Kouluampumiset poikivat tukun turvallisuussuosituksia – Yli kymmenen vuoden jälkeen suosituksista alle puolet toteutunut

Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisista annettujen 22 turvallisuussuosituksen toteutumista selvitettiin tänä syksynä ensimmäistä kertaa. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan kymmenen suosituksista on johtanut vähintään osittaisiin toimenpiteisiin.

Kauhajoen koulusurma tapahtui syyskuussa 2008, vain vuosi Jokelan kouluampumisen jälkeen.
Kauhajoen koulusurma tapahtui syyskuussa 2008, vain vuosi Jokelan kouluampumisen jälkeen.

Rebekka Härkönen

Iso osa Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisten poikimista turvallisuussuosituksista jäi toteutumatta joko täysin tai osittain.

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) antoi surmista 22 turvallisuussuositusta, joista on toteutettu varmuudella neljä. Viisi suosituksista on toteutettu osittain ja yhden osalta toteutus on kesken.

Yhden kohdalla ministeriö teki päätöksen, ettei sitä toteuteta ollenkaan.

Tiedot ilmenevät Otkesin selvityksestä, jossa seurattiin ensimmäistä kertaa tahallisista väkivallanteoista annettujen turvallisuussuositusten toteutumista Suomessa.

Otkes kysyi lokakuun alussa ministeriöiltä, miten tahallisista rikostapauksista annetut turvallisuussuositukset on pantu täytäntöön. Ministeriöt antoivat vastauksen 11 turvallisuussuosituksen toteutumiseen, eli puoleen annetuista suosituksista.

Kolmen suosituksen osalta vastaus jäi puutteelliseksi ja kahdeksaan ministeriöt eivät vastanneet ollenkaan.

– Poikkeuksellisista rikostapauksista annettujen turvallisuussuositusten seuranta siirtyi viime kesäkuussa Otkesin vastuulle, kertoo johtava tutkija Kai Valonen Otkesista.

Aiemmin seuranta kuului sille ministeriölle, jolle turvallisuussuositus oli vastuutettu. Otkesin mukaan rikostapauksista annettuja turvallisuussuosituksia ei käytännössä seurattu ollenkaan.

Otkes suositteli Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen, että aselupien myöntämistä tiukennetaan ja aseiden määrää vähennetään Suomessa.

– Aseiden määrä ei ole olennaisesti vähentynyt, mutta erityisesti käsiaselupien saamista on tiukennettu merkittävästi. Tämä on erittäin hyvä asia, Valonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien aikaan käsiaseen sai helposti.

– Riitti suurin piirtein se, että kävi kerran ampumassa ampumakerholla ja ilmoittautui ampumaharrastajaksi.

– Nyt käytännöt ovat tiukentuneet hyvällä tavalla. Tästä saattoi olla isokin hyöty esimerkiksi Turun terrori-iskussa ja Kuopion koulusurmassa, jossa tekijät eivät saaneet asetta käyttöönsä, Valonen toteaa.

Turvallisuussuositusten ansiosta Suomen kouluissa osataan nykyisin varautua koulusurmien kaltaisiin turvallisuusuhkiin. Jokelan ja Kauhajoen jälkeen myös henkirikoksen valmistelu kriminalisoitiin yhdessä törkeän pahoinpitelyn, panttivangin ottamisen ja törkeän ryöstön valmistelu kriminalisoitiin.

– Kouluampumisissa poliisi ei voinut puuttua etukäteen tekijöiden aikeisiin, koska valmistelu ei ollut tuolloin rikos, Valonen kuvailee.

Otkesin suosituksen mukaan poliisille voi nykyään antaa helposti vihjeitä rikollisesta toiminnasta.

Otkes suositteli Jokelan ja Kauhajoen jälkeen, että poliisille annetaan paremmat mahdollisuudet hankkia rikollisuudesta tietoa verkossa ja netin keskeisimmät kotimaiset toimijat luovat ja ottavat käyttöön käytänteet puuttua epäasialliseen viestintään ja rikolliseen toimintaan.

Otkes kertoo, että nämä suositukset ovat toteutuneet osittain.

Osittain on toteutettu myös suositus oppilaitosten turvallisuuteen liittyvän suunnittelun ja ohjeistuksen kokoamisesta yhteen asiakirjaan.

Samoin Otkesin suositus siitä, että aseiden hallussapidon ikäraja nostettaisiin 20 vuoteen ja kaikki käsiaseet, joilla on mahdollista ampua kaksi tai useampia kertoja, kerättäisiin pois eikä niihin myönnettäisi uusia lupia.

– Käsiaseluvissa ikärajaa on nostettu 20 ikävuoteen, mutta hallussapitoluvan voi saada edelleen kivääriin, yhdistelmäaseeseen ja pienoisaseeseen 18-vuotiaana. Edellä mainittuihin voi huoltajan suostumuksella saada rinnakkaisluvan 15-vuotiaana, Valonen selvittää osittaista toteutumista.

Suomessa on keskusteltu tiettyjen asetyyppien kieltämisestä ja lunastamisesta. Lain mukaan luvattoman aseen voi myös luovuttaa poliisille nykyisin ilman seuraamusta.

– Tutkinta päätyi siihen, että kaikki puoliautomaattiset käsiaseet olisi hyvä saada pois Suomesta. Tämä ei ole toteutunut.

Otkes antoi Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen useita suosituksia liittyen lasten ja nuorten psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtimiseen oppilaitoksissa.

Suosituksissa kiinnitettiin huomiota koulukiusaamisen kitkemiseen ja nuorten mielenterveyshuoltoon. Lisäksi suositus oli, että jokainen koulu ja oppilaitos järjestäisi omille oppilailleen mahdollisuuden puhua ongelmistaan ja huolistaan verkossa.

Esimerkiksi näiden turvallisuussuositusten toteutumiseen Otkes ei saanut vastausta ministeriöiltä.

Vastauksetta jäivät myös moniviranomaisyhteistyöhön ja journalistien toimintaan kriisitilanteissa annettujen turvallisuussuositusten toteutuminen.

– Yritämme karhuta puuttuvia vastauksia vielä ministeriöiltä, Valonen sanoo.

Kun vastaukset on saatu, Otkes lopettaa seurannan Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien osalta.

Turvallisuussuositus

Pyrkii estämään väkivallantekoja

Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) tehtävä on tutkia vakavia onnettomuuksia ja etsiä niihin syitä, joihin puuttumalla vastaavat tapahtumat voitaisiin estää jatkossa.

Turvallisuussuositus on toimenpide, jonka tarkoituksena on estää vakava onnettomuus tai väkivallanteko tai ainakin minimoida uhrien määrä.

Jokelan koulusurma vuonna 2007 ja Kauhajoen koulusurma vuonna 2008 olivat ensimmäiset tahalliset vakavat väkivallanteot Suomessa, joista tehtiin turvallisuustutkinta.

Ennen näitä tapahtumia laki ei mahdollistanut turvallisuustutkintaa vakavissa tahallisissa väkivallanteoissa. Sittemmin lakia muutettiin.

Tahallisista väkivallanteoista Otkes on tutkinut lisäksi 8-vuotiaan Vilja-Eerikan murhan Helsingissä ja Turun terrori-iskun.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.