi.

Jami Jokinen

Ydinvoiman asema EU-politiikassa näyttää pysyvän ennallaan eli hyvin ristiriitaisena.

Erityisesti europarlamentti näyttää jakautuneen asiassa jyrkästi. Ilmastosyyt ovat moni paikoin lisänneet ydinvoiman kannatusta, mutta parlamentissa vastustus voi olla jopa kasvussa.

Edellisviikolla mepit äänestivät Madridin ilmastoneuvotteluihin liittyvistä EU:n periaatteista, ja esillä oli ehdotus jopa koko ydinvoima-alan alasajosta. Esitys kaatui niukasti äänin 298-322.

Tämän jälkeen komissio, jäsenmaat ja parlamentti ovat jatkaneet neuvotteluja ydinvoiman roolista niin sanotun kestävän rahoituksen taksonomiassa.

EU:n komissio ja jäsenmaiden enemmistö antaisivat ydinvoimalle suoraan vihreän leiman, parlamentti ei.

Vihreä leima on tulossa esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimalle. Viime viikon neuvotteluissa ydinvoima lokeroitui parlamentin vaatimuksesta lopulta niin sanottuihin muutosvaiheen investointeihin.

Ydinjäte ja sen loppusijoitus on oleellisin tekijä siinä, katsotaanko ydinvoima kestäväksi sijoituskohteeksi. Pisimmällä loppusijoitusratkaisu on Suomessa. Kuva Posivan tutkimustiloista noin 400 metrin syvyydestä.
Ydinjäte ja sen loppusijoitus on oleellisin tekijä siinä, katsotaanko ydinvoima kestäväksi sijoituskohteeksi. Pisimmällä loppusijoitusratkaisu on Suomessa. Kuva Posivan tutkimustiloista noin 400 metrin syvyydestä.

Parlamentin neuvottelijana toiminut Sirpa Pietikäinen (kok) sanoo, että ratkaisuun ajoi pitkälti politiikka. Käytännössä syynä oli juuri ydinvoiman aiheuttama kahtiajako parlamentissa.

– Jos olisi päätetty poliittisesti, että ydinvoima saa tai ei saa vihreää tunnusta, toinen puoli ei olisi hyväksynyt sitä ja riittävää tukea ei olisi tullut, Pietikäinen selvittää Lännen Medialle.

Niinpä ratkaisu jätettiin harmaalle alueelle eli niin sanotun haitta-arvion varaan, kuten valmistelua tehnyt asiantuntijaryhmäkin suositteli.

Yhtäältä linjaus toteaa ydinvoiman olevan hiilineutraali vaihtoehto, mutta varolausekkeiden mukaan se ei kuitenkaan saa aiheuttaa merkittävää, pitkäaikaista haittaa.

Erityisesti ydinjätekysymyksen vuoksi linjauksen on jo kritisoitu käytännössä estävän perinteisen ydinvoiman mahdollisuudet vihreään rahoitukseen. Onko todella näin – siihen Pietikäinen ei ota kantaa.

– Tätä on turha ruveta poliittisesti arpomaan. Asia on tarkoituksella kirjoitettu niin, että ydinvoima on periaatteessa mukana, mutta harkinta tehdään haitta-arvion kautta.

Haitta-arvion tekee myöhemmin laaja asiantuntijaryhmä. On hyvin todennäköistä, että sen työskentelyssä on edessä taas uusi, tiukka ydinvoimakiista.

Ilmastosyyt vaikuttavat lisänneet ydinvoiman kannatusta ainakin Suomessa. Europarlamentissa jako on hyvin jyrkkä, vaikka useiden meppien mukaan eri sävyjä löytyy niin kannattajien kuin vastustajienkin leireistä.
Ilmastosyyt vaikuttavat lisänneet ydinvoiman kannatusta ainakin Suomessa. Europarlamentissa jako on hyvin jyrkkä, vaikka useiden meppien mukaan eri sävyjä löytyy niin kannattajien kuin vastustajienkin leireistä.

Vuodesta toiseen jatkuva kiista näyttää siis pysyvän, mikä näkyy selvästi myös suomalaismeppien kohdalla.

Kokoomuslaisen Pietikäisen oma kanta on ollut tunnetusti ydinvoiman uustuotantoa vastustava. Olemassaolevat laitokset kannattaa hänen mielestään pitää "järkevän käyttöiän" loppuun.

– Kannatan siirtymistä kokonaan uusiutuviin.

Saman puolueen Petri Sarvamaa sen sijaan puhuu voimakkaasti ydinvoiman puolesta. Hänen mielestään ydinvoiman jättäminen pois taksonomian huipulta olisi "epärealistista" ja "naiivia".

– Muutama viikko sitten parlamentti päätti äänestää ilmastohätätilaa koskevan lauselman puolesta, ja nyt se ei olisi hyväksymässä ydinvoimaa mukaan Euroopan tulevaisuuden energiapalettiin. Kyseessä on järkyttävä ristiriita.

Rkp:n Nils Torvalds edustaa pragmaattista välimaastoa. Hän sanoo, että ydinvoima on mukana ehkä vielä pitkään matkalla kohti hiilineutraaliutta.

– Globaalisti välttämätön. Kansallisesti päätettävä, hän tiivistää.

Miapetra Kumpula-Natri (sd) sekä Elsi Katainen (kesk) katsovat, että ydinvoima on tarpeen päästötavoitteiden saavuttamiseksi.

– On perusteltua pitää ydinvoima edelleen mukana energiakokonaisuudessa, vaikka uusiutuvien osuus jatkuvasti kasvaakin, Katainen sanoo.

Vasemmiston Silvia Modig karsastaa sen sijaan uusia, isoja laitoksia erityisesti hinnan ja rakentamisaikataulujen vuoksi.

– Koska aika on käymässä vähiin, tulisi kaikki mahdolliset investoinnit saada ohjattua puhtaaseen uusiutuvaan energiaan ja siten energiantuotannon murroksen vauhdittamiseen.

Kokonaan toisessa ääripäässä on perussuomalaisten Laura Huhtasaari. Hän sanoo, että ydinvoiman päätymisellä vihreän rahoituksen ulkopuolelle olisi kauaskantoisia vaikutuksia.

– Se voi pahimmassa tapauksessa estää tarvittavia ydinvoimalahankkeita esimerkiksi Suomessa, mikäli rahoituskustannukset nousevat liian korkeiksi.

Huhtasaari katsoo, että ilmastotavoitteiden saavuttaminen on ylipäätään mahdotonta ilman lisäydinvoimaa.

– Erityisesti Suomen energiaintensiivisen teollisuuden energiatarpeita ei ole mahdollista täyttää tulevaisuudessa ilman lisäydinvoimaa.

Pietikäinen huomauttaa, että jos perinteinen ydinvoima jäisikin ilman vihreää luokitusta, niin esimerkiksi pienydinvoimalla tai ennen pitkää fuusioenergialla voi olla siihen paremmat mahdollisuudet.

– Niitä ei ole syytä sulkea pois ihan kokonaan.

Ovi näyttää muutoinkin olevan enemmän raollaan pienreaktoreille kuin jättivoimaloille.

Esimerkiksi Modig kannattaa pienreaktorien kehityksen seuraamista. Toisaalta hän huomauttaa, että vaikka pienreaktorit nopeuttaisivat ydinvoimarakentamista ja tekisivät siitä edullisempaa, niin jätekysymystä ne eivät ratkaise.

– Ydinjätettä ne tuottavat aivan samalla tavalla kuin perinteiset ja kaikilla Euroopan mailla ei ole selvää suunnitelmaa ydinjätteen loppusijoittamiselle.

Ydinvoimaa on viime vuosina lobattu yhä voimakkaammin nimenomaan ilmastoperusteilla ja julkisuudessakin yhä useampi poliitikko vaikuttaa kääntäneen kelkkansa tästä syystä.

Pietikäisen mukaan ilmastokriisi ei kuitenkaan ole muuttanut merkittävästi meppien suhtautumista ydinvoimaan.

– Kun on paljon työttömyyttä, työllisyys korostuu lobbauksessa. Nyt etenee ilmastokriisi, ja se on tuonut uutta puhtia ydinvoimateollisuudelle.

Huhtasaaren mielestä ydinvoiman vastustamiselle on sen sijaan vain ideologisia perusteita.

– Euroopan parlamentti on monissa muissakin teemoissa paljon punavihreämmän politiikan puolella kuin kansallisia hallituksia edustava neuvosto tai komissio.

Joidenkin suomalaismeppien mukaan kahtiajako ei kuitenkaan ole niin radikaalia kuin miltä se näyttää.

– Aika harvat ehdottavat ydinvoiman alasajoa. Kyse on siitä, kuinka paljon sitä tarvitaan ja kuinka vihreällä statuksella voidaan rakentaa lisää, Pietikäinen toteaa.

Kumpula-Natri sanoo myös, että parlamentin jakautuneisuuden sisällä näkyy sävyeroja molemmin puolin.

Katainen puolestaan arvioi, että ydinvoimakanta olisi muuttunut parlamentissa "hieman positiivisemmaksi". Hän perustaa arvionsa ilmastoneuvotteluja koskeneeseen äänestykseen.

Sarvamaan mukaan ydinvoimakielteisyys on sen sijaan selvästi kasvanut. Hän katsoo, että yksi syy on eurovaaleissa kasvanut vihreiden meppiryhmä.

– Heistä käytännössä koko ryhmä vastustaa ydinvoiman roolia.

Myös maiden sisäpolitiikka vaikuttaa jo nyt, ja voimasuhteet parlamentissa ovat tässä suhteessa muuttumassa.

– Britannia on ollut ydinvoimamaa. Siten Brexit näkyy tässäkin, Kumpula-Natri huomauttaa.

Erityisen merkittävä on ydinvoimasta luopuva Saksa, jolla on jäsenmaista eniten meppejä. Kansallinen päätös näkyy heidän kannoissaan myös parlamentissa.

Muita kiivaita vastustajia ovat esimerkiksi Itävalta ja Luxemburg.

Näiden maiden ydinvoimavastaisuus hankaloitti viimeksi tällä viikolla Tsekin myöntymistä vuoden 2050 hiilineutraalisuustavoitteeseen.

– Aika näyttää, miten mielipiteet parlamentissa kehittyvät, kun paine päästöjen vähentämiseen kasvaa sähköntarpeen lisääntyessä, Katainen summaa.

Pyysimme kommentteja kaikkia puolueita edustavilta suomalaismepeiltä. Vihreistä emme saaneet kommenttia.

Tästä on kyse

Kestävän rahoituksen taksonomia

Kestävän tai vihreän rahoituksen luokittelulla eli taksonomialla pyritään luomaan EU-tasoiset määritelmät sille, millainen taloudellinen toiminta on ympäristön kannalta kestävää.

Järjestelmällä halutaan ohjata investointeja niin, että ne vauhdittavat siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Arvioiden mukaan EU:n ilmastotavoitteet edellyttävät yksityisiä investointeja noin 200 miljardiilla eurolla vuosittain.

Esimerkiksi puolet Euroopan investointipankista on muuttumassa ilmastopankiksi. Triljoonia euroja hallinnoivat eläkerahastotkin vihertävät sijoituksiaan.

Taksonomia ohjaa voimakkaasti sijoittajien rahankäyttöä, ja siksi määrittely vihreäksi investoinniksi ratkaisee paljon.

Ilman sitä rahoituksen saanti voi vaikeutua, mikä ydinvoiman kohdalla voi nostaa muutenkin hintakattoja rikkoneiden hankkeiden kustannuksia.

Luokittelussa arvioidaan muun muassa eri sähköntuotantomuotoja, ja koko elinkaari huomioidaan.

Pääosassa ovat ilmastovaikutukset, mutta siinä huomioidaan myös esimerkiksi vaikutus elonkirjoon (biodiversiteetti) ja sosiaaliset vaikutukset.

Lopullinen päätös taksonomiasta on tarkoitus saada aikaan lähiviikkoina ja laki voimaan 2023.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
Paavo Manninen
Ydinvoimaa ja -jätettä
Silvia Modig sen väänsi rautalangasta: "Ydinjätettä ne (pienydinvoimalat) tuottavat aivan samalla tavalla kuin perinteiset ja kaikilla Euroopan mailla ei ole selvää suunnitelmaa ydinjätteen loppusijoittamiselle."

Suomessa on satsattu ydinjätteen loppusijoitukseen, Onkaloon. Keski-Euroopassa (Saksassa eritoten) lienee tarkoitus käyttää vanhoja kaivoksia loppusijoituksen, mistä todella voi tulla ongelmia. Tästä voi johtaa sen ajatuksen, että kun suomalaiset mepit "mainostavat" meikäläistä loppusijoitusta maailman parhaaksi, niin EU ratkaisee asian velvoittamalla Suomen avaamaan Onkalon koko EU-alueen ydinjätteille. Suomesta siis ydinjätteiden hautausmaa..? Toivottavasti mepit ovat hereillä!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Pasi Lehmuspelto
Tunteet jylläävät
Tuntemuksiin ja valheelliseen propagandaan perustuvaa ydinvoiman vastustusta tuskin saadaan oikaistua pitkään aikaan, kannattaa kuitenkin toivoa, että tutkitulle tiedollekin tulisi ajan myötä lisääntyvää painoarvoa. Juuri tällä hetkellä useankin maailmanlopun hysterian myllerryksessä ei siltä paljonkaan näytä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Tunteet jylläävät
Taidat ihan vakavissasi uskoa, että edustat itse puhdasta rationalismia ja toisin ajattelevat taas perustavat näkemyksensä pelkästään tunteelle ja valheelliselle propagandalle?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »