Suomi esittää EU:n rahoituskehykseksi 1087 miljardia euroa – Eurooppaministeri Tuppurainen: "Monessa maassa tulee helpotuksen huokauksia"

Suomi esittää rikkaita jäsenmaita tyydyttävää tinkimistä EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen luonnehtii esitystä tasapainoiseksi ja järkeväksi kompromissiksi.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen sanoo, että Euroopan uudistumiseen tähtäävät menoluokat kasvavat Suomen esityksessä EU:n rahoituskehykseksi.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen sanoo, että Euroopan uudistumiseen tähtäävät menoluokat kasvavat Suomen esityksessä EU:n rahoituskehykseksi.

Pekka Mauno

Suomen puheenjohtajamaana valmistelema esitys EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2021–2027 on tehty nettomaksajamaita miellyttäväksi. Sillä tarkoitetaan rikkaita EU-maita, kuten Tanskaa, Saksaa ja Itävaltaa, jotka maksavat EU:lle enemmän kuin saavat takaisin.

Esityksen loppusumma on selvästi pienempi kuin EU-komission esittämä. Komissio esitti runsas vuosi sitten, että EU:n rahoituskehys olisi 1135 miljardia euroa, mikä tarkoittaisi 1,11 prosenttia 27:n EU-valtion (muut kuin Britannia) bruttokansantulosta.

Suomen esitys on 1087 miljardia euroa, mikä olisi 1,07 prosenttia EU-27:n bktl:stä. Tosin nettomaksajamaista esimerkiksi Saksa olisi halunnut vieläkin alhaisempaa, jopa 1,0 prosentin tasoa.

– Onnistunut, tasapainoinen esitys, joka myös vastaa Euroopan uusiin haasteisiin, perustelee Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen Lännen Medialle.

Suomi on maanantaina jättänyt esityksen rahoituskehykseksi jäsenmaille. Se on myös tällä viikolla ensi kertaa esillä Coreperissä, joka on neuvoston kokouksia valmisteleva elin.

Esitys menee edelleen päämiehistä koostuvalle Eurooppa-neuvostolle ja on sen jälkeen juuri aloittaneen neuvoston uuden puheenjohtajan Charles Michelin vastuulla.

Tuppurainen on tyytyväinen, että esitys valmistui, sillä se oli yksi Suomen puheenjohtajuuskauden keskeisiä tavoitteita.

Suomen esityksen kohtalo voi olla Eurooppa-neuvoston käsittelyssä kova, vaikka Tuppurainen sanoo Suomen rakentaneen ehdotuksensa "kompromissiksi ristiriitaisista kansallisista tavoitteista".

– Tähän asti kaikki jäsenmaat ovat esittäneet vain omia kansallisia intressejään. Arvelisin kuitenkin, että monessa maassa tulee helpotuksen huokauksia, sillä esityksessä vastataan tasapainoisella tavalla hyvin erilaisiin toiveisiin, sanoo Tuppurainen.

Suomen on epäilty vetäneen esityksessä kotiin päin.

Tuppurainen sanoo, että kyseessä on EU-puheenjohtajamaan esitys. Suomi voi alkaa ajamaan omia etujaan sen jälkeen, kun esitys on jätetty Eurooppa-neuvostolle.

Ovatko siis kansalliset edut ristiriidassa esityksen kanssa?

– Kansallinen kanta otetaan hallituksessa pääministerin johdolla myöhemmin. Mutta Suomi esimerkiksi kasvattaisi saantoaan rakennerahastovaroista, jos esitys toteutuisi, sanoo Tuppurainen.

Suomi saa EU:lta pääasiassa maatalouden ja aluekehityksen rahoitusta. Rakennerahastot rahoittavat esimerkiksi hankkeita, joilla edistetään innovaatiotoimintaa, uusien ympäristöteknologioiden kehittämistä ja pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä.

Maatalous saa suoria tukia ja tukea maaseudun kehittämiseen.

EU:n rahoituksen maksurasitusta jäsenmaille kuvataan sen osuudella EU-maiden yhteisestä bruttokansantulosta. Rahoituksen koko on vaihdellut 1,25 prosentista 1,09 prosenttiin vuodesta 1993 alkaen.

Ne maat, jotka maksavat enemmän kuin saavat EU:lta, ovat ajaneet alhaisempaa maksurasitusta. Tällä kertaa kehysesityksen tekemistä vaikeutti se, että Britannian EU-eron vuoksi tulopuolelle tulee iso aukko. Britannia maksaa vuonna 2020 päättyvällä ohjelmakaudella keskimäärin 14 miljardia euroa EU-jäsenmaksua vuosittain.

EU-komissio esitti, että Britannian lähtö olisi korvattu osittain lisäjäsenmaksuilla.

Komissio esitti myös uusia tulolähteitä EU:lle. Niitä olisi saatu esimerkiksi päästökauppajärjestelmästä, muovimaksuista ja yhteisöverosta.

Tuppuraisen mielestä osaa näistä ei pystytä nopeasti toteuttamaan ja muovimaksun tuottokin on arvailujen varassa, koska sen tavoitteena on kierrättämättömän muovin määrän vähentäminen.

– Uusien omien varojen osuus olisi parhaimmillaankin noin parikymmentä miljardia euroa vuosittain. Nettomaksajista isolle joukolle komission ehdotus rahoituskehyksen loppusummaksi oli aivan liian suuri, sanoo Tuppurainen.

Suomen esityksen on ennakkoon epäilty pitävän perinteiset suuret menolohkot, maatalouden ja koheesiorahoituksen, niin suurena, ettei rahaa riitä EU:n uudistamiseen ja uusiin haasteisiin.

Tuppurainen sanoo, että näin ei tule tapahtumaan. Molempien suhteellinen osuus pienenee euromääräisesti voimakkaasti, kun koko budjetin loppusumma on selvästi komission esitystä alhaisempi.

Aluekehitykseen eli koheesiorahoitukseen on Suomen esityksessä varattu 29,7 prosenttia ja maatalouteen 30,7 prosenttia.

Vuosien 2014-2020 rahoituskehyksessä maatalouden rahojen osuus on 35,4 prosenttia ja koheesiorahoituksen osuus 34 prosenttia.

EU:n uudistumiseen ja uusiin haasteisiin Suomi esittää 32,8 prosenttia monivuotisen kehyksen loppusummasta. Se tarkoittaa rahoitusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen, digitalisaatioon, yhteiseen rajavalvontaan, kehityspolitiikkaan ja ilmastotoimiin.

Koko budjetista vähintään 25 prosenttia tullaan käyttämään ilmastorahoitukseen.

– Selkeästi suurin potti menee siis uusiin kohteisiin. Suomen esitys modernisoi EU:n budjettia, huomauttaa Tuppurainen.

Tässä suhteessa Suomen esitys noudattelee komission ehdotusta, joka ehdotti suurinta pottia uusiin kohteisiin.

Maaseudun kehittämisen rahoitus on Suomen esityksessä 10 miljardia komission esitystä korkeampi. Maatalouden suorat tuet olisivat samalla tasolla kuin komission esityksessä.

– Tämä on myös selkeä jäsenmaiden toive. Maaseudun kehittämisrahoituksesta rahoitetaan muun muassa maatalouden ympäristötoimet, sanoo Tuppurainen.

Myös koheesiorahoituksessa Suomen esitys poikkeaa komission esityksestä.

– Kaikkein vähiten kehittyneille alueille menevän koheesiorahoituksen tasoa turvataan mahdollisimman pitkälle.

Suurin muutos suhteessa komission ehdotukseen on EU:n hallinnon rahoitusosuudessa. Sen osuus on Suomen esityksessä 6,8 prosenttia.

– Ylivoimainen pääosa jäsenmaista on sitä mieltä, että mahdolliset leikkaukset tulee tehdä hallinnosta.

EU:n rahoitusneuvottelujen loppusuoralla nettomaksajat ovat perinteisesti vaatineet alennuksia maksuosuuksiinsa. Niistä on ollut tarkoitus luopua, eikä Suomi ole niihin puheenjohtajuuskauden esityksessään varautunut.

Tuppurainen arvelee kuitenkin, että alennuksista tuskin päästään tälläkään kertaa kokonaan eroon.

– On mahdollista, että neuvottelujen loppuvaiheessa näihin päädytään. Sekin lisää tarvetta tinkiä komission ehdottamasta rahoituskehyksen tasosta, Tuppurainen sanoo.

Maksualennuksia ovat saaneet Iso-Britannian lisäksi Saksa, Ruotsi, Hollanti, Itävalta ja Tanska.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Mankala
Esitys on MTK:n kynäilemä
Se on jo EU:ssa tunnistettu. Ei tule menemään läpi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Sivustaseuraaja
Ei suomi pekkaa pahempi, tai peteriä
"– Tähän asti kaikki jäsenmaat ovat esittäneet vain omia kansallisia intressejään. Sanoo Tuppurainen"
Kukas nyt muita miettii, kun kerran omalla tontilla pääsee huseeraaman?
Kuinkahan paljon yksinomaan maataloustuista saataisiin järkeistettyä, jos ihan oikeasti tutkittaisiin minne kaikkialle niitä syöstään?

Suomessa voitaisiin lopettaa ensiksi kaikki itsenäisesti hyvin toimeentulevien ja tuottavien yritysten tuki, jotka toimivat maatalouden kanssa vain nimellisesti.
Muualla EU:ssa huiputetaan uskoakseni vielä enemmän, mutta kyllä meilläkin osataan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »