Valmet Automotiven toimitusjohtaja näkee dieselskandaaleissa myös hyviä puolia – "Sähköautot tulevat nopeammin käyttöön kuin monet olettavat"

Valmet Automotive on palkannut Suomessa lisää työntekijöitä, mutta tällä hetkellä on painetta lomautuksiin. Uudet työpaikat eivät toimitusjohtaja Olaf Bongwaldin mukaan synny jatkossa vain Suomeen, sillä tuotannon hajauttaminen vähentää riskejä.

Jori Liimatainen
Vaikka kiinalaiset autonvalmistajat eivät tällä uhkaa Euroopassa perinteisten tuottajien markkinaosuuksia, tulevaisuudessa tilanne voi muuttua, uskoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja. Arkistokuva Uudenkaupungin autotehtaalta.
Vaikka kiinalaiset autonvalmistajat eivät tällä uhkaa Euroopassa perinteisten tuottajien markkinaosuuksia, tulevaisuudessa tilanne voi muuttua, uskoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja. Arkistokuva Uudenkaupungin autotehtaalta.

Visa Noronen

Autonvalmistajien paljastuneet päästömittausten manipuloinnit voivat nopeuttaa sähköautojen markkinaosuuden kasvua. Näin uskoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Olaf Bongwald.

Bongwaldin mukaan sähköautot tulevat lisääntymään nopeasti poliittisen paineen takia.

– Dieselskandaalin takia uskon, että sähköautot tulevat nopeammin käyttöön kuin monet olettavat, Bongwald sanoo.

Bongwald vie näkemyksensä mukaisesti Valmet Automotivea yhä selkeämmin sähköautomarkkinoille ja tuottamaan sitä, mitä sähköautojen valmistuksessa tarvitaan. Selkein esimerkki on Salo akkutehdas.

Bongwaldin mukaan sähköautojen akkuja valmistavia tuotantolaitoksia ei ole tarpeeksi, joten Salon tehdas valmistaa tuotetta, jolla on autoteollisuudessa kysyntää.

– Monet yritykset ovat sijoittaneet paljon polttomoottoriautojen tuotantoon. Kyse ei ole vain laitteista vaan myös sopivasta ammattiväestä. Nämä suuret investoinnit uhkaavat mennä hukkaan, kun markkinat menevät sähköautoille, Bongwald selittää.

Olaf Bongwald aloitti reilu vuosi sitten Valmet Automotiven ensimmäisenä ulkomaalaisena toimitusjohtajana.
Olaf Bongwald aloitti reilu vuosi sitten Valmet Automotiven ensimmäisenä ulkomaalaisena toimitusjohtajana.

Valmet Automotive on jo aiemmin valmistanut sähköautoja, joten uuteen markkinaan sopivia investointeja on jo tehty. Tehtaan linjoilta on valmistunut muun muassa Think City ja Fisker Karma -autoja. Väellä on siis jo osaamista myös sähköautojen aikaan. Autonvalmistuksen alihankkija taas on luonnostaan joustavampi laiteinvestointien suhteen.

– Tuotantolinjat täytyy joka tapauksessa aina rakentaa uudestaan, kun uutta mallia aletaan rakentaa, Bongwald jatkaa.

Alkuvuonna 2017 suuri kiinalainen akkuvalmistaja CATL hankki vajaan neljänneksen Valmet Automotiven osakkeista. Bongwald pitää uutta omistajaa arvokkaana.

– CATL on yksi keskeinen syy sähköautostrategiaamme. Maailman johtavan akkukenno- ja akkupakettivalmistajan ja toimialansa johtaviin yrityksiin kuuluvan autojen sopimusvalmistajan yhdistelmä on erittäin mielenkiintoinen, Bongwald sanoo.

Kiinalaisomistaja taas pyrkii Valmet Automotiven avulla Euroopan ajoneuvomarkkinoille. Kiinassa hallitus ajaa autoilijoita selkeäotteisesti valitsemaan sähkökulkuneuvoja. Esimerkiksi Shanghaissa tai Pekingissä on erittäin hankala saada uutta polttomoottoriautoa enää rekisteröityä. Kiinalaisyrityksillä on siksi paljon paitsi kokemusta, myös itse kehitettyä osaamista sähköautoihin liittyvän tekniikan tuottamiseksi.

Vaikka kiinalaiset autonvalmistajat eivät tällä uhkaa Euroopassa perinteisten tuottajien markkinaosuuksia, tulevaisuudessa tilanne voi Bongwaldin mukaan muuttua.

Toki Valmet Automotivellakin on tarkoitus tulevaisuudessa edelleen laajentua. Uudenkaupungin autotehdas on yhtiön ydintä ja Salon akkutehtaan markkinat kasvavat kiihkeästi, mutta uudet työpaikat voivat tulla myös muualle kuin Suomeen.

Bongwaldin mukaan tuotantoa pitää hajauttaa. Hajautus vähentää riskejä ja lisää joustavuutta, kun voidaan olla lähellä asiakkaita. Tällä hetkellä Valmet Automotiven noin 6000 työntekijästä noin 4500 on Suomessa.

Autoalan vaihtelut tuntuvat myös nopeasti toiminnassa. Valmet Automotive on tänä vuonna paitsi palkannut lisää väkeä Suomessa, myös lomauttanut työntekijöitään. Yritys ilmoitti lomautustarpeesta jälleen viime viikolla.

Ennusteen mukaisesti tuotantomäärät nousevat vuoden 2019 lopun tasolta suunnitellulle tasolle vasta helmikuussa 2020 aiemmin arvioidun tammikuun sijaan.

– Valmet Automotive on tuottanut tänä vuonna enemmän autoja kuin koskaan historiansa aikana, Bongwald muistuttaa.

Jo viime vuonna autoja valmistui Suomen tuotantolinjoilta 110 000. Yrityksen liikevaihto oli 663 miljoonaa euroa vuonna 2018.

Mercedes Benz -autoistaan tuttu Daimler on Valmet Automotiven suurin asiakas. Suomalaisyritys katsoo tulevaisuudenkin osalta erityisesti Euroopan suuntaan, mutta Bongwald myöntää myös Kiinan kiehtovaksi.

Kiinasta on kasvanut autoteollisuuden suurin markkina-alue maailmassa eikä osittainen kiinalaisomistus ainakaan heikennä mahdollisuuksia noilla markkinoilla.

Fakta

Olaf Bongwald

Syntynyt 1967 Saksassa lähellä Kölniä.

Sanoo olleensa aina intohimoisen kiinnostunut tekniikasta ja autoista.

Päätti 6-vuotiaana, että hänestä tulee insinööri.

Sai sisareltaan Volkswagenin Kuplan ensimmäiseksi autokseen 18-vuotiaana, jonka kunnosti, mutta romutti onnettomuudessa myöhemmin.

On ollut pisimpään töissä kanadalaisella autovalmistajien järjestelmätoimittajalla. Magna Internationalissa ura kesti 18 vuotta.

Aloitti reilu vuosi sitten Valmet Automotiven ensimmäisenä ulkomaalaisena toimitusjohtajana.

Työskentelee Valmet Automotiven Saksan toimipisteessä Bad Friedrichshallissa, joka on lähellä Daimlerin ja muiden Etelä-Saksan suuren autonvalmistajien pääkonttoreita.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.