Näkökulma: Kotimainen ruoantuotanto pinteessä - haluavatko nuoret vielä ryhtyä maataloustuottajaksi?

Varttuneet viljelijät muistavat ajat, jolloin maitolitran tuottajahinnalla sai litran bensaa.

Minäkin olisin halunnut Helsinkiin. Maaseutunuoret toivat lehmiä näytille Helsingin keskustaan. Lehmä on ollutkin viimeisen vuoden aikana puhutuin kotieläin ilmastokeskustelussa.
Minäkin olisin halunnut Helsinkiin. Maaseutunuoret toivat lehmiä näytille Helsingin keskustaan. Lehmä on ollutkin viimeisen vuoden aikana puhutuin kotieläin ilmastokeskustelussa.

Anita Simola

Maatiloilla, varsinkin karjatiloilla on herättävä kukonlaulun aikaan. Viime päivinä herääminen uuteen päivään on voinut tuntua vaikeammalta kuin aikoihin.

Lihankasvatukseen, kotieläinten hyvinvointiin ja maatalouden kannattavuuteen ylipäätään on iskenyt monta huonoa uutista peräkkäin.

Tuorein niistä tulee Luonnonvarakeskuksesta. Ennusteen mukaan maatalouden kannattavuus jää tänä vuonna edellisvuotta heikommaksi.

Yrittäjätuloa jää 13 000 euroa maatalousyritystä kohti, mikä on 33 prosenttia asetetusta tavoitteesta. Tuotantokustannukset ovat kasvaneet viisi prosenttia.

Ennuste kertoo, että tuotantokustannusten vähentämisen jälkeen maatalous- ja puutarhayritykset ovat keskimäärin 28 000 euroa tappiolla. Viljelijän tuntipalkka on laskukaavojen mukaan 5,4 euroa.

Viime kuussa Valtiontalouden tarkastusvirasto antoi selvityksensä siitä, miten maatalouden kävi entisen pääministeri Juha Sipilän (kesk) koko hallituskaudella.

Sekin selvitys on synkkä. Elintarvikkeiden kauppatase ja maatalouden kannattavuus eivät parantuneet.

Viljelijät ovat peräänkuuluttaneet rehdimpää tulonjakoa ruokaketjuun jo vuosia. Tapahtuuko nyt jotain, kun Suomeen on saatu elintarvikemarkkinavaltuutettu?

Paljon on puhuttu kauppojen halpuutus-kampanjoinneista. Toisaalta monet kuluttajat ovat valmiita kustantamaan puhtaasta kotimaisesta ruoasta nykyistä enemmänkin. Kaupan ja teollisuuden ohella kuluttajat voivat olla osa ratkaisua matkalla tasapainoisempaan tulonjakoon ruokaketjussa.

Kannattavuusongelmat näkyvät arjessa muun muassa siten, että investointeja ei uskalleta tai pystytä toteuttamaan.

Varttuneet viljelijät voivat muistella aikaa, jolloin tuottajahinta maitolitrasta oli lähes yksi yhteen bensalitran kanssa. Nyt tuottajahinta on noin 35 senttiä. Aikamoinen kuilu on syntynyt, jos verrataan hintaa edelleen menoveteen.

Toinen juttu on viljelijän kokema henkinen kuorma.

Syyttävä sormi on osoittanut nautakarjaan. Lehmää on lyöty kuin vierasta sikaa ympäristöpäästöjen takia.

Tuntuu siltä, ettei ilmastoteoissa ole päästy vuodessa puuta pitemmälle. Syytöksiä on ollut helppo heitellä, ja niillä saa mukavasti näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.

Koristeeksi kakun päälle tasavallan presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio kohautti omilla lausunnoillaan eläinsuojelugaalassa. Puheessa todettiin, että jos kulutus ehtyy, niin ehtyy vääjäämättä myös tarjonta ennemmin tai myöhemmin.

Lausunto herätti karjankasvattajissa suuremman myräkän kuin myrskyn maitolasissa.

Seminologi ja maidontuottaja Johanna Niskanen käynnisti kampanjan ja syntyi kirje, joka sai yli tuhat allekirjoittajaa. Sanoma oli, että ruoka ei tule kaupasta, vaan se tulee maalta.

– Me ihmiset kasvatamme sen teille, kirjeessä todettiin.

Myöhemmin Haukio täsmensi lausuntojaan. Hän korosti Twitterissä, ettei ole missään ehdottanut suomalaisen ruoantuotannon alasajoa, vaan päinvastoin. Hän on kannustanut suosimaan kotimaista, lähellä tuotettua ruokaa.

– Jos ja kun eläinten hyvinvointitarpeet huomioidaan yhä laajemmin, kuluttajat tämän varmasti valinnoillaan palkitsevat, Haukio muotoili.

Tiistaina Helsingissä nähtiin maaseutunuorten tempaus, jossa Helsingin yliopiston pihaan oli tuotu turisteiksi kaksi lehmää pääkaupunkilaisia varten.

Lehmä näyttää tosiaan herättävän tänä päivänä valtavia tunnekuohuja, sillä myös tätä tempausta ehdittiin jo arvostella. Maaseutunuorten mukaan lehmien kaupunkivierailu ei ollut kannanotto. Taustalla oli pikemminkin toive siitä, että asioista puhutaan avoimesti ja faktaan perustuen.

Eikä tempaus mennyt hukkaan, sillä kävipä lehmiä katsomassa myös sellaiset kaupunkilaiset, jotka eivät olleet koskaan nähneet lehmää elävänä.

Edellä lueteltu lista uutisista ei ole kovin mairitteleva, jos ajattelee tilojen jatkajia. Kuinka moni nuori on valmis jatkamaan tuotantoa, jos uutisvirta jatkuu samanlaisena? Ammatinvalinta voi olla monelle nuorelle vaikea, mutta maataloustuottajaksi ryhtyvälle tie on tehty nyt erityisen rosoiseksi.

Joel Maisalmi
Anita Simola
Anita Simola
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Ma1675
Niin..
Ja ihmiset ovat käsittäneet maataloustuenkin jotenkin niin, että se on "ylimääräistä" rahaa.
Se on yhtä paljon ylimääräistä, kuin että yht'äkkiä jollekin hitsaajalle, tai toimistotyöntekijälle keksittäisiin tuki.. Tuki olisi sellainen, että työntekijän palkasta puolet maksaisi valtio, ja toinen puoli tulisi työnatajalta. Eli kuka tässä saa ylimääräistä?Se työnantaja, eli kuka ostaa työntekijän työpanoksen. Se.maksaa puolet vähemmän ostamastaan, eikä työntekijä saa yhtään enempää lisää. Päinvastoin, nyt työntekijää voidaan syyllistää yhteiskunnan rahojen käytöstä, ja valvontakin kohdistuu suoraan häneen. Työnantaja (teollisuus) joka oikeasti kerää sen hyödyn, on hiljaa, koska he keräävät hiljaisuudessa kaiken hyödyn. Haukkumiset, ja huono maine menee työntekijälle (viljelijälle), vaikka hän ei saa mitää lisää. Oikeampi nimitys olisikin teollisuuden raaka-aineen ostotuki.
Harva muistaa, mutta EU:hun liityttäessä viljelijät olivat näitä tukia vastaan. Viljelijät olisivat halunneet, että nämä tuet maksetaan suoraan teollisuudelle, eikä kierrätetä viljelijän kautta.
Mutta, teollisuudella oli paremmat lobbarit, ja poliitikot puolellaan, joten lopputulos oli tämä.
Tällä hetkellä viljelijät eivät investoi, eivätkä pidä huolta pelloistaan, koska siihen ei ole varaa. Vähän kuin ajaisi autolla ilman huoltoja, eli jossain vaiheessa kone leikkaa kiinni, ja sen maksaminen on kymmenkertaisesti kalliimpaa, kuin huollot olisivat maksaneet.
Se että ihmiset kuvittelee saavansa vastaisuudessakin halpaa ruokaa ulkomailta, on kallis harhaluulo. Markkinathan kun pelaavat isoilla markkinoilla kysynnän, ja tarjonnan mukaan. Eli jos täältä vähennetään oman maan tuotanto tarjonnasta, niin yhdelläkään ulkomaisella firmalla ei ole tarvetta myydä tänne enää mitään halvalla.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »