Näkökulma: Lapset voittivat rauhannobelistin – Niinistölle kouluvierailu oli mieleenpainuvin kokemus Etiopiassa

Hamle 19 -alakoulussa on ahdasta, mutta hyvä järjestys.
Hamle 19 -alakoulussa on ahdasta, mutta hyvä järjestys.

Presidentti Sauli Niinistö tapasi Etiopiassa toinen toistaan arvovaltaisempia henkilöitä, mutta suurimman vaikutuksen teki vierailu alakouluun. Se oli pieni inhimillinen pilkahdus suurten kysymysten keskellä.

Marjo Oikarinen

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi kahden päivän vierailullaan Etiopiaan tuoreen rauhannobelistin, pääministeri Abiy Ahmedin ensimmäisenä länsimaisista valtionpäämiehistä. Presidentti Sahle-Work Zewde otti Niinistön vastaan palatsissaan ja lounasti tämän kanssa seuraavana päivänä.

Niinistö keskusteli myös Afrikan unionin komission puheenjohtajan Moussa Fakin kanssa ja esiintyi YK:n naistenjärjestön UN Womenin pääjohtajan Phumzile Mlambo-Ncqukan rinnalla kahdessa tasa-arvoon liittyvässä tapahtumassa.

Niin Abiyn kuin Fakin kanssa Niinistö puhui Afrikan unionin ja Euroopan unionin yhteistyön tärkeydestä, kun maailmasta on tullut kolmio entisen neliön sijaan. Kolmion kärjillä hän tarkoitti Washingtonia, Moskovaa ja Pekingiä. Bryssel on pudonnut pois.

Arvovaltaisia tilaisuuksia ja henkilöitä toinen toisensa perään. Silti Niinistö mainitsi mieleenpainuvimmaksi kokemukseksi kouluvierailun, kun kysyin sitä vierailun päätteeksi järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Niinistö kertoi olleensa vaikuttunut pyrkimyksestä hyvään järjestykseen, vaikka oppilasmäärät ovat valtavan suuria. Hänestä oli hienoa, että koulun kaikille lapsille opetetaan viittomakieltä, kun osa oppilaista on kuulovammaisia. Hän pohti, voisiko viittomakieli olla vaikka koko maailman yhteinen kieli.

Etukäteen ajatus kouluvierailusta Addis Abebassa tuntui niin nähdyltä. Kuvia afrikkalaisista lapsista täpötäysissä kouluissa on tulvinut vuosien varrella jutuissa kehitysyhteistyöstä. Toimittajan kyynisyys nosti päätään.

Hakeuduin kuitenkin käymään Hamle 19 -koulussa ennen presidentin vierailua, koska halusin kuvata lapsia ja kysyä, mitä he tietävät Suomesta. Presidentin kierroksella toimittajilla ei ollut asiaa ahtaisiin luokkiin.

Onneksi menin, sillä lapset tekivät vaikutuksen. He olivat aitoja, avoimia ja osaavia. He olivat kohteliaita vieraalle, mutta eivät arkailleet.

Niin presidentille kuin toimittajalle oli koskettavaa päästä kurkistamaan etiopialaisten oikeaan elämään. Muuten lyhyellä vierailulla näki vain ruuhkaisia katuja, hotelleja tai palatsien loistetta.

Etniset erot ovat myös osa Etiopian arkea. Etiopiassa on kymmeniä etnisiä ryhmiä, joista kaikki eivät ole tyytyväisiä pääministeri Abiyn demokratiaa ja kaupan avautumista koskeviin uudistuksiin. Sitä on vaikea täällä Suomessa ymmärtää.

Niinistölle etniset kysymykset aukesivat aiempaa paremmin lounaalla presidentti Sahle-Workin kanssa.

Presidentit olivat katselleet taulua, jossa oli erikoisia merkkejä: amharan kieltä. Sahle-Work oli todennut selvästi ylpeydellä, että kirjoitus periytyy 300-luvulta ja on edelleen käytössä. Niinistö kertoi ymmärtäneensä, että etniset kysymykset eivät ole helppoja, koska ne ovat niin syvällä kulttuurissa.

Levottomuuksia ryhmien välillä on jo puhjennut uudistusten jälkeen. Ehkä siksi Whatsappilla ei pystynyt lähettämään kuvia. Suurimmalla osalla etiopialaisista on mobiilipuhelin, jolla pystyy nopeasti välittämään mellakoita maailman nähtäväksi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.