THL: Ihmiset kokevat sisäilmaan liittyvät terveysriskit usein suurempina kuin ne tutkimustiedon perusteella ovat

Marttiina Sairanen
Sisäilmanlaatu on puhuttanut monissa kunnissa viime vuosina.
Sisäilmanlaatu on puhuttanut monissa kunnissa viime vuosina.

THL tutki väestön käsityksiä sisäilmasta. Tutkimuksen perusteella ihmiset kokevat erityisesti sisäilmaan liittyvät terveysriskit usein suurempina ja vakavampina, kuin mitä ne tutkimustiedon perusteella todellisuudessa ovat. Asia käy ilmi THL:n toteuttamasta Kansallisesta sisäilmakartoituksesta, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa suomalaisten tietoja ja käsityksiä sisäilmasta.

THL:n mukaan aiheen tutkiminen on tärkeää, koska eriävät käsitykset sisäilman merkityksestä terveydelle voivat aiheuttaa hämmennystä ja osaltaan hankaloittaa sekä rakennusten sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisua että ihmisten hoitoa.

Tutkimustiedon perusteella lähes jokaisessa rakennuksessa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita niiden elinkaaren aikana, mutta vain pieni osa kosteusvaurioista on niin vakavia, että ne lisäävät riskiä sairastua astmaan.

Kyselyyn vastanneista kuitenkin reilusti yli puolet koki, että vähäinenkin kosteusvaurio on niin vakava riski terveydelle, että vaurioon pitää puuttua välittömästi.

– Perusperiaate on, että kosteusvauriot tulee ennaltaehkäistä ja korjata. Kuinka suuri terveysriski on ja miten nopeasti toimenpiteisiin pitää ryhtyä, riippuu muun muassa kosteusvaurion laajuudesta sekä siitä, miten paljon tiloja käytetään, toteaa professori Juha Pekkanen tiedotteessa.

THL:n kyselyyn vastanneista esimerkiksi noin kaksi kolmasosaa piti sädesienen esiintymistä varmana merkkinä sisäilman haitallisuudesta. Tutkimustiedon perusteella sädesienet voivatkin olla merkki rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriosta, mutta niiden löytäminen rakennuksesta ei automaattisesti osoita, että rakennuksen käyttämisestä olisi haittaa terveydelle.

– Rakennuksen tilanne tulee arvioida kokonaisvaltaisesti pätevien ammattilaisten voimin, THL:n tutkimusprofessori Anne Hyvärinen kertoo tiedotteessa.

Ihminen kohtaa sädesieniä myös muun muassa luonnossa liikkuessa, koska niitä esiintyy paljon ympäristöstämme, kuten mullassa ja sulan maan aikana ulkoilmassa.

Lähes 60 prosenttia kyselyyn vastaajista koki myös vaikeana arvioida, johtuvatko yksittäisen ihmisen hengitystieoireet sisäilmasta vai jostain muusta tekijästä.

Tutkimustiedon perusteella sisäilmaan liitettyä oireilua ei voi käyttää suoraan sisäilman haitallisuuden mittarina, koska oireilu on yksilöllistä ja oireiluun vaikuttavat sisäilman epäpuhtauksien lisäksi myös muut seikat. Muita vaikuttajina ovat esimerkiksi ihmisen ikä, terveydentila ja kuormittavat asiat, kuten viihtyisyys ja tyytyväisyys töissä ja koulussa. Lisäksi pelot ja käsitykset jonkin tekijän haitallisuudesta voivat aiheuttaa oireita ja objektiivisesti mitattavia fysiologisia vasteita.

– On tärkeää, että käyttäjät ovat sisäympäristöön tyytyväisiä. Raportoitu oireilu ja kokemukset sisäilman laadusta, kuten hajuista, tunkkaisuudesta tai lämpötilasta, antavat myös arvokasta lisätietoa, kun rakennukseen liittyviä ongelmia selvitetään ja tutkimuksia suunnitellaan, sanoo THL:n ylilääkäri Jussi Lampi.

Kansallinen sisäilmakartoitus tehtiin osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa. Kyselyn avulla selvitettiin väestön tietoja ja käsityksiä sisäilman terveysvaikutuksista. Postitse koteihin lähetettyyn kyselyyn vastasi yhteensä 1797 satunnaisotannalla valittua 25–64-vuotiasta Suomessa asuvaa suomenkielistä henkilöä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
AlliKurkinen
neuroottista
Käytetään yleensä keppihevosena saikkuun ! Varsinkin julkisella puolella ! Aivan överiksi mennyt Suomessa !
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »