MTK:n Marttila: Peltojen metsittäminen olisi täysin vastuutonta – "Jos kotimaan kulutus vähenee, Suomen on vietävä enemmän"

Maatalouden etujärjestön puheenjohtaja tyrmää Luken skenaarioiden oletukset. Eläintuotantoa ei hänen mielestään pidä vähentää, vaan ilmastotavoitteisiin tulisi pyrkiä ilman isoja rakennemuutoksia.

Mikael Rydenfelt

Jami Jokinen

Maatalouden mittavat metsitystalkoot ilmakehän hiilen sitomiseksi eivät saa ymmärrystä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestöstä (MTK).

– Suomen peltojen laajamittainen metsittäminen olisi täysin vastuutonta maailman ruokaturvan kannalta, jyrähtää etujärjestön puheenjohtaja Juha Marttila.

Hän ei myöskään tue ajatuksia kotieläintuotannon vähentämisestä ilmastosyistä. Tätä hän perustelee erityisesti proteiiniomavaraisuudella.

– Eläintuotantoon on investoitava. Samaan aikaan tulee tehdä kaikki voitava, jotta tuotannon ilmastopäästöt saadaan minimoitua.

Lihaa viedään, jos sitä ei syödä kotona

MTK teetti vastikään kyselyn, jossa selvitettiin suomalaisten lihansyöntiä.

Tuloksissa näkyi selvä kahtiajako alle ja yli 30-vuotiaiden lihankulutuksessa: nuoremmista jo joka kuudes elää vastausten mukaan ilman liharuokaa. Eroja oli myös etelän ja pohjoisen sekä kaupunkien ja maaseudun välillä.

Kertooko tulos kytevästä murroksesta ja kuinka paljon suomalaiskuluttajien ruokailutavat lähitulevaisuudessa mahdollisesti muuttuvat? Siihen Marttila ei ota kantaa.

Eläintuotannon määrään muutos ei kuitenkaan saa etujärjestön mielestä vaikuttaa.

– Jos kotimaan kulutus vähenee, Suomen on vietävä enemmän, Marttila toteaa.

Ei määrää, vaan menetelmiä

Ilmastovaikutuksia tulisi Marttilan mielestä vähentää tuotantomäärien leikkaamisen sijaan panostamalla "ilmastoviisaaseen" tuotantoon.

Hän sanoo, että Suomessa eläintuotannon olosuhteet tasaavat ruuantuotannon riskejä muuttuvissa ilmasto-oloissa. Lisäksi tuotanto hyödyntää tehokkaasti hiiltä sitovaa nurmea.

Myös suomalaisen kauran ja siitä valmistettujen kuluttajatuotteiden kysyntä kasvaa Marttilan mukaan maailmalla.

– Ilmastotehokkuus, veden riittävyys, eläinten hyvinvointi ja ruuan turvallisuus ovat tulevaisuuden markkinavaltteja, joihin Luke ei juurikaan ottanut kantaa. Ala itse uskoo näihin.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ilmastoskenaarioita viime viikolla esitellyt tutkimusprofessori Heikki Lehtonen kuitenkin huomautti, että ilmastotoimet ohjaavat maatalouden kehitystä myös muualla. Siksi hän katsoi, ettei Suomi välttämättä saa tästä kilpailuetua.

Yhdestä asiasta samaa mieltä

Ilmastovaikutusten vähentämistä MTK pitää siis joka tapauksessa tärkeänä. Juha Marttilan mukaan ainoa oikea tavoite on hiilineutraali maatalous.

– Tavoite on mielestämme mahdollinen.

Järjestön käsitykset alan päästövähennysmahdollisuuksista poikkeavat kuitenkin huomattavasti Luken ilmastoskenaarioiden laskelmista, joissa vasta roima eläintuotannon vähentäminen ja laajat metsitykset voivat johtaa päästöjen puolittumiseen.

– Tulokset ovat sellaisia, kuin noilla oletuksilla saadaan, eikä kunnianhimo alan kehittämiseen ole korkealla, Marttila kritisoi.

Ainakin yhdestä asiasta Luke ja MTK ovat samaa mieltä: teknologia auttaa kasvattamaan satotasoja ja samalla vähentämään päästöjä.

MTK katsoo, että päästöt saadaan puolitettua jo tällä ja resurssitehokkuudella. Turvemaiden päästöjen kimppuun päästäisiin mittavalla investointiohjelmalla ja hyvillä viljelykäytännöillä.

– Siirrytään uusiutuvaan energiaan. Sitä riittää paitsi maatilakäyttöön myös myytäväksi. Loppu viimeistellään hiilen sitomisen tehostamisella, puheenjohtaja listaa.

Hän huomauttaa, että peltomaan hiilensidontaa tutkitaan kiivaasti, ja päästökertoimiin on hänen mukaansa tulossa tarkennuksia.

"Miten Suomi kykenee vastaamaan haasteeseen"

Luken mukaan aktiiviviljelystä on joka tapauksessa jäämässä noin 200 000 peltohehtaaria kannattamattomuuden vuoksi. Tätä Juha Marttila ei kiistä.

– Tällainen uhka on olemassa. Pahimmillaan tämä tarkoittaisi suurten alueiden autioitumista Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Tästä huolimatta puheenjohtaja katsoo, että vain heikosti viljeltäviä ja pieniä turvepeltoja kannattaa metsittää.

Pitkän aikavälin tavoitteena voisi olla 100 000 hehtaaria, kun Luken laskelmissa potentiaalia olisi melkein kymmenkertaisesti ja mukana olisi myös kivennäismaita.

Tätä Marttila pitää vastuuttomana ajatuksena.

– Maailmassa on kyettävä tuottamaan 50 prosenttia enemmän ruokaa vuonna 2050. Relevantti kysymys onkin, miten Suomi kykenee vastaamaan tähän haasteeseen omalta osaltaan, hän sanoo.

– Pariisin ilmastosopimuksen mukaan ilmastotyötä on tehtävä ruokaturvasta tinkimättä.

Tästä on kyse

Luken maatalousskenaariot

Lännen Media kertoi viikonloppuna Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatimista skenaarioista, joissa oli arvioitu maatalouden mahdollista roolia ilmastokriisin hillinnässä.

Työn taustalla vaikuttaa hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035.

Skenaarioissa maatalous reagoisi voimakkaasti sekä kuluttajien muuttuviin ruokailutottumuksiin että kansainväliseen kehitykseen.

Tärkeimpiä ajureita olisi lihan- ja maidonkulutuksen väheneminen 15-25 prosentilla vuoteen 2035 ja 30-50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Muun muassa rehuntuotannosta vapautuvaa peltoa käytettäisiin yhä enemmän palkokasvien ja muun ihmisille tarkoitetun kasviproteiihin tuotantoon.

Tästä huolimatta peltoalasta vapautuisi mallien mukaan vuosisadan puoliväliin mennessä kymmeniä prosentteja. Vapautuvaa peltoa pitäisi metsittää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Luken mukaan maatalouden ja sen maankäytön päästöt voisivat vähentyä näillä tavoilla 50-60 prosenttia.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (7)

Vastaa
Mankala
MTK ja neliraajajarrutus
MTK ja PS ovat löytäneet toisensa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Rainer Kryssi
Suuret kuvitelmat
Heh, "metsittäminen olisi täysin vastuutonta maailman ruokaturvan kannalta". Suuret kuvitelmat on MTK:n johtajalla Suomen maatalouden merkityksestä koko maailman ruokaturvaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Suuret kuvitelmat
Jep. Metsittäminen johtaa Biafran kriisiin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Poutapilvet
Vast: Suuret kuvitelmat
MTK parahti heti. Lausuntoautomaatti Rinne ei sano halaistua sanaa maatalouden kasvavasta tukemisesta. Mistähän se voisi johtua?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Einari
Kerro keinot
"Jos kotimaan kulutus vähenee, Suomen on vietävä enemmän, Marttila toteaa."
Kerroppas Marttila jotta miten? Suomalaisten lihansyönti (nauta, sika) tulee vähenemään rajusti tulevina vuosikymmeninä, eikä tuontilihaa tarvita ollenkaan. Alkaako lihantuottajat kasvattamaan banaanipuita, ja kun satoa ei tule tarpeeksi, niin saa heti korvauksia...
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Koba
Vast: Kerro keinot
Kauraa ja härkäpapuja joista tehdään nyhtökauraa.Suomesta on viety kuraa jo pitkään ja sille löytyy kysyntää laadun takia.Myös suomalainen mallasohra on laadukkaampaa pitkän päivän johdosta.Lisäksi kun väkiluku kasvaa maailmassa vauhdikkaasti ja viljelykelpoinen maa vähenee niin kakki peltomme tuleva tarpeeseen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Paavo Manninen
Vast: Kerro keinot
Kaupunkilaisena en osaa neuvoa. Ihmettelen kuitenkin kun puhutaan kasveista, joilla voitaisi korvata muovimateriaaleja. Hamppu, pellava ja mitä niitä on. Näiden viljely toisi vieläpä tarvittavaa vaihtoa kasvimaille. Viimeksi kun ostin sukat, totesin kotona, että ne oli tehty bambusta. Bambusta! Kun ostatte joulahjoiksi saunapyyhkeitä, niin ostakaapa pellavaiset froteisten sijasta!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »