Näkökulma: Antti Rinteestä ilmestyy torstaina auktorisoitu elämäkerta – nimestään huolimatta se ei kerro "koko tarinaa"

Elämäkerta ei ole koskaan täysin totta, sillä ihminen unohtaa, vähättelee ja liioittelee asioita sekä muistaa niitä väärin. Lisäksi muisteleminen ja kirjoittaminen tarkoittavat aina valintojen tekemistä: ottamista ja jättämistä.

Näitä riittää. Menneitä ovat vastikään muistelleet myös pikaluistelija Mika Poutala ja malli Karita Tykkä. Torstaina valikoima täydentyy Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen teoksella Antti Rinne – Koko tarina.
Näitä riittää. Menneitä ovat vastikään muistelleet myös pikaluistelija Mika Poutala ja malli Karita Tykkä. Torstaina valikoima täydentyy Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen teoksella Antti Rinne – Koko tarina.

Ilari Tapio

Pääministeri Antti Rinteestä, 56, ilmestyy torstaina elämäkerta. Hyvä niin. Suomalaiset eivät tiedä paljon Rinteen elämästä ajalta ennen kuin hänestä tuli toukokuussa 2014 sdp:n puheenjohtaja ja kesäkuussa 2019 pääministeri.

Tiedossa ovat lähinnä ammattiyhdistystausta ja pekonipasta sekä sittemmin dramaattinen sairastuminen Espanjassa.

Toisin kuin voisi kuvitella, oikeustieteen kandidaatti Antti Rinne ei ole työläisperheen poika Helsingistä. Hänen vanhempansa ovat juristeja, ja hänen isänsä Juhani Rinne toimi kaupunginjohtajana Lohjalla. Lapsuudessaan Rinne harrasti näytelmäkerhoa ja klarinetinsoittoa.

Samat kirjoittajat kuin Niinistö-kirjalla

Elämäkerran nimi on Antti Rinne – Koko tarina. Se on niin sanottu auktorisoitu elämäkerta, mikä tarkoittaa kirjan kirjoittamista yhteistyössä sen kohteen kanssa: kohteen suostumuksella ja myötävaikutuksella.

Auktorisoidun vastakohta on auktorisoimaton. Sellainen oli esimerkiksi Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen viimevuotinen Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra, jonka tekoon presidentti ei osallistunut. Kirjan luettuaan hän vertasi tuntojaan elävältä nylkemiseen.

Rinne-kirja on saman ansioituneen journalistikaksikon kirjoittama. Myös kustantaja on sama. Into Kustannus hehkuttaa elämäkertaa historiallisena tapauksena: "Yhdestäkään Suomen pääministeristä ei ole julkaistu vastaavaa teosta hänen ollessaan vallassa".

Julkkisten elämäkerrat myyvät hyvin

Muistelmia ja elämäkertoja tulee meillä ja maailmalla markkinoille kuin meetvurstipakkauksia lihatehtaan liukuhihnalta. Poliitikkojen lisäksi kohteina ovat näyttelijät, taiteilijat, urheilijat, muusikot, laulajat, mallit, toimittajat ja vaikkapa parikymppiset popparit tai murharyhmän ex-pomot.

Elämäkertoja ostetaan, sillä ne ovat olevinaan totta. Juuri nyt Suomen neljänneksi myydyin tietokirja on rikosylikomisario Juha ”Hermo” Rautaheimon muistelmateos Hermo – Murharyhmän mies.

Ykkönen on Jari Tervon LOIRI. Perässä seuraavat Erkki Liikasen Olin joukon nuorin, Riitta Konttisen Aino Sibelius ja Erkka Westerlundin ja Manu Tuppuraisen Erkka – Elämän peliä sekä Michelle Obaman kestosuosikki Minun tarinani.

Yksikään "minun tarinani" tai "koko tarina" ei kuitenkaan kerro täyttä totuutta. Se on mahdotonta. Kirjoittaminen on ottamista ja jättämistä, ja ihmisen valinnat ovat tahallisesti tai tahattomasti subjektiivisia ja tarkoitushakuisia. Asioita liioitellaan, vähätellään, unohdetaan ja muistetaan väärin. Katkera kuona nousee pintaan. Nuoruusmuisto kultautuu.

Tässä katsannossa fiktio voi olla enemmän totta kuin fakta.

Elämäkertatyyppejä on paljon

Biografioita on laadittu ainakin siitä asti, kun kreikkalainen Ksenofon kronikoi Spartan kuninkaan Agesilaoksen "stoorin" ja roomalainen Tacitus kuvaili sotapäällikkö Gnaeus Julius Agricolan "laiffii".

Antiikkiset teokset syntyivät vähän kohdehenkilön kuoleman jälkeen. Ne olivat muistokirjoituksia.

Se on yksi elämäkerran muoto. Toinen on omaelämäkerta, jonka alalajeja ovat päiväkirjat ja kirjeenvaihtokokoelmat sekä romaanimuotoon kirjoitetut avainteokset à la Hannu Väisänen ja Karl Ove Knausgård.

Kolmas muoto on edesmenneestä kuuluisuudesta myöhemmin laadittu ulkopuolinen kirja. Suomessa esimerkiksi Panu Rajala on kirjoittanut useita sellaisia.

Elävästä ihmisestä laadituissa auktorisoiduissa kirjoissa sovelletaan usein tekniikkaa, jossa kirjailija tekee pitkiä haastatteluja päähenkilön kanssa ja rakentaa teoksen niiden varaan. Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Räikkönen on sellainen.

Sitten on fanikirjoja, vaalikirjoja ja mitä vielä – isänpäiväelämäkertoja!

"Muistelmia ja elämäkertoja tulee meillä ja maailmalla markkinoille kuin meetvurstipakkauksia lihatehtaan liukuhihnalta."

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
S.F.
Jatko-osa tulossa
Se saa jatkokseen pikapainatuksella selittelyosan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »