Metsitystuki voi tulla Suomessa käyttöön jo 2021 – pääkohteina ehkä turvetuotantoalueet ja peltoheitot

Metsäpinta-alan lisääminen on erittäin tärkeä osa Suomen ja EU:n ilmastopolitiikkaa. Metsityksen edistämiseen pohditaan nyt konkreettisia keinoja.
Metsäpinta-alan lisääminen on erittäin tärkeä osa Suomen ja EU:n ilmastopolitiikkaa. Metsityksen edistämiseen pohditaan nyt konkreettisia keinoja.

Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltava hallituksen esitys valmistuu ennen kesää. Vaikutukset ja mahdollisuudet halutaan selvittää kunnolla ennen lainsäädäntöä.

Jami Jokinen

Helsinki

Metsittämiseen tarkoitettu taloudellinen tuki saattaa tulla Suomessa käyttöön jo vuonna 2021.

Hallituksen esitystä valmistellaan parhaillaan, ja sen pitäisi valmistua vielä ennen ensi kesää, mahdollisesti toukokuussa. Sen jälkeen tarvitaan vielä lainsäädäntö.

– Käsittelyn pituudesta riippuen se (tuki käyttöön heti vuonna 2021) on mahdollista, kertoo neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Hän puhui torstaina Bioenergia ry.:n bioenergiapäivässä.

Metsitystuella on tarkoitus lisätä metsäpinta-alaa. Tällä tavoitellaan hiilinielujen kasvattamista, ja tärkeänä moottorina on EU:n ilmastotavoitteeet ja niin sanottu LULUCF-asetus.

Vaikka asiaa valmistellaan istuvan hallituksen ohjelman perusteella, niin metsitysohjelmaa pohjusti jo edellinen hallitus.

Hallituksen esityksen valmistelu on vasta alkuvaiheessa, joten konkretia on vielä hahmotelmien tasolla. Alkuperäistä, hyvin tiukkaa aikataulua on väljennetty, sillä hallitus olisi halunnut valmista jo alkuvuoden aikana.

– Haluamme arvioida mahdollisuudet ja vaikutukset kunnolla, eli menemme tiede edellä, Kaipainen sanoo.

Edellisen hallituksen aikana toteutettu Misa-hanke päätyi arvioon, jonka mukaan Suomessa voisi olla mahdollisuus metsittää ainakin pari sataa tuhatta hehtaaria.

Kaipainen korostaa, että tämä oli teoreettinen laskelma.

– Nyt joudumme perkaamaan aineiston ja katsomaan, mikä potentiaali käytänössä on.

Hallituksen esityksen rinnalla valmistellaan kriteeristöä siitä, millaisille alueilla metsitystä kannattaa tehdä. Kaipaisen mukaan tässä on tärkeää kokonaisvaltainen tarkastelu.

– Toimenpiteiden lisäksi on huomioitava vaikutukset esimerkiksi elinkeinoihin, maisemaan ja monimuotoisuuteen, Kaipainen kertoo.

Koko esityksen ydin on kuitenkin hiilinielujen kasvattaminen. Siksi kustannustehokkuus on tärkeässä osassa.

– Matkan varrella toivottavasti viisastutaan siinä, mistä saadaan suurin ilmastohyöty, kun rahaa ei ole loputtomasti käytössä, Kaipainen huomauttaa.

Edellisen suuren metsitysvaiheen aikana 60-70 -luvuilla kohteena olivat erityisesti pellot. Viljelijöille metsityksestä maksettiin tulonmenetyskorvauksia.

Nyt asiaa katsotaan Kaipaisen mukaan laajemmin, koska maatalousmaalla tehtävä metsitys on sekä kallista että poliittisesti vaikeaa. Niinpä esimerkiksi turvepeltojen päästöihin yritetään päästä kiinni viljelykäytännöillä sekä biokaasun tuotantoa edistämällä metsityksen sijaan.

Kaipainen arvelee, että käytöstä poistetut turvetuotantoalueet tulevat olemaan yksi tärkeimmistä metsitysalueista.

Vaikka maatalouskäytössä olevien alueiden metsitystä pyrittäisiinkin välttämään, mahdollisuuksia voi olla tälläkin sektorilla. Kaipaisen mukaan sopivia kohteita voisivat olla esimerkiksi peltoheitot ja muut joutomaatyyppiset alueet, jotka eivät ole aktiivituotannossa.

– Selvitämme, millaisilla kriteereillä ne voisivat olla käytössä, Kaipainen sanoo.

– Ongelma näissä on kuitenkin se, että ne ovat syrjäisiä, yksittäisiä alueita. Siksi potentiaalia ei ole.

Tukimuodoista ei ole vielä esitystä. Kaipainen arvelee, että yksi mahdollinen keino on taimien hankintaan suunnattu investointituki.

Metsitykseen liittyy paljon poliittisia paineita, koska se on suorassa yhteydessä laskenallisiin maankäytön päästöihin eli niin sanottuun LULUCF-kysymykseen.

Suomen hankalaksi kuvattuun tilanteeseen tulee lisää tietoa marraskuussa, jolloin päivitetty raportti muun muassa Suomen metsien hiilinielua koskevasta vertailuarvoista julkistetaan. Suomen ja EU:n välillä on myös jonkinasteisia tulkintaeroja Suomelle myönnetyn erityisjouston käytöstä.

– Suomen on vaikea saavuttaa edes laskennallista nettonollatulosta, koska metsäkadon päästöt ovat niin suuret ja metsien hoidosta saatavaa hyötyä on tiukasti rajoitettu, Kaipainen huomauttaa.

– Metsitys on tärkeä kysymys, mutta se ei tätä asiaa ratkaise.

Hän arvioi, että metsäkadon ehkäiseminen on merkittävämpi keino. Siihenkin vaikuttaa esimerkiksi biokaasuntuotannon kehittäminen, koska metsiä raivataan pelloksi erityisesti lannan levittämiseksi. Asiaan on tarkoitus puuttua myös maankäyttö- ja rakennuslain muutoksilla.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (7)

Vastaa
Ilkka Reinne
Valtionyhtiöt suoalueita tuhoamassa
Toivottavasti tällä tukijärjestelyllä ei maksimoida suomen suurimman soidentuhoajan tuottoja!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ajattelija
Vast: Valtionyhtiöt suoalueita tuhoamassa
Näyttävät olevan myynnissä pitkälti netissä kyseiset maat eli sieltä vaan ostoksille ja maksimoimaan omia tuottoja!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pasi Lehmuspelto
Vast: Valtionyhtiöt suoalueita tuhoamassa
Suot ovat luontaisesti niin nopeasti kehittyvä ja muuttuva kasviluonnon osa, että kuvitelma soiden muuttumisen pysäyttämisestä suojelemalla on silkkaa hullutusta. Jokaisen jääkauden päättyessä soiden määrä on nolla, joten turve on todellisuudessa hyvinkin nopeasti uusiutuva luonnonvara, luonnonsuojelijat vain valehtelevat senkin kohdalla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Valtionyhtiöt suoalueita tuhoamassa
Pasi Lehmuspelto: "Jokaisen jääkauden päättyessä soiden määrä on nolla, joten turve on todellisuudessa hyvinkin nopeasti uusiutuva luonnonvara, luonnonsuojelijat vain valehtelevat senkin kohdalla."

Niin, tosiaan meillä nyt on turvetta edellisen jääkauden jälkeen. Paljonko siihen menikään aikaa.

Wikipedia kertoo turpeen vähenemisestä näin: "Vuodesta 1800 turpeen määrä on vähentynyt noin 10–20 % ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan vuoksi. Maailmanlaajuisesti turpeen merkittävin uhka on kuivaus maanviljelyyn ja metsiksi.[4] Tällä hetkellä turvemaat katoavat nopeammin kuin koskaan aiemmin."
Wikipedian lähteenä on myös Motiva Oy. Se kertoo turpeen syntymisen vievän 2000 - 5000 vuotta.
Pasi Lehmuspelto kertoo turpeen olevan 'hyvinkin nopeasti uusiutuva luonnonvara'.
Ilmaisu on kovin suhteellinen. Voisiko Pasi Lehmuspelto antaa jonkin aikahaarukan?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Valtionyhtiöt suoalueita tuhoamassa
Esitin Pasi Lehmuspellolle kysymyksen: "Pasi Lehmuspelto kertoo turpeen olevan 'hyvinkin nopeasti uusiutuva luonnonvara'.
Ilmaisu on kovin suhteellinen. Voisiko Pasi Lehmuspelto antaa jonkin aikahaarukan?"

Vanhan kaavan mukaan taas mennään.
Pasi Lehmuspelto esittää noita epämääräisiä väitteitä ja luo mielikuvia. Haastettaessa hän pitää tauon, ja palaa sitten samoin jutuin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pasi Lehmuspelto
Vast: Valtionyhtiöt suoalueita tuhoamassa
Parempiakin tietolähteitä soiden kehittymisestä lämpiminä ilmastovaiheina, kuin Wikipedia on runsaasti tarjolla, jos nimimerkki T.S. oikeasti on kiinnostunut perehtymään aiheeseen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Valtionyhtiöt suoalueita tuhoamassa
Pasi Lehmuspelto: "Parempiakin tietolähteitä soiden kehittymisestä lämpiminä ilmastovaiheina, kuin Wikipedia on runsaasti tarjolla, jos nimimerkki T.S. oikeasti on kiinnostunut perehtymään aiheeseen."

No niin, Pasi Lehmuspelto vastasi, mutta jätti samalla vastaamatta.
Tiedän toki että Wikipediaa parempiakin tietolähteitä on olemassa. Mutta kun tässä nyt on kyse turpeen synnyn nopeudesta niin Pasi Lehmuspellon olisi kyllä pitänyt huomata että antamani aikahaarukka 2000-5000 vuotta oli Motiva Oy:n antama tieto.

Tilanne on siis edelleen se että Pasi Lehmuspelto loi mielikuvaa sanomalla "turve on todellisuudessa hyvinkin nopeasti uusiutuva luonnonvara, luonnonsuojelijat vain valehtelevat senkin kohdalla."
Saa nyt nähdä osaako Pasi Lehmuspelto antaa aikahaarukan sanoille 'hyvinkin nopeasti uusiutuva'.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »