Vihreän kehityksen ohjelma saa kiitosta, mutta myös kritiikkiä – vasta toteutus ratkaisee

Komission vihreän kehityksen ohjelma on tässä vaiheessa pääasiassa kokoelma tavoitteita ja painopisteitä, mutta konkretiaa on tulossa pian. Politiikalla etsitään reittiä kohti hiilineutraalia Eurooppaa. Mukana ovat myös luonnon monimuotoisuus ja esimerkiksi kemikalisoituminen.
Komission vihreän kehityksen ohjelma on tässä vaiheessa pääasiassa kokoelma tavoitteita ja painopisteitä, mutta konkretiaa on tulossa pian. Politiikalla etsitään reittiä kohti hiilineutraalia Eurooppaa. Mukana ovat myös luonnon monimuotoisuus ja esimerkiksi kemikalisoituminen.

Ministeri ja EK korostavat ohjelman kokonaisvaltaisuutta. Luontojärjestö vaatii vielä tiukempaa päästötavoitetta vuodelle 2030.

Jami Jokinen

Tänään julkistetun EU:n komission vihreän kehityksen ohjelman konkreettisia vaikutuksia Suomeen on vielä vaikea arvioida, sillä komissio alkaa antaa ohjelman eri kohdista tarkempia ja konkreettisempia esityksiä vasta tammikuusta alkaen.

Tavoitteet ovat suuria, mutta vasta toteutus ratkaisee, jäävätkö ne sellaisiksi.

Tässä mielessä tilanne muistuttaa ilmastotavoitteiltaan kunnianhimoiseksi sanottua Antti Rinteen (sd) hallitusohjelmaa, joka siirtyi sellaisenaan Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmaksi. Siinäkin ratkaisevimmat toteutusvaiheet ovat vielä edessä.

Suomalaista elinkeinoelämää edustava EK kiittää komission vihreän kehityksen ohjelmassa erityisesti sen kokonaisvaltaisuutta.

– Parasta Green Dealissä on sen kattavuus ja ulottuminen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden lisäksi muun muassa rahoitukseen, kiertotalouteen ja teollisuuspolitiikkaan, toteaa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki.

Hän huomauttaa, että ohjelmassa on nostettu myös vahvasti esiin ilmastotoimien sosiaalinen hyväksyttävyys ja oikeudenmukainen siirtymä vähähiiliseen talouteen.

Huomiota saa myös elonkirjon huomiointi. EU valmistautuu ensi vuonna pidettävään, YKn kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen osapuolikokoukseen.

– Komissio nostaa nyt luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen merkittäväksi globaaliksi haasteeksi ilmastonmuutoksen rinnalle. Luonnon monimuotoisuuden varjelu, kiertotalouden edistäminen sekä ympäristöntilan parantaminen haastavat elinkeinoelämää myös Suomessa, sanoo EK:n asiantuntija Heidi Lettojärvi.

Ohjelma mainitsee myös teollisuuden päästösääntelyyn liittyvän uudistamisen, mutta ei vielä tarkemmin.

Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) kuvaa ohjelmaa merkittäväksi avaukseksi, jolla EU:n talous voidaan rakentaa kestävälle pohjalle.

Hänen mielestään ohjelma osoittaa, että vähähiilisen tulevaisuuden rakentaminen on unionin prioriteetti.

– Kestävyystavoitteiden on ohjattava kaikkea EU:n politiikkaa. Vain näin voimme tarttua kestävyyskriisin juurisyihin, Mikkonen toteaa.

Hän lupaa, että Suomi antaa komissiolle täyden tukensa, jotta komission tulevat lainsäädäntöehdotukset saadaan mahdollisimman ripeästi jäsenmaiden käsiteltäviksi.

Suomen luonnonsuojeluliitossa ohjelman päästötavoitteita pidetään liian löyhinä.

– Jotta EU:n toimet olisivat linjassa Pariisin sopimuksen kanssa, komission on pikaisesti esitettävä vuoden 2030 päästövähennystavoitteen nostamista 65 prosenttiin, vaatii suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Liitto kiittää muun muassa metsäkatoa ja ruokaketjua koskevista linjauksista. Pelkät tavoitteet eivät kuitenkaan riitä.

– Jatkotyöstä riippuu se, tuleeko suunnitelmiin riittävästi konkretiaa ja sitovuutta, sanoo erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Tästä on kyse

Konkreettisia askelmerkkejä

Tammikuu 2020: Esitys oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Rahastoon on tarkoitus ohjata sata miljardia euroa, ja sillä tuetaan muun muassa vahvasti hiiliteollisuudesta riippuvaisia maita.

Helmikuu 2020: Tavoite hiilineutraalista EU:sta 2050 ja tämän sitominen ilmastolakiin.

Helmikuu 2020: Esitys biodiversiteettistrtegiasta, metsästrategiasta ja maatalouden ohjauksesta.

Maaliskuu 2020: Esitys kiertotalouden toimintasuunnitelmasta. Pääkohteena resurssi-intensiiviset alat, kuten tekstiili- ja rakennusalat.

Kesäkuu 2020: Esitys ilman ja veden laatua koskevista ohjelmista, teollisuuden päästösääntelyn uudistamisesta ja kemikaalistrategiasta. Tavoitteena nollapäästöstrategia, jolla suojellaan sekä ympäristöä että ihmisten terveyttä.

Kesä 2020: Vuoden 2030 päästövähennystävoitetta (50 ja 55%) koskeva suunnitelma.

Aikataulu avoin: Hiilitullit EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille.

Lue myös:

Tiukempia päästötavoitteita, hiilimurrostukea ja tulleja – Komissio iskee tänään pöytään massiivisen ympäristöpakettinsa

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Ajattelija
Suomi näyttää mallia
Suomi näyttää mallia ulkoistamalla päästöt eli viime vuonna ostettiin yli 10 miljardilla eurolla energiaa ulkomailta ja siitä määrästä yli 60% Venäjältä.
Onko Venäjä päästökaupassa mukana? Hienoa että euroopassa on herätty ilmastonsuojeluun mutta suojellaan sitä sitten järkevästi eikä lopeteta euroopassa hiilidioksidin tuottaminen ja osteta energiaamme rajojen takaa kun vaikutus koko maapallon ilmaan on sama. Yritetään vain nyt tuottaa energiamme euroopassa ja koko ajan ohjata sitä päästöttömään malliin mutta ei mitään äkki päätöstä lopettamisesta jos ei ole vaihtoehtoa muuta kuin ostaa energia rajojen ulkopuolelta.

Kaiken lisäksi energian osto ulkomailta on kasvanut melkein 10% vauhtia viime vuosina se ketä ei usko niin tieto on löydettävissä netistä virallisen tilastoivan tahon sivuilta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »