Metsätalouden vesistökuormitus on tuplasti virallisia lukuja suurempi – ilmastonmuutos pahentaa vielä tilannetta

Metsistä ja soilta valuu ojituksen vuoksi 7 300 tonnia typpeä ja 440 tonnia fosforia. Eniten kuormitusta tulee Pohjanmaalta ja Kainuusta.

Metsien ja soiden ojitus kuormitta vesistöjä roimasti enemmän kuin on oletettu.
Metsien ja soiden ojitus kuormitta vesistöjä roimasti enemmän kuin on oletettu.

Jami Jokinen

Metsätalous kuormittaa vesistöjä tuplasti oletettua voimakkaammin. Syynä on erityisesti ojitus, jonka vaikutus on lisäksi kasvanut ilmaston muuttuessa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan metsistä ja soilta valuu vesistöihin metsätalouden toiminnan seurauksena 7 300 tonnia typpeä ja 440 tonnia fosforia. Aiemmin virallisissa tilastoissa ja raportoinnissa käytetyt arviot olivat 3 250 ja 230 tonnia.

Määrä on siis typen kohdalla reilusti yli ja fosforin kohdalla lähes kaksinkertainen aiemmin käytettyihin arvioihin verrattuna.

Uudet lukemat selvisivät Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen ympäristökeskuksen (Syke), Tapio Oy:n ja Oulun yliopiston MetsäVesi-hankkeessa. Sitä rahoittaa valtioneuvosto.

Metsien ja soiden kokonaiskuormitus sen sijaan arvioidaan yhtä suureksi kuin aiemminkin, joten metsätalouden suhteellinen merkitys vesien kuormittajana on uuden tutkimuksen mukaan selvästi aiempaa suurempi.

Maatalouden ohi metsätalous ei uusienkaan lukujen valossa mene, mutta ero käytössä olevaan viralliseen arvioon on suuri.

Kaikesta ihmistoiminnan aiheuttamasta vesistökuormituksesta metsätalouden osuus on esimerkiksi fosforin kohdalla 14 prosenttia. Tähän asti osuudeksi on katsottu kahdeksan prosenttia.

Metsätalous aiheuttaa suurimman ravinnekuormituksen Pohjanmaalla ja Kainuussa. Tämä johtuu ojitettujen soiden suuresta pinta-alasta.

– Kuormituksen alueelliset erot tulisi ottaa entistä paremmin huomioon metsätalouden harjoittamisessa ja vesiensuojelussa, toteaa Luken tutkimusprofessori Leena Finér.

Fosforilannoituksen loppuminen on vähentänyt metsätalouden fosforikuormitusta.

Typen ja orgaanisen hiilen kuormitus on sen sijaan ollut kasvussa vuodesta 1978 alkaen ja erityisen selvästi 1990-luvulta. Kahden viime vuosikymmenen aikana lisäystä on noin 20 prosenttia.

– Minulle tämä oli yllätys, sanoo erikoistutkija Ahti Lepistö Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Tutkijoiden mukaan tämä johtuu todennäköisesti ilmastonmuutoksesta. Vaikutusmekanismeja voivat olla esimerkiksi talvien leudontuminen sekä lämpötilan vaikutus turpeeseen.

– Hajoamisprosessit ovat ehkä kiihtyneet, jolloin vapautuu enemmän huuhtoutumisaltista orgaanista ainesta, jota voimakkaammat vesivirrat huuhtovat rannikkovesiin asti, Lepistö tiivistää.

Tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että ilmastonmuutoksen vaikutus on voimakkaampi ojitetuilla kuin luonnontilaisilla alueilla. Metsäojitus aiheuttaa uusien tulosten mukaan vesistökuormitusta myös pidempään kuin aiemmin oletetun noin kymmenen vuoden ajan.

Kuormitusluvut ojitetuilta soilta saattavat olla vielä edellisiäkin suurempia.

Asiaa tutkitaan Helsingin yliopiston metsätieteiden osaston hankkeessa, jossa on mukana myös Luken johtava tutkija Mika Nieminen.

Hankkeessa metsätalouden vesistökuormitukseksi on laskettu peräti 10 600 tonnia. Luku on 40 prosenttia suurempi kuin MetsäVesi hankkeessa.

Niemisen mukaan erot johtuvat sekä käytetyistä laskentamalleista että hyvin vanhojen ojitusalueiden roolista aineistoissa.

– Vanhoilla ojitusalueilla tulee vastaan suuria pitoisuuksia. Tässä oletuksessa ei ole tähän mennettä täytynyt pettyä.

Runsaat 20 prosenttia Suomen maapinta-alasta on ojitettuja soita.

Edit klo 12.40: Lisätty arvioita ja kommentteja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Ilkka Reinne
Tutkimukseen rahoitusta
Olipa yllätys ettei asiaa ole tutkittu perusteellisesti aiemmin kun metsätalous- ja suotalousalueilla valtion yhtiö on suomen kokoluokassa merkittävin toimija!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Pasi Lehmuspelto
ei yllätys
Eipä ollut yllätys, kilpalaulanta muodinmukaisiksi "päivitetyillä" katastrofiuutisilla on tätä päivää, ja perään pitää tietysti liittää tämän päivän ääriuskovaisten voimaloitsu, poikkeukselliseksi kuviteltu ilmastonmuutos.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »