Suomen pääministeri on joutunut eroamaan kolme kertaa poliittisen paineen takia – muunneltu totuus on erityisen riskialtista

Vuonna 1961 Kansaneläkelaitoksen asuntojutun oikeudenkäynti johti pääministeri V. J. Sukselaisen eroon.

Seppo Haavisto
Pääministeri Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan vuonna 2003, kun hän jäi kiinni totuudenvastaisista lausunnoista.
Pääministeri Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan vuonna 2003, kun hän jäi kiinni totuudenvastaisista lausunnoista.

Hannu Toivonen

Suomen pääministeri on joutunut kolme kertaa eroamaan sen takia, että poliittinen paine on kasvanut liian suureksi.

Antti Rinteen (sd) eron lisäksi tähän kategoriaan voidaan laskea Anneli Jäätteenmäen (kesk) ero vuonna 2003 ja V. J. Sukselaisen (maalaisliitto) ero vuonna 1961. Omasta vapaasta tahdosta on eronnut useita pääministereitä, kuten Matti Vanhanen (kesk) ja Jyrki Katainen (kok).

Keskustan Jäätteenmäki joutui jättämään paikkansa Irak-gaten aiheuttaman skandaalin takia.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilä ei ota kantaa, oliko Jäätteenmäen vai Rinteen ero dramaattisempi.

– Tapauksia yhdistää se, että molemmat joutuivat lähtemään poliittisessa pakkotilanteessa, kun luottamus oli mennyt, Jokisipilä sanoo.

Rinteen ja Jäätteenmäen eroja yhdistää myös se, että molemmat jäivät kiinni muunnellun totuuden puhumisesta eduskunnalle.

Rinteen eroon johtaneet tapahtumat etenivät nopeammin kuin Jäätteenmäen tapauksessa. Jokisipilän mielestä Rinteen tapaus ei aluksi näyttänyt niin vakavalta, että se johtaisi pääministerin eroon.

Lopulta Rinne kaivoi itse oman kuoppansa.

– Rinne vaikeutti itse omaa asiaansa väittämällä kiven kovaan, ettei ollut puhunut muunneltua totuutta.

Jokisipilän mukaan luottamuksen menetyksestä johtuva pääministerin ero on Suomessa melko korkean kynnyksen takana, mutta muunnellun totuuden puhuminen "syö nopeasti pääministerin luottamuspääoman".

– Näin kävi Rinteen tapauksessa.

Jäätteenmäen kohtaloksi koituivat 2000-luvun alussa salaiset Irakin-sotaan liittyneet muistiot. Hän joutui selittelemään eduskunnalle, kuinka hän oli saanut paperit haltuunsa ja esitti eduskunnalle totuudenvastaisia lausuntoja.

Tässä tapauksessa Sdp:n ja keskustan asemat olivat päinvastoin kuin Rinteen erossa. Vuonna 2003 Sdp menetti luottamuksensa keskustan pääministeriin Jäätteenmäkeen.

Rinteen eron yhteydessä onkin nostettu esille, maksoiko keskusta tällä kertaa kalavelkoja demareille.

Jäätteenmäki ehti toimia pääministerinä hieman yli pari kuukautta. Hän oli Suomen ensimmäinen naispääministeri

Jokisipilä on pistänyt merkille, että tällä vuosituhannella pääministerin paikka on muuttunut tuuliseksi. Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen jälkeen yksikään pääministeri ei ole istunut täyttä neljän vuoden kautta hallituksen johdossa.

Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että hallitukset kootaan nykyään usein monesta puolueesta. Takana ovat esimerkiksi Lipposen hallituksen ajat, jolloin Sdp pystyi rakentamaan tukevan hallituksen 28 prosentin kannatuksen turvin. Vahvan Sdp:n tukena oli vielä hyvän kannatuksen vaaleissa saanut kokoomus.

Rinteen hallituksessa oli kaksi puoluetta, keskusta ja vihreät, vaa'ankieliasemassa ja vasemmistoliitto hyvin lähellä sitä.

– Kun puolueiden voimasuhteet ovat näin lähellä toisiaan, se on tuonut hallitusneuvotteluihin kaupankäynnin ja toisten vahtimisen henkeä, joka näkyi erityisesti Kataisen hallituksen valtavan pitkässä ja yksityiskohtaisessa hallitusohjelmassa.

– Ikään kuin kaikki keskinäisen epäluulon hengessä kirjattiin ylös paperille.

Matti Vanhasen ja Jyrki Kataisen pääministerieroihin ei liittynyt suurempaa dramatiikkaa. Vanhanen jätti vuonna 2010 pääministerin pestin ja siirtyi Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi. Hänen tilalleen pääministeriksi siirtyi Mari Kiviniemi (kesk).

Jokisipilä huomauttaa, että Vanhasen eron kaikki syyt eivät ole vieläkään paljastuneet. Aikoinaan Vanhanen puhui terveysongelmista, mutta hänen pääministeriyttään rasitti muun muassa vaalirahakohu, joka henkilöityi voimakkaasti häneen.

– Pääministerin tontin hoitaminen kävi ilmiselvästi Vanhaselle raskaaksi, mutta hän lähti omasta valinnastaan ilman poliittista pakkotilannetta.

Katainen siirtyi vuonna 2014 pääministerin tehtävästä Euroopan talouskomissaariksi, jolloin pääministeriksi nousi Alexander Stubb (kok).

Pääministeri V. J. Sukselainen erosi vuonna 1961, koska hänet tuomittiin Helsingin hovioikeudessa Kansaneläkelaitoksen asuntojutussa. Hovioikeuden päätöksellä Kelan hallituksen jäsenet, joihin Sukselainen kuului, erotettiin viroistaan.

Sukselainen katsoi, että hän oli menettänyt hallituskumppaniensa luottamuksen ja erosi.

Antti Rinteen eron jälkeen hallitus jatkaa toimitusministeristönä siihen asti kunnes uusi hallitus on muodostettu. Toimitusministeristön tehtävänä on hoitaa käytännön juoksevia asioita, jotka eivät voi odottaa uuden hallituksen muodostamista.

Toimitusministeristö ei voi tehdä poliittisia aloitteita ja ratkaisuja.

Viime keväänä Juha Sipilän hallitus toimi toimitusministeristönä noin kuukauden ajan, kun Sipilän johtama hallitus kaatui maakunta- ja soteuudistuksen takkuiluun. Silloin ei muodostettu uutta hallitusta, koska eduskuntavaalit olivat niin lähellä.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen kertoi tänään, että eduskunta jatkaa lähiviikot työtään normaalisti, ja sen rinnalla käydään hallitusneuvottelut.

Suurimman eduskuntaryhmän Sdp:n edustaja kutsuu muut eduskuntaryhmät koolle, ja uuden hallituksen muodostaminen lähtee liikkeelle. Samalla eduskunnassa on käsiteltävänä suuri joukko edellisen hallituksen esityksiä, muun muassa ensi vuoden budjetti.

– Oma vahva vetoomukseni on, että riippumatta siitä, mitkä tahansa ryhmät ryhtyvät hallitusneuvotteluja käymään, niin vanhan hallituksen ryhmät veisivät eteenpäin niitä päätöksiä, jotka eduskuntaan on tuotu. Tämä koskee erityisesti ensi vuoden talousarviota, Vanhanen sanoo tiedotteessa.

Vanhanen otti esille myös Suomen EU-puheenjohtajuuskauden, jota on jäljellä vielä muutamia viikkoja.

Hän perää, että hallituksen ministerit saavat eduskunnalta sen poliittisen mandaatin, jolla he EU:n ministerineuvostoa johtavat.

– Toivon, että EU-puheenjohtajuuskausi viedään säntillisesti päätökseen, ja se tapahtuu eduskunnan tuella.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
Jurmalainen
Niin paljon niiin pienestä kiinni
Se, omien lupausten unohdus tuli kaikille kalliiksi. Miksi ei voitu myöntää sitä, sinänsä kelvoonta kertakorvaustarjousta ja vetää se takaisin. Olisihan voitu uuteen harkintaan vedoten tejdä tämä sama kuin nyt, eli perua työn halpuutusaie. Siinä ei olisi kenenkään kasvoja niin pahasti menetetty kuin nyt tapahtui. Paitsi puolueen, oli tämä turha rytäkkä hinnakas työntekijöille, jotka halusivat puolustaa elinmahdollisuuksiaan. On myös annettu ymmärtää, että tästä oli haittaa työnantajallekin. Mitenkähän on? Olisiko todella ollut mahdollista hyväksyä ja vahvistaa työehtosopimus, joka olisi leikannut ennestään matalaa, mutta vakaana pidettyä palkkatasoa kymmenillä prosenteilla? Ihmettelen tätä sen vuoksi, että omistajan ohjaajina olivat tavallisen työtä tekevän kansanosan puolustajana esiintyvän puolueen näkyvät edusta-jat. Muistelen jostain lukeneeni myös, että puolueen piirissä olisi paheksuttu tällaista shoppai-lua (?!). Mää hämmästy, sanoi alikersantti Urho Hietanen
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Taito
Seuraava ero nurkan takana
Ennen ensi kesän peipon laulua tulee neljäs kerta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
T.S.
Lisää kategorioita
Jokainen pääministerierohan on tietysti yksittäistapaus ja näin ollen erojen niputtaminen eri kategorioihin on vähän hataralla pohjalla.

Mutta tässä uutisessa on kuitenkin Matti Vanhasen ja Jyrki Kataisen erot laitettu samaan kategoriaan: "Omasta vapaasta tahdosta on eronnut useita pääministereitä, kuten Matti Vanhanen (kesk) ja Jyrki Katainen (kok)."

Tuossa ehkä pitäisi miettiä sitä vapaaehtoisuuden astetta, erityisesti Vanhasen osata.
Uutisessahan lukee näin: "Jokisipilä huomauttaa, että Vanhasen eron kaikki syyt eivät ole vieläkään paljastuneet. Aikoinaan Vanhanen puhui terveysongelmista, mutta hänen pääministeriyttään rasitti muun muassa vaalirahakohu, joka henkilöityi voimakkaasti häneen."
Niin, vaalirahaskandaali jossa keskusta oli perin ikävässä roolissa ja siihen päälle Nuorisosäätiön asiat, joista edelleen paljastuu lisää tietoa. Matti Vanhasella oli oma roolinsa molemmissa.
Kun Matti Vanhanen sitten jalkavaivoihin vedoten jätti eronpyyntönsä niin aika moni jäi käsitykseen että erollaan Vanhanen mahdollisesti vain halusi välttää asian virallisemman käsittelyn.
Kun tuo Vanhasen ero on niin tyystin erilainen kuin Kataisen ero niin ehkä se ansaitsisi oman kategoriansa; Pakon edessä vapaaehtoisesti eroaminen.

Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »