Ilmastoministeri Mikkonen: EU:n hiilineutraalisuustavoitteesta syntyy sopu vielä Suomen puheenjohtajakaudella

Viro ilmoitti jo olevansa mukana, ja Suomi on käynyt "hyviä keskusteluja" esimerkiksi Puolan kanssa. Oleellisimpia kysymyksiä on hiilimaiden taloudellinen tukeminen.

EPA/Sascha Steinbach
Hiilivoimasta luopumiseen annettava tuki on yksi EU:n ilmastopolitiikan kiistakysymys. Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteesta muistuttava Greenpeacen mielenosoitusinstallaatio Saksan Bergenheimissa viime tammikuussa.
Hiilivoimasta luopumiseen annettava tuki on yksi EU:n ilmastopolitiikan kiistakysymys. Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteesta muistuttava Greenpeacen mielenosoitusinstallaatio Saksan Bergenheimissa viime tammikuussa.

Jami Jokinen

Yhteinen linja hiilineutraalista EU:sta vuonna 2050 on mahdollinen vielä Suomen puheenjohtajakaudella. Näin uskotaan kahdessa neuvottelujen kannalta oleellisessa ministeriössä.

– Ehdottomasti, viestii ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr).

– Nyt näyttää ihan myönteiseltä. Esimerkiksi Puolan kanssa on käyty hyviä keskusteluja, toteaa puolestaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ylijohtaja Riku Huttunen.

Pariisin ilmastosopimukseen liittyvät tavoite yritetään saada vahvistettua joulukuun Eurooppa-neuvostossa.

Edellisen kerran yhteistä linjausta yritettiin Suomen puheenjohtajuuskauden alla kesäkuussa. Tuolloin julistuksen torppasivat Viro, Puola, Tsekki ja Unkari.

Sittemmin Suomi on käynyt kahdenkeskisiä neuvotteluja niin virkamiestasolla kuin poliitikkojenkin kesken.

Korkeimmalla tasolla asiaa on käsitelty eri ministerineuvostoissa. Näitä keskusteluja koordinoi ympäristöministerien muodostama ympäristöneuvosto.

Mikkonen painottaa, että asia on korkealla Suomen puheenjohtajakauden asialistalla.

– Suomi on pyrkinyt kuuntelemaan jäsenmaiden huolia ja löytämään niihin ratkaisuja, jotka olisivat kaikkien jäsenmaiden hyväksyttävissä.

Kesäkuun perintönä eniten tekemistä on kolmen itäisen Euroopan maan kanssa. Viro nimittäin ilmoitti jo lokakuun alussa olevansa valmis vuoden 2050 hiilineutraalisuustavoitteeseen.

Viron ympäristöministeri Rene Kokk kuitenkin on kuitenkin korostanut, että eri alueiden erityispiirteet ja haasteet on otettava huomioon. Siksi maiden on saatava itse riittävän itsenäisesti päättää, miten ne pääsevät tavoitteeseen.

– Mielestämme alueiden, jotka ovat riippuvaisempia hiili-intensiivisestä teollisuudesta, on saatava myös tukea uusien työpaikkojen luomiseen, hän totesi Viron yleisradioyhtiö ERR:lle lokakuussa.

Virossa erityisen suuri kysymys on maan käyttämä palava kivi eli öljyliuske.

Riittävä jousto esimerkiksi kansallisiin päästövähennysvalintoihin onkin hiilineutraalisuussovun löytymisessä oleellinen tekijä. Vähintään yhtä oleellinen, ellei koko asian ratkaiseva kysymys, on muutoksiin tarvittava rahoitus.

– Hiilineutraaliustavoitteen tarpeesta on yhteisymmärrys, Mikkonen vakuuttaa.

Myös Huttunen sanoo, että tavoite sinänsä on selvä.

– Oma käsitykseni on, että kaikki maat suhtautuvat vakavasti ilmastotavoitteeseen ja pohtivat keinoja saavuttaa ilmastoneutraalius omalta kohdaltaan. Totta kai lähtökohdat ovat joka maassa erilaiset.

TEM:n rooli liittyy energianeuvostoon, jossa on pohjustettu erityisesti kansallisia, vuoteen 2030 ulottuvia energia- ja ilmastosuunnitelmia sekä vuoteen 2050 tähtääviä pitkän aikavälin strategioita. Jäsenmaiden on toimitettava nämä vuoden loppuun mennessä.

Syksyn aikana keskustelut ovatkin siirtyneet yhä selvemmin konkreettisten keinojen käsittelyyn.

Mikkosen mukaan keskeisimpiä asioita ovat olleet investointien lisääminen, tutkimuksen ja innovaatioiden vauhdittaminen sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

– Esimerkiksi Puolalle ja Tsekille on tärkeää, että ne voivat halutessaan hyödyntää ydinvoimaa ja että kaasuinvestoinneillekin löytyy tarvittaessa rahoitusta, Huttunen lisää.

Hänen mukaansa puheenjohtajamaa Suomi on korostanut uusien teknologioiden roolia ja eri energiankäyttömuotojen integrointia.

– Ratkaisu edellyttää mitä todennäköisimmin linjauksia myös rahoitukseen liittyen.

Vaikka kompromississa on tekemistä, ei se toteutuessaan varsinaisesti mullistaisi EU:n ilmastopolitiikkaa,

Kyse on vain aavistuksen nykyistä kunnianhimoisemmasta tavoitteesta, joten käytännön vaikutuksetkin saattavat jäädä pieniksi.

Niinpä esimerkiksi Greenpeace Suomen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen uskoo, että päätös lopulta syntyy.

– Vastustajat alkavat olla vähissä, ja nekin jo muotoilevat ehtoja, joilla tulevat mukaan.

Hänen lisäkseen monet asiantuntijat ja järjestöt ovat sitä mieltä, että vuosi 2050 on joka tapauksessa aivan liian kaukana.

– Olennaisempaa on saada EU:n lyhyen aikavälin toimet ja investointisignaalit linjaan Pariisin sopimuksen kanssa. Päästövähennystavoite vuodelle 2030 on päivitettävä vähintään 65 prosenttiin.

Tällä hetkellä tavoite on 40 prosenttia. Vertailuvuosi on 1990.

Tästä on kyse

Siirtymärahasto taas esillä

Yhdeksi EU:n ilmastopolitiikan keskeiseksi rahoituselementiksi on nousemassa kestävän siirtymän rahasto (Just Transition Fund).

Rahastolla on tarkoitus tukea pääasiassa hiilestä riippuvaisia maita siirtymään ilmaston kannalta parempiin vaihtoehtoihin.

Ajatus oli esillä Euroopan parlamentissa jo viime vuonna, mutta asia ei ole edennyt. Komission tuore puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ottanut rahaston uudelleen esiin.

Rahasto sisältynee niin sanottuun uuteen vihreään sopimukseen (Green New Deal), joka von der Leyenin on tarkoitus esitellä lähiaikoina.

Todennäköisenä rahoituskanavana on pidetty Euroopan investointipankkia, joka muuttuisi yhä selvemmin ilmastopankiksi.

Lopullisesti yhteisestä hiilineutraalisuustavoitteesta päättää jäsenmaiden päämiesten muodostama Eurooppa-neuvosto.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
Mankala
Ei onnistu ilman satojen miljardien tukisummia
Puola on jo laskenut että sen pitää saada EU:lta 700 miljardia euroa korvausta, niin se voi laittaa nimensä mihin tahansa paperiin. Sehän ei vielä mitään takaa. Unkari vedättää varmaan vielä kovemman lupauksen. Ei tästä touhusta mitään tule kun on noin sinisilmäisiä neuvottelijoita.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Taito
Ei Anttia lähettyville
Voi jopa onnistua mikäli Antti Rinnettä ei päästetä 50 kilometriä lähemmäs neuvottelupöytää eikä antamaan lausuntoja neuvottelujen edistymisestä.
Rinteelle, Anderssonille ja Paaterolle voisivat järjestää vaikkapa tutustumiskäynnin karkkitehtaalle sillä aikaa kun muut neuvottelevat hiilineutraalisuudesta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Muumimamma
Mistä rahat?
Kyllä esim.Puola laittaa nimensä paperiin,kunhan rahaa tulee ovista ja ikkunoista.Se on eri asia noudatetaanko sopimusta,ei nytkään niitä sopimuksia noudateta,mitä on yhteisesti sovittu.Nämä "änkyrämaat"ovat suurimpia nettosaajia,joilta yritetään maksuja vähentää,jos ei noutadeta sopimuksia mm,ihmisoikeuksista/sananvatauksista.On siis päivän selvää,että juuri nämä maat kiristävät EU:lta kaikki rahat mitä vaan irti saavat.Samaan aikaan uusia hiilivoimaloita otetaan käyttöön kilpaa ja uusia suunnitellaan.Ministeri saa olla mitä mieltä tahansa,mutta toteutuminen on eriasia.Pian se nähdään,kun pitäisi rahat jostain kaivaa.Sama ongelma on hallituksella:hienoja tavotteita,mutta rahoja ei tahdo mistään löytyä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »