Sota-alueilta palaavia lapsia autetaan Suomessa jo nyt – lastensuojelun tehtävänä on turvata näiden lasten kasvuympäristö

Ulkomailla olevista lapsista tehty lastensuojeluilmoitus vaatii virka-apupyynnön ulkoministeriöön.

Suomalaislapsia elää sota-alueilla muun muassa al-Holin leirillä Syyriassa. Näistä lapsista on tehty lastensuojeluilmoitus, mutta suomalaisviranomaisilla on toimivalta vain Suomessa.
Suomalaislapsia elää sota-alueilla muun muassa al-Holin leirillä Syyriassa. Näistä lapsista on tehty lastensuojeluilmoitus, mutta suomalaisviranomaisilla on toimivalta vain Suomessa.

Minna Akimo

Sodassa traumatisoituneita lapsia hoidetaan Suomessa jo nyt, sanoo Helsingin kaupungin lastensuojelun päällikkö Saila Nummikoski.

Tätä vasten Nummikoski toteaa, ettei al-Holin tai Syyrian sota-alueilla elävien lasten tilannetta ja heidän auttamista pidä mystifioida liikaa.

Mikäli lapset palaavat Suomeen, sosiaali- ja terveysviranomaisilla on kokemusta siitä, miten sodan traumatisoimia lapsia autetaan

– Meillä on kokemusta lapsista, jotka tulevat hyvin vaikeista ja traumatisoivista olosuhteista. Lastensuojelun tehtävänä on turvata näiden lasten turvallinen arki ja kasvuympäristö, Nummikoski sanoo.

Lännen Media uutisoi torstaina, että sota-alueille lähteneiden perheiden ja al-Holin pakolaisleirillä olevista suomalaislapsista on kaikista tehty sosiaaliviranomaisille lastensuojeluilmoitus.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Ritva Halila kertoi, että ilmoitus on tehty kaikista alueella viranomaisten tiedossa olevista alaikäisistä lapsista.

Lastensuojeluilmoitus takaa ainakin sen, että mikäli lapset palaavat takaisin Suomeen, viranomaiset pääsevät selvittämään perheen ja lapsen tilanteen heti. Lisäksi perheen asioihin voidaan puuttua silloinkin, jos vanhemmat eivät halua viranomaisapua.

– Aina on mahdollista, etteivät perheet halua apua, mutta lastensuojelulla on isot toimintavaltuudet, joiden avulla perheiden tilanteeseen voidaan puuttua, Halila sanoo.

Virka-apua pyydetään ulkoministeriöstä

Kun sosiaaliviranomaiset saavat sota-alueella olevasta lapsesta lastensuojeluilmoituksen, asiasta tehdään virka-apupyyntö ulkoministeriölle.

Tiiminvetäjä Henna Harju ulkoministeriön konsuliasioiden yksiköstä kertoo, että pääsääntöisesti asiaa hoidetaan diplomaattiteitse.

Suomen lastensuojeluviranomaisen virka-apupyyntö välitetään ulkoministeriön paikallisen edustajan kautta lapsen asuin- tai oleskeluvaltion lastensuojeluviranomaiselle.

Harju sanoo, että vastauksen saaminen edellyttää, että kohdemaassa on toimiva lastensuojelujärjestelmä ja viranomaisia, jotka voivat antaa virka-apua lapsen olosuhteiden selvittämiseksi.

Mahdollista on myös, että Suomen edustuston virkamies itse tekee selvityksen.

– Tämä voi tapahtua niin, että lapsi ja vanhempansa saapuvat Suomen edustustoon vapaaehtoisesti kuultavaksi ja poikkeuksellisesti myös niin, että edustuston virkamies tapaa heitä muualla, esimerkiksi heidän kotonaan, heidän suostumuksellaan, kertoo Henna Harju.

Sodan keskeltä tulevat lapset tarvitsevat paljon apua

Sota-alueilta tulevien lasten auttamiseksi tarvitaan monenlaista apua, ja sen vuoksi lasten ympärille rakennetaan eri alojen asiantuntijoista koostuva hoitotiimi.

Kun arki on saatu vakautettua, vasta sen jälkeen voidaan aloittaa psyykkisten oireiden hoito.

Al-Holin leirillä olevien lasten kuten muissa ääriolosuhteissa elävien lastenkin osalta pitää pohtia sitäkin, miten lasten radikalisoituminen ehkäistään.

Nummikosken mukaan radikalisoitumiseen vaikuttaa lapsen ikä, persoonallisuus ja se, miten pitkään lapsi on elänyt radikalisoituneessa ympäristössä.

– Mitä pidempään lapsi on tällaisessa ympäristössä ollut, sitä vaativampaa työ on.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.