Opetusministeri Li Andersson haluaa poistaa kotihoidon tuen yli 3-vuotiailta sisaruksilta – käyttäisi miljoonat varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen

Opetusministeri Li Andersson (vas.) uskoo, että varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta voitaisiin keskustella kevään kehysriihessä.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) uskoo, että varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta voitaisiin keskustella kevään kehysriihessä.

Hallitusneuvotteluissa sovittiin, ettei kotihoidon tukeen kosketa. Opetusministeri Li Anderssonin mielestä yli 3-vuotiaiden sisarkorotuksen poisto ei olisi linjausta vastaan. Hänen mukaansa osallistuminen varhaiskasvatukseen ja työllisyys lisääntyisivät, jos samalla alennettaisiin varhaiskasvatusmaksuja.

Vanessa Valkama

Opetusministeri Li Andersson (vas) ehdottaa, että kotihoidon sisarkorotus poistetaan yli 3-vuotiailta ja samalla alennetaan varhaiskasvatusmaksuja. Andersson nosti ajatuksen esiin Ylen Ykkösaamussa lauantaina.

Hallitusneuvotteluissa sovittiin, ettei kotihoidon tukeen kosketa, eli mahdollisuus hoitaa lasta 3-vuotiaaksi asti kotihoidon tuella säilyisi.

– Itse ajattelisin, että tämä ei koske varsinaista pihviä kotihoidon tuesta, vaan liittyisi nimenomaan yli 3-vuotiaisiin sisaruksiin. Nostin sen esiin, koska tästä ei ole sovittu mitään suuntaan tai toiseen, Andersson sanoo Lännen Medialle.

Kotihoidon tuen sisarkorotuksista ei ole ollut Anderssonin mukaan puhetta hallituksessa, eikä hallitusohjelmassa ole vielä mitään linjausta varhaiskasvatusmaksuista. Asiasta ei ole keskusteltu vielä yksityiskohtaisella tasolla sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, jonka hallinnonalaan kotihoidontuki kuuluu.

– Nyt kun käsitellään keinoja lisätä työllisyyttä, pitäisi ottaa tämäkin vaihtoehto mukaan tarkasteluun. Ideani on, että yli 3-vuotiaiden sisarkorotuksen poisto pitäisi kytkeä siihen, että alennetaan varhaiskasvatusmaksuja. Maksujen alentamisella saadaan positiivisia työllisyysvaikutuksia, Andersson sanoo.

– Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen lisäisi työllisyyttä, sillä se kannustaisi monia ihmisiä töihin, kun palkasta käteen jäävä osuus kasvaisi nykyisestä.

Anderssonin mielestä varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta voitaisiin keskustella työllisyystoimien yhteydessä.

– Sillä on vaikutuksia myös julkistalouteen. Luonnollinen paikka tälle keskustelulle voisi olla ensi kevään kehysriihessä.

Opetusministerin mukaan kotihoidontuen sisaruslisän kohdalla puhuttaisiin 16 miljoonan säästöistä.

– Saman rahan ja vähän enemmänkin kannattaisi samassa yhteydessä käyttää varhaiskasvatusmaksuihin. Silloin saadaan paketti, jossa raha ohjataan takaisin toimenpiteisiin, jotka parantavat perheiden toimeentuloa, eli maksujen alentamisiin, Andersson sanoo.

– Samalla saadaan positiivisia työllisyysvaikutuksia ja saadaan yli 3-vuotiaat osallistumaan nykyistä vahvemmin varhaiskasvatukseen.

Anderssonin mukaan kotihoidontuen sisarkorotus on osasyy varhaiskasvatuksen matalalle osallistumisasteelle, kun taas sen poistaminen toisi lisää lapsia varhaiskasvatuksen piiriin.

– Pidän varhaiskasvatuksen alhaista osallistumisastetta ongelmana koulutuksen ja oppimistulosten näkökulmasta. Olemme alle eurooppalaisen ja pohjoismaalaisen keskiarvon osallistumisessa, Andersson toteaa.

Hänen korostaa, että osallistumisasteen nousuun tarvitaan muitakin toimenpiteitä.

– Maksujen alentamisella voi olla vaikutusta. Vaikutusta on myös kuntien palvelunohjauksella ja sillä, että pienennämme nyt ryhmäkokoja yli 3-vuotiaiden osalta, eli parannamme laatua.

Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kelan yhteistyönä tekemä tutkimus vuodelta 2018 kertoo, että kotihoidon tuen sisaruskorotuksen käyttö, eli siirtyminen suoraan kotihoidosta peruskoulun ensimmäiselle luokalle, on yhteydessä heikompaan koulumenestykseen peruskoulussa.

Sisarkorotus

Kotihoidon tuki

Kotihoidon tukeen kuuluvat hoitoraha ja hoitolisä. Lisäksi kotikunta saattaa maksaa kuntalisää.

Kotihoidon tukea voidaan myöntää perheen nuorimmalle alle 3-vuotiaalle lapselle, jota hoidetaan kotona.

Alle 3-vuotiaan kotona hoidettavan lapsen muista alle kouluikäisistä sisaruksista voidaan myös maksaa kotihoidon hoitorahaa, eli niin sanottua sisarkorotusta.

Sisarkorotus on alle 3-vuotiaasta 101,29 euroa kuukaudessa ja yli 3-vuotiaasta alle kouluikäisestä 65,09 euroa kuukaudessa.

Kotihoidon tukeen kuuluu hoitorahan lisäksi hoitolisä, johon vaikuttavat perheen koko ja bruttotulot. Hoitolisää maksetaan vain yhdestä lapsesta enintään 181,07 euroa kuukaudessa.

Etuuden maksaminen päättyy viimeistään, kun perheen nuorin lapsi täyttää 3 vuotta.

Vuonna 2018 kotihoidon tukea sai noin 88 900 naista ja noin 6 900 miestä.

Lähde: Kela, Tilastokeskus

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (7)

Vastaa
Tarkkailija
Aate vai työllisyys?
Onkohan tässä viime kädessä kyse aatteesta vai työllisyydestä? Pitää muistaa, että kaikki yhteiskunnan järjestämät koulutukset ovat myös osa koneistoa, jolla lapsista ja nuorista tehdään "yhteiskuntakelpoisia". Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Joka tapauksessa se tarkoittaa sitä, että lasten ajatusmaailmaan alkavat vaikuttaa tämän koneiston työjuhdat, opettajat. He ottavat suuren roolin lasten kehityksessä vanhempien ohella ja ehkä jopa heidän sijastaan. Ja valitettavasti tämä opettajien vaikutus ei ole aina kovinkaan objektiivista. Tästä päästäänkin sitten siihen mielenkiintoiseen kysymykseen, että mikä mahtaa olla valtaosin opettajien poliittinen suuntautuminen?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Aate vai työllisyys?
Tarkkailija: "Pitää muistaa, että kaikki yhteiskunnan järjestämät koulutukset ovat myös osa koneistoa, jolla lapsista ja nuorista tehdään "yhteiskuntakelpoisia". Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan."
Noin menetellään kaikkialla, ja minusta se on ihan oikein että kasvatetaan yhteiskuntakelpoisiksi.

Tarkkailija sitten jatkaa 'työjuhtien' eli opettajien roolista ja objektiivisuudesta ja kysyy: "Tästä päästäänkin sitten siihen mielenkiintoiseen kysymykseen, että mikä mahtaa olla valtaosin opettajien poliittinen suuntautuminen?"

Tiedä sitten onko tuosta luotettavaa tietoa. OAJ ei ole mitenkään poliittisin tunnuksin toimiva järjestö. Toisaalta kun OAJ on Akavan ylivoimaisesti suurin järjestö niin näkyy kyllä miten OAJ on pitänyt huolta että keskusjärjestö Akava pysyy kokoomuksen johdossa. Voisi kai sanoa että OAJ on 'sitoutumattomien kokoomuslaisten' hallussa ja kai se jotain kertoo siis myös jäsenistöstä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Eenokki
Vast: Aate vai työllisyys?
Nimimerkki T.S. vastaa hienosti mielenkiintoiseen kysymykseesi "Tarkkailija".
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Esko
Yhteiskunta parempi lastenhoitaja?
Mitä enemmän lapsia on kotihoidossa, sitä vähemmän he sairastavat. Vanhemmat sisarukset ovat hyviä hoitamaan nuorempiaan ja oppivat samalla välittämään sekä ottamaan vastuuta asioista. He haluavat myös kovasti opettaa nuoremmille itse juuri oppimiaan asioita. Tällä tavalla he tulevat tehokkaasti kerranneensa näitä asioita.
Vai onko Suomessa jo sellainen tilanne, että lapset saavat kotona suomalaisten arvojen vastaista kasvatusta ja siksi heidät tulee saattaa ennen kouluikää yhteiskunnan aivopestäviksi?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
JHE
Vast: Yhteiskunta parempi lastenhoitaja?
Tämä taisi olla vitsi?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Justus
Vast: Yhteiskunta parempi lastenhoitaja?
Valitettavasti se EI ole vitsi..
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ukki
Näkökulma
70-luvulla suoritettiinko Pirkkalassa Peto-kasvatusryhmän ohjeistuksen mukainen pari vuotta kestänyt kokeilu, miten oppilaiden maailmakuva muuttuu toivottuun suuntaan, ei tainnut muuttua, pettymys taisi olla suuri. YK-liittokin oliko tässä nimellisesti mukana. Vero-viestimessähän tästä lienee kokemuksia aikaisempina vuosikymmeniltä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »