Rentoutuminen virtuaalitodellisuudessa vähentää hammaslääkäripelkoa – etenkin naisten pelot lieventyivät tutkimuksessa

Hammashoitopelon vakavin seuraus on säännöllisen hammashoidon välttäminen, joka voi johtaa vaikeisiin suusairauksiin.

Marttiina Sairanen
Hammaslääkäripelosta kärsii joka kolmas suomalainen aikuinen. Kuvituskuva.
Hammaslääkäripelosta kärsii joka kolmas suomalainen aikuinen. Kuvituskuva.

Vanessa Valkama

Lyhyt rentoutuminen virtuaalitodellisuuden avulla odotushuoneessa ennen hammashoitoa vähentää hammashoitopelkoa, kertoo tuore suomalaistutkimus.

Virtuaalirentoutus vähensi etenkin naispotilaiden hammashoitopelkoa. Miehillä väheni hoitoa ennakoiva pelko, kun naisilla lieventyi sekä hoitoa ennakoiva että hoitotoimenpiteisiin liittyvä pelko.

Virtuaalirentoutuksen vaikutusta hammashoitopelkoon selvitettiin tutkimuksessa, jonka Turun yliopisto toteutti yhteistyössä Laurean ammattikorkeakoulun, MelloVR:n sekä skotlantilaisten Dundeen ja St. Andrewsin yliopistojen kanssa.

Koe toteutettiin Helsingin kaupungin hammashoidossa Kalasataman hammashoitolassa, jossa lähes 300 potilasta jaettiin satunnaisesti koe- ja kontrolliryhmiin.

Potilaat ohjattiin istumaan pieneen alkoviin. Koeryhmäläiset saivat valita viidestä 1–3 minuutin virtuaalirentoutusohjelmasta haluamansa. Ohjelmassa oli rauhoittavia maisemia sekä varta vasten rentoutumista tukemaan suunniteltu äänimaailma. Kontrolliryhmä istui samanlaisessa tilassa pari minuuttia.

Tutkimuksen mukaan ennen hoitoa odotushuoneessa toteutettava rentoutuminen virtuaalitodellisuuden avulla on helppo ja toteuttamiskelpoinen tapa vähentää potilaiden hammashoitopelkoa.

Hoidon välttäminen voi johtaa vaikeisiin sairauksiin

Hammashoitopelon hoitamisella on iso merkitys suunterveyden kannalta, koska pelon takia moni aikuinen jättää hammaslääkärin väliin.

Terveys 2011 -väestötutkimuksen mukaan hammashoitoa pelkää joka kolmas suomalainen aikuinen. Pelon vakavin seuraus on säännöllisen hammashoidon välttäminen, joka voi johtaa vaikeisiin suusairauksiin.

Tutkimuksen mukaan suomalaisilla aikuisilla, joiden hammashoitopelko kasvoi vuosina 2000–2011, oli jopa viisinkertainen todennäköisyys käydä hammashoidossa epäsäännöllisesti. Toisaalta ne, joilla pelko saatiin vähenemään, kävivät kuusi kertaa todennäköisemmin säännöllisesti hammashoidossa.

Hammaslääkärin tulisi kysyä potilaan hammashoitopelosta systemaattisesti hammashoidon yhteydessä. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että pelkkä pelkoa mittaavan lomakkeen täyttäminen vähentää pelkoa. Jos hammaslääkäri tarkastaa lomakkeen potilaan nähden, vaikutus on vieläkin suurempi.

Tutkimuksessa mukana ollut Turun yliopiston hammaslääketieteen professori Satu Lahti muistuttaa tiedotteessa, että ammashoitopelko kannattaa ottaa puheeksi hammaslääkärin tai hoitohenkilökunnan kanssa, sillä sen hoitamiseen on olemassa keinoja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Angus
Rentoutuminen on tärkeää
Myös miellyttävän musiikin kuuntelu rentouttaa, tutkitusti. Luulisi, että musiikin soittaminen hammashoidon taustalla ei olisi mitenkään mahdotonta.

Itse olen monet kerrat hammaslääkärin tuolissa kattoa tuijottaessani ihmetellyt, eikö sinne saisi edes jotain kuvaa. Mieluummin kuvia, tai ihanteellisesti jotain rauhallista videokuvaa.

Itse testaamani pieni kikka on makean imeskely pelottavan/kivuliaan toimenpiteen aikana. Myös tästä on tehty ihan tutkimuskin. Ei pyyhi kipua tai pelkoa pois, mutta helpottaa. Tätä vain ei oikein voi hammaslääkärissä soveltaa...
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »