Poliisiylijohtaja Kolehmainen: "Ei mennyt tunteisiin Poliisihallitukselle myönnetty vuoden suurimman salailijan palkinto"

Oikeustoimittajat ry palkitsi Poliisihallituksen vuoden suurimpana salailijana. Palkinto liittyy poliisin tiukentuneisiin salassapitotulkintoihin, joiden mukaan esimerkiksi terroristimurhaajan uskonto, rikollisjärjestöön kuuluminen ja perheväkivalta ovat esitutkinnassa salassa pidettäviä yksityisasioita.

Joel Maisalmi
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo, että ottaa Oikeustoimittajat ry:n Poliisihallitukselle myöntämän salailupalkinnon vastaan neutraalein tuntein.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo, että ottaa Oikeustoimittajat ry:n Poliisihallitukselle myöntämän salailupalkinnon vastaan neutraalein tuntein.

Rebekka Härkönen

Helsinki

Poliisihallitus ottaa palkinnon vastaan, ei siinä mitään. Näin kommentoi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Lännen Medialle Oikeustoimittajat ry:n torstaina myöntämää Sumuverho-palkintoa.

– Ei minulla ole tässä tunteet pelissä mitenkään. Palkinto on Oikeustoimittajat ry:n arvio poliisihallituksen toiminnasta, Kolehmainen muotoili.

Oikeustoimittajat ry jakaa vuosittain palkinnot julkisuuden jarruttamisesta ja edistämisestä.

Salailupalkinnon sai tänä vuonna Poliisihallitus, joka ohjeisti tuoreessa poliisityöhön kohdennetussa Julkisuuskäsikirjassaan poliisit pimittämään esitutkinnassa tiedot esimerkiksi rikollisjengin jäsenyydestä ja kouluampujan ampumaharrastuksesta. Uusi ohjeistus linjaa salassa pidettäviksi yksityisasioiksi lisäksi esimerkiksi henkirikoksen tekijän humalatilan, Kela-huijaukset, perheväkivallan ja esimerkiksi terroristimurhaajan uskonnon.

Oikeustoimittajat ry katsoo, että poliisin valtakunnallinen salassapito-ohjeistus on omiaan estämään yleisön oikeutta saada varmistettua tietoa yhteiskunnasta.

Poliisihallituksen mukaan ohjeistus valmisteltiin huolellisesti ja siinä otettiin huomioon tuomioistuinten päätökset, eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerit ratkaisut.

– Oikeustoimittajilta pyydettiin käsikirjaan vähintäänkin lausunto. Jos poliisin julkisuusohjeistuksessa on jotakin korjattavaa, korjaamme sen mielellämme. Ongelmat tulisi saattaa kirjallisena lainsäätäjän tietoon, jolloin julkisuuslakia voitaisiin päivittää tarvittaessa, Kolehmainen toteaa.

Oikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Rami Mäkinen ihmettelee Poliisihallituksen muuttuneita salassapitotulkintoja. Hän sanoo, että sama laki on ollut voimassa noin 20 vuotta, eivätkä korkeat tuomioistuimet ole muuttaneet lain tulkintaa.

– Ainoastaan poliisi tulkitsee lakia toisin. Esimerkiksi keskusrikospoliisin esitutkintapöytäkirjoissa on nykyisin yhtä paljon mustattua tekstiä kuin luettavaa, Mäkinen kuvailee.

Mäkinen muistuttaa, että kyse on ennen kaikkea yleisön ja kansalaisten oikeudesta saada tietoa yhteiskunnassa tapahtuvista asioista ja ilmiöistä. Hän ottaa esimerkiksi läheisväkivallan, jonka Poliisihallituksen tänä syksynä julkaisema Julkisuuskäsikirja luokittelee salassa pidettäväksi yksityisasiaksi.

– Yhteiskunnassamme on tehty vuosikymmenten ajan töitä, jotta perheväkivalta saataisiin näkyväksi ilmiöksi. Nyt poliisin salassapitolinjaukset työntävät sen takaisin piiloon kotien seinien sisälle.

– Ylisalaaminen mahdollistaa kaiken salakähmäisyyden sumentamalla yhteiskunnan läpinäkyvyyttä ja vaikeuttamalla esimerkiksi poliisin oman toiminnan valvomista, Mäkinen sanoo.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen vakuuttaa, ettei poliisilla ole omaa intressiä tai tavoitetta ylisalata asiakirjoja.

– Toimimme sen mukaan, mitä lainsäätäjä kulloisessakin tilanteessa säätää. Missään nimessä emme halua vaikeuttaa toimittajien työtä, päinvastoin, Kolehmainen toteaa.

Pitkän linjan syyttäjä Eija Velitski Helsingin käräjäoikeudessa kesällä 2019 Arabianrannan murhajutun oikeudenkäynnin aikaan.
Pitkän linjan syyttäjä Eija Velitski Helsingin käräjäoikeudessa kesällä 2019 Arabianrannan murhajutun oikeudenkäynnin aikaan.

Vuoden 2019 Valokeila-palkinnon yhdistys antoi tänä vuonna oikeudenkäyntien käsittelyjulkisuuden edistämisestä Helsingin syyttäjäviraston syyttäjä Eija Velitskille. Velitskin jää eläkkeelle joulukuun alussa.

Oikeustoimittajat katsoo, että Velitski on edistänyt toiminnallaan julkisuutta ja avoimuutta. Hän on hoitanut useita paljon julkisuutta saaneita rikosjuttuja kuten 8-vuotiaan Vilja Eerikan murhan ja sarjakuristajan viimeisimpää henkirikosta.

– Velitski on syyttäjänä pitänyt oikeussalissa julkisuuden puolta usein silloinkin, kun oikeudenkäynnin muut osapuolet ovat vaatineet salailua, yhdistys perustelee Valokeila-palkintoa.

Lännen Media tavoitti lomiaan pois pitävän Velitskin kommentoimaan palkintoa.

– Vakavat rikokset, erityisesti lapsiin kohdistuvat henkirikokset saavat varsinkin alkuvaiheessa laajaa julkisuutta ja jäävät vaivaamaan ihmisiä. Siksi niille on saatava myös päätöspiste, että ihmiset saavat ne mielestään, Velitski sanoo.

Hän muistuttaa, että toimittajat ovat yleisölle tärkein kanava saada tietoa. Jos toimittajien pääsy oikeussaleihin ja asiakirjoihin estetään, samalla viedään myös yleisöltä oikeus saada tietoa.

– Olen iloinen siitä, että Oikeustoimittajat ry on huomannut yritykseni edistää julkisuutta. Samalla olen otettu palkinnosta ja otan sen ilolla vastaan, Velitski sanoo.

Oikeustoimittajat ry muistuttaa, että syyttäjä on oikeussalissa usein ainoa taho, jolla on tosiasiallinen mahdollisuus vastustaa oikeudenkäynnin liiallista salaamista. Oikeustoimittajat ry kannustaa syyttäjiä pitämään mielessä oman syytteen ajamisen ohessa julkisuusintressin varjelemisen.

Oikeustoimittajat ry on suomalaisten rikos- ja oikeustoimittajien yhdistys, jonka tarkoituksena on yhteiskunnan avoimuuden ja julkisuuden edistäminen sekä jäsentensä ammatillisena yhdyssiteenä toimiminen.

Jutun kirjoittaja kuuluu yhdistykseen, mutta ei ole ollut mukana päättämässä palkinnoista.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
HenricusAboensis
Oikea valinta
Kerrankin valinta osui oikeaan johtamiseen ja oikeaan kohteeseen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
vexi
Vast: Oikea valinta
Joten : Siirryttäisiinkö vihdoin länsimaiseen käytäntöön, että poliisi mm. ei pese likapyykkiään salassa, vaan kohdehenkilön kuolemaan taikka vakavaan loukkaantumiseen päätyneiden voimatoimien selvitykset julkistetaan kansalaisille. Esimerkkinä viime vuonna Turun keskustassa raflaavan takaa-ajon jälkeen autoonsa ahdistettuna etälamauttimella ammutun ja kuolleen virolaismiehen tapaus. Sen loppututkintaraportin yhteenvetoa kaivataan, jotta kansan se "lähes 90%nen" luottamus virkavaltaan säilysi edelleenkin yhtä hyvänä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Oikea valinta
vexi muistelee: "Siirryttäisiinkö vihdoin länsimaiseen käytäntöön, että poliisi mm. ei pese likapyykkiään salassa, vaan kohdehenkilön kuolemaan taikka vakavaan loukkaantumiseen päätyneiden voimatoimien selvitykset julkistetaan kansalaisille. Esimerkkinä viime vuonna Turun keskustassa raflaavan takaa-ajon jälkeen autoonsa ahdistettuna etälamauttimella ammutun ja kuolleen virolaismiehen tapaus."

Kuulostaa kovin dramaattiselta ja salamyhkäiseltä, varsinkin viittaus likapyykin pesuun salassa.

Kyllä minäkin tuosta luin, enkä sen enempää tiedä, mahtaako vexillä sitten olla enemmän tietoa.

Näin kirjoitettiin itse tapahtumasta: "Hämeenkadun ja Uudenmaankadun risteyksessä poliisi sai sumputettua pakenevan ajoneuvon usealla poliisiautolla.

Poliisin mukaan vielä tässä vaiheessa pakenevan auton kuljettaja peruutti päin poliisiautoa. Kuljettajan ulos saamiseksi autosta auton ikkunat jouduttiin rikkomaan.

Poliisin mukaan kuljettaja vastusti erittäin voimakkaasti kiinniottoa. Poliisi kertoo käyttäneensä sähköistä etälamautinta henkilön rauhoittamiseksi.

Kuljettajana ollut mies tuotiin Turun poliisitalolle kiinniotettuna.
Mies vastusti poliisin mukaan edelleen voimakkaasti poliisin toimenpiteitä. Poliisitalolla miehen kunto heikkeni nopeasti ja paikalla ollut ensihoidon yksikkö aloitti välittömästi ensiavun. Mies kuitenkin menehtyi elvytyksestä huolimatta."

Näin arvioitiin kuolemansyytä: "Miestä ammuttiin yhden kerran etälamauttimella. Paikalla olleen lääkärin alustavan arvion mukaan hän ei kuollut poliisin voimakeinoihin, komisario Marko Luotonen Lounais-Suomen poliisilaitokselta kertoo Ilta-Sanomille."

Kun mitään ei ole kuulunut niin ehkä pestävää likapyykkiä ei ollut.


Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »