"Venäläiset ovat kauhean kiinnostuneita, missä sakon voi maksaa heti" — Virolaisilta Suomessa rapsahtaneet sakot jäävät enimmäkseen maksamatta

Sakot voivat vaikuttaa viisumin saantiin, minkä arvioidaan lisäävän Suomen itänaapurin kansalaisten maksuhalukkuutta. Viro on ensimmäinen vieras valtio, jonka kansalaisille Suomen poliisi lähettää muistutuskirjeitä rästissä olevista sakoista.

Ylinopeuksiin reagoiva peltipoliisi on välähtänyt ulkomaan kilvissä olevien ajoneuvojen kohdalla Suomessa vuosittain yli 20 000 kertaa.
Ylinopeuksiin reagoiva peltipoliisi on välähtänyt ulkomaan kilvissä olevien ajoneuvojen kohdalla Suomessa vuosittain yli 20 000 kertaa.

Virpi Niemistö

Venäläiset maksavat selvän enemmistön Suomessa saamistaan sakoista. Esimerkiksi viime vuodelta venäläiset ovat maksaneet sakoistaan 84 prosenttia, käy ilmi Oikeusrekisterikeskuksen tilastoista.

Luvussa on nähtävissä hienoista nousua vuodesta 2015 lähtien.

Tämän vuoden osalta maksuprosentti on 78, mutta Oikeusrekisterikeskuksesta muistutetaan, että maksukertymän syntyminen on tänä vuonna vielä kesken.

Venäläisille kirjoitettiin Suomessa viime vuonna yhteensä 6 600 sakkoa, ja tänä vuonna elokuun loppuun mennessä venäläisille oli kertynyt reilut 3 900 sakkoa.

Toisin kuin venäläisiltä, virolaisilta jää suurin osa Suomessa saaduista sakoista kuittaamatta. Viime vuodelta he ovat maksaneet ainoastaan 38 prosenttia sakoistaan.

Edellisvuonna 2017 virolaiset maksoivat joka toisen heille kirjoitetuista sakoista. Toisaalta viime vuonna virolaisille annettiin yli 3 000 sakkoa, mikä on huomattavasti vuotta 2017 enemmän.

Oikeusrekisterikeskuksen mukaan merkittävä osa näihin tilastoihin lasketuista rikesakoista, sakkomääräyksistä ja rangaistusmääräyksistä määrätään liikennerikkomusten perusteella.

Viisumi uhattuna

Syytä venäläisten halulle maksaa sakkoja voi hakea siitä, että sakot voivat olla esteenä venäläisten viisumin saannille Suomeen.

– Venäläiset maksavat sakkojaan pääasiassa siitä syystä, että he haluavat tulla Suomeen vielä uudestaan. Heidän viisumin saantinsa vaikeutuu huomattavasti, jos heillä on täällä keskeneräisiä asioita, kuten maksamattomia sakkoja, toteaa Poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelin.

– Venäläiset ovat kauhean kiinnostuneita, missä sakon voi maksaa jo sillä hetkellä, kun he sen saavat. Heille ehditään usein antaa sakko tiedoksi jo heidän täällä ollessaan, hän jatkaa.

Ulkoministeriön mukaan viisumin myöntäminen perustuu kokonaisharkintaan, jonka osana ovat mahdolliset maksamattomat sakot Suomeen.

– Henkilöllä saattaa olla sakkoja vuosikymmenten takaa, mutta tuskin sellaisella on merkitystä. Jos taas henkilöllä on ihan koko ajan maksamattomia sakkoja, niin kyllä ne sakot pyydetään maksamaan siinä viisumihaun yhteydessä, yksikönpäällikkö Virpi Kankare kertoo.

Toimivalta ulottuu rajalle

Poliisihallituksen Arvelin tähdentää, että sakkojen täytäntöönpanosta annetun lain mukaan Suomessa annettu sakko pitää aina maksaa.

– Virolaisilla ei ole viisumin saannin kaltaista motivaattoria kuten venäläisillä, koska he ovat osa Schengen-aluetta. Tärkeää on ymmärtää, että Suomen poliisi suhtautuu sakkojen maksamiseen äärimmäisellä vakavuudella.

– Aika moni Suomessa autoilevista virolaisista käy täällä töissä, joten asia on joka tapauksessa vireillä, eivätkä he pääse sitä pakoilemaan, Arvelin muistuttaa.

Viro on ensimmäinen maa, johon poliisi on lähettänyt ylinopeussakkoilmoituksia Suomessa kaahaamisesta. Elokuun puoliväliin mennessä poliisi oli toimittanut Viroon vähän yli 300 ylinopeusilmoitusta.

Ilmoituksessa pyydetään toimittamaan poliisille Suomessa oleva osoite. Vaihtoehtoisesti sakon voi noutaa poliisin palvelupäivystyksestä Helsingistä tai hakea se joltain muulta Suomen poliisiasemalta.

Suomen poliisilla ei ole toimivaltaa lähettää varsinaista sakkoa ulkomaille.

Lue myös:

Valtaosa Viroon lähetetyistä kaahauskirjeistä ei ole johtanut kirjeenvaihtoon – sakostaan luistavaa voi odottaa Suomessa etsintäkuulutus

"Poliisi suhtautuu sakkojen maksamiseen äärimmäisellä vakavuudella."

Konsta Arvelin

Poliisitarkastaja

Fakta

Kymmeniä tuhansia

Poliisin liikenneturvallisuuskeskus käsittelee vuosittain noin puoli miljoonaa ylinopeusepäilyä, jotka ovat peräisin automaattisesta liikenteenvalvonnasta. Reilut 20 000 näistä tapauksista koskee ulkomaisissa kilvissä liikkuvaa autoa. Suuri osa ylinopeuksista hoituu rikesakkoina.

Viro on ensimmäinen vieras valtio, johon Suomen poliisi lähettää ylinopeussakkoilmoituksia. Käytäntö alkoi viime kesänä.

EU-maiden ja Pohjoismaiden välillä toimii myös sakkojen täytäntöönpanojärjestelmä.

Menettely koskee vain sakkoja, jotka ovat Suomen määrittelemin kriteerein täytäntöönpanokelpoisia.

Jos sakko on saatu EU-alueella, voi kyseisen maan viranomainen pyytää Suomelta sakon tunnustamista. Sakon saaneelle henkilölle lähetään päätös, jos tällainen tunnustaminen on tehty. Sen jälkeen hän saa valitusosoituksen.

Jos sakon joutuu maksamaan Suomessa, rahasumma jää Suomen valtiolle.

Sakkoa ei voida postittaa, koska rikosoikeudellisia seuraamuksia ei voi lähettää ulkomaille.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.