Hirvikolarit vähentyneet, mutta peurakolareita on entistä enemmän – Peurakanta on yli kolminkertaistunut 20 vuodessa

Suomen teillä sattui viime vuonna noin 12 000 riistaonnettomuutta. Eniten henkilövahinkoja aiheuttavien hirvikolareiden määrä on laskenut tuhannella vuosituhannen vaihteesta.

Riski kuolla ja loukkaantua hirvikolarissa kasvaa jyrkästi, kun ajonopeus nousee. Oikea nopeus antaa lisäaikaa reagoida, jos hirvi tai peura tulee tiellä vastaan.
Riski kuolla ja loukkaantua hirvikolarissa kasvaa jyrkästi, kun ajonopeus nousee. Oikea nopeus antaa lisäaikaa reagoida, jos hirvi tai peura tulee tiellä vastaan.

Hannamari Ahonen

Vakavimpia vahinkoja aiheuttavien hirvikolarien määrä on laskenut tuhannella 20 vuoden aikana. Viime vuonna hirvionnettomuuksia tilastoitiin 1 956, kun vuosituhannen alussa hirvikolareita tilastoitiin lähemmäs kolme tuhatta.

Hirvikolareissa henkilövahingot ovat selvästi yleisempiä kuin peurakolareissa. Vakuutusyhtiöiden vahinkotilastojen perusteella peurakolareiden määrä on kasvanut samana ajanjaksona, koska peurakanta on kolminkertaistunut 20 vuodessa.

Viime vuonna tilastoitiin 6 251 peurakolaria. Peurakolareissa vahingot jäävät usein hirvikolareita pienemmiksi ja henkilövahinkoja sattuu harvemmin. Peurakolareita on eniten Etelä- ja Lounais-Suomessa, joissa peurakannat ovat suurimmat.

Koska peurakolareita on entistä enemmän, hirvieläinkolarien kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina. Suomen teillä sattui viime vuonna noin 12 000 riistaonnettomuutta. Esimerkiksi kaurisvahinkoja sattuu vuosittain merkittävä määrä.

Aamu- ja iltahämärässä suurin riski ajaa hirvieläinkolari

Juuri tähän aikaan vuodesta on suurin riski ajaa hirvieläinkolari. Riskit liikenteessä lisääntyvät syksyllä, koska hämärä aika pidentyy aamulla ja illalla. Hirvet ja peurat liikkuvat erityisesti hämärän aikaan.

Esimerkiksi vakuutusyhtiö LähiTapiolasta kerrotaan, että korvatuista hirvi- ja peuravahingoista suurin osa on sattunut aamulla seitsemän ja yhdeksän välillä ja illalla viiden ja kahdeksan välillä.

Ajonopeudella on suuri merkitys. Riski kuolla ja loukkaantua hirvikolarissa kasvaa jyrkästi, kun ajonopeus nousee. Oikea nopeus antaa lisäaikaa reagoida ja vähentää mahdollisia loukkaantumisia kolaritilanteessa.

Kun huomaa hirven tai peuran, pitää vähentää nopeutta välittömästi. Jos joutuu väistämään, hirveä pitää pyrkiä väistämään takaa. Muita autoilijoita pitää varoittaa hätävilkuilla tai vilkuttamalla ajovaloja.

Valkohäntäpeuran pyyntilupia on lisätty kolmanneksella

Liikenneviraston arvion mukaan vuoden 2017 hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 63,5 miljoonaa euroa.

Vuonna 2000 hirviä oli metsästyskauden jälkeen Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan 149 100, kun niitä viime vuonna oli enää 86 478. Valkohäntäpeuroja oli vuonna 2000 metsästyskauden jälkeen 32 250, kun niitä viime vuonna oli 111 650.

Alkavalle metsästyskaudelle on myönnetty valkohäntäpeuran metsästyslupia kolmannes enemmän kuin viime vuonna. Valkohäntäpeuran pyyntilupia on 58 094.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.