Lapset, lampaat, elonkirjo ja punahilkka – Susikeskustelu on EU-tasolla kuin suoraan Suomesta

Kolme parlamentin valiokuntaa keskusteli susikonfliktista, ja Suomi oli syksyn oikeustapauksen vuoksi vahvasti esillä. Argumentit ovat Manner-Euroopassa samoja kuin meillä.

Suteen liittyvät ristiriidat ja eri näkemysten perustelut vaikuttavat olevan hyvin samanlaiset Suomessa ja Manner-Euroopassa.
Suteen liittyvät ristiriidat ja eri näkemysten perustelut vaikuttavat olevan hyvin samanlaiset Suomessa ja Manner-Euroopassa.

Jami Jokinen

EU:n parlamentin ympäristö-, maatalous- ja vetoomusvaliokunnat pitivät viime viikolla yhteisen keskustelutilaisuuden susiasioista.

Valiokuntiin kuuluvien meppien ja kahden vetoomuksenjättäjän edustajien lisäksi tilaisuudessa puhuivat asiantuntijat, heidän joukossaan Luken suurpetotutkija Ilpo Kojola.

Vetoomukset koskivat susien suojelutason lieventämistä Espanjassa ja suden aiheuttamia maataloushaittoja Sloveniassa. Suomalaisittain kiiinnostavaa oli kuitenkin keskustelun luonne.

Suomi oli keskustelussa suoraan ja välillisesti esillä poikkeuksellisen usein. Se johtui EU:n tuomioistuimen vastikään tekemästä ennakkoratkaisusta, joka oli tehty korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä.

Tapauksen pohjalla olivat Suomessa myönnettyjen poikkeuslupien perusteet, joista oli valittanut Luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestö.

Viimeistään viime viikon kuulemistilaisuudessa kävi ilmi, kuinka merkittävästi päätös linjaa susien tappamiseen myönnettäviä poikkeuslupia koko unionin alueella. Tätä korosti muun muassa valiokuntien kuulema hollantilaisen Tilburgin yliopiston oikeustieteen professori Arie Trouwborst.

– Suomen tapaus osoittaa, että mitä enemmän susia on ja mitä paremmin niillä menee, sitä paremmat mahdollisuudet on antaa lupia metsästykseen, hän tiivisti.

Itse debatti oli käytännössä samanlaista kuin susikeskustelu Suomessa.

Vaikka siinä vilahtivat vuoristolaitumet, alppimaisemat ja muut mannereurooppalaiset "erikoisuudet", olivat niin suden puolesta kuin sitä vastaankin esitetyt argumentit hyvin tuttuja.

– Romantikko-oikeusasteet eivät saisi päättää, mitä sudelle tehdään. Ihmisen ja suden yhteistelo on utopia ja järjetöntä veronmaksajien rahojen käyttöä, totesi maatalousjärjestöjen vetoomuksen puolesta puhunut slovenialainen Stanislav Bergant.

Osa mepeistä vaatii susiasioihin lisää kansallista päätösvaltaa, osa jopa niin pitkälle, että jäsenmaan pitäisi halutessaan saada hävittää sutensa kokonaan.

Heidän mukaansa lapset pelkäävät mennä kouluun ja liikkua ulkona pimeään aikaan. Mepit kysyvät, mikä määrä susia on liikaa ja varoittavat autioituvasta, pusikoituvasta maaseudusta sekä vaativat viljelijöiden suojelua suden sijaan.

Susien puolta pitävät mepit korostavat suden olevan suojeltu eläin. He painottavat elonkirjon merkitystä, suden roolia ravintoverkoissa, luonnonsuojelun eettistä pohjaa ja vahinkojen ennaltaehkäisyä. Joidenkin mukaan susipelko ja -viha perustuvat pitkälti "kollektiiviseen mielikuvitukseen".

– Suden pahuudesta on kirjallisia todisteita: susi syö isoäitejä ja naamioituu sellaiseksi, vinoili sosialistisen kansanpuolueen tanskalaismeppi Margrete Auken.

EU-alueella on tutkijoiden arvion mukaan noin 17 000 sutta. Joissakin jäsenmaissa laji on runsastunut jo vuosia sitten, toisissa on nähty vasta ensimmäiset niihin palanneet sudet.

Keskustelu osoitti hyvin, että susikonfliktin ydin on silti aivan sama eri puolilla Eurooppaa.

Valiokuntatilaisuudessa konfliktin olemusta analysoi Norjan ympäristöinistutuutin vanhempi tutkija John Linnell.

Hänen mukaansa susi edustaa itseään suurempia asioita, kuten luonnonvarojen säätelyä koskevia näkemyseroja. Linnell muistutti myös maailmankaupan ja politiikan tuomista haasteista maataloudelle.

– Ne ovat abstrakteja asioita, ja siksi sudesta tulee turhautumien kohde.

Linnel kehotti meppejä muistamaan, että heidän kannattajakunnassaan on kirjavia mielipiteitä. Ääripäiden väliin mahtuva keskitie on hänen mukaansa hiljaisin.

– Ihmisen ja suden välinen konflikti on helppo ratkaista. Ihmisryhmien välinen konflikti on paljon vaikeampi, tutkija summasi.

Yksi poikkeus suomalaiskeskusteluun verrattuna oli EU-valiokunnissa selvä: metsästystä ei mainittu susikonfliktin ytimessä käytännössä lainkaan. Se saattoi johtua siitä, että yksi kokoonkutsujista oli juuri maatalousvaliokunta.

Toisaalta Suomessa metsästys ei ole susiasioissa juuri koskaan irrallaan maatalouskysymyksistä, oli keskustelufoorumi mikä tahansa.

Mukana olleisiin valiokuntiin kuuluvat suomalaismepit eivät pitäneet debatissa ainuttakaan puheenvuoroa.

Ympäristövaliokunnan jäsen ja maatalousvaliokunnan varajäsen Teuvo Hakkarainen (ps.) kritisoi sen sijaan asiaa heti tilaisuuden jälkeen puolueensa verkkolehdessä väittäen, että EU:n susikeskustelua käydään Brysselin ehdoilla.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Ari Hyvönen
Miksi sudesta tehdään ongelma
Suden kanssa pärjää hyvin kuten meillä Suomessa ja muissakin maissa on kautta aikojen pärjätty. Kun susi ei aiheuta ongelmia saa se olla rauhassa mutta kun susi aiheuttaa haittaa esim käy kotieläinten, metsästyskoirien kimppuun ja uhkailee ihmistä se pitää tietenkin saada tappaa ihan luvallisesti. Ongelmia tulee heti kun tuota yksinkertaista periaatetta aletaan kyseenalaistaa ja susi asetetaan ihmisen yläpuolelle. Toisaalta on tuossa menty jo meillä Suomessa tilanteeseen mikä on suorastaan huvittava, tai sitten siinä ei ole mitään huvittavaa, nimittäin jos varsinkin syrjäseudulla tarvitset poliisin nopeasti paikalle se onnistuu varmimmin kun kerrot ampuneesi suden.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Sivustaseuraaja
Suomalainen vaikenee
"Mukana olleisiin valiokuntiin kuuluvat suomalaismepit eivät pitäneet debatissa ainuttakaan puheenvuoroa."
- Ja ketä siellä olikaan? Hakkaraisen lisäksi. Joka ymmärtää ettei puhu mitään kun taitaa olla vähän puhumisen välineitä. Suomeksi voi kyllä huudella twiitein.

Suosittelen lukemaan Kimmo Ohtosen kirjan "Metsäkansan tarina". Tai ainakin kirjan toisen (II) osion, tai vaikka vain sivut 89-123.
Saattaa avata jonkun silmät.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »