Rinne: Suomi tekee töitä, jotta rahoituskehyksestä syntyy päätös joulukuussa – Juncker ei usko sopuun

EU:n puheenjohtajamaata puristetaan nyt molemmilta puolilta. Pääministeri Antti Rinteen esittelemää rahoituskehysehdotusta vastustetaan laajalti.
EU:n puheenjohtajamaata puristetaan nyt molemmilta puolilta. Pääministeri Antti Rinteen esittelemää rahoituskehysehdotusta vastustetaan laajalti.

Reutersin lähde: Suomen esitystä vastustetaan lähes yksimielisesti. Joidenkin mukaan se osoittaa, että esitys on tasapuolinen.

Pekka Mauno

Jami Jokinen

Reuters

Suomi tekee yhä töitä, jotta EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (2021–2027) voitaisiin saada päätös vielä tänä vuonna.

– Tänään toimme keskusteluun pyydettyjä numeroita, jotta voimme aloittaa konkreettiset neuvottelut, toteaa pääministeri Antti Rinne (sd) valtioneuvoston kanslian tiedotteessa.

Tänään kokouksensa Brysselissä päättänyt Eurooppa-neuvosto pyysi Suomelta viimeisteltyä ehdotusta joulukuun kokoukseensa.

– Tämänpäiväinen keskustelu oli hyvä aloitus, Rinne summaa.

Reutersin haastattelemien EU-lähteiden mukaan Suomen esitystä vastustetaan kuitenkin laajasti.

Suomi esittää kehyksen katoksi 1,03-1,08 prosenttia EU:n bruttokansantulosta eli 1000-1100 miljardia euroa. Esitys on selvästi pienempi kuin komission ehdottama 1,3 prosenttia, mutta korkeampi kuin Saksan ylärajana pitämä yksi prosentti.

– Esitys on aiheuttanut lähes täydellisen yksimielisesti tyytymättömyyttä, kertoo neuvotteluihin osallistunut diplomaatti Reutersille.

Uutistoimiston mukaan suurin osa 27 jäsenmaasta on tyytymättömiä Suomen esitykseen, mikä ennakoi pitkiä neuvotteluja ennen sovun syntymistä.

Budjettineuvotteluja pidetään muutenkin aina erittäin riitaisina ja vaikeina. Rinne muistuttaa, että kehys vaatii yksimielisen päätöksen.

– Puheenjohtajamaana Suomi toimii aktiivisesti löytääkseen ratkaisun, jonka jäsenmaat voivat hyväksyä.

Yksi kiistaa aiheuttava asia on Britannian EU-eron vaikutus maksuosuuksiin. Saksa ja muut pienemmän kehyskaton kannattajat pelkäävät, että jäsenmaiden maksuosuus kasvaa, kun Britannian osuus on korvattava.

Unionin itäiset ja eteläiset maat puolestaan katsovat, että katto olisi pitänyt nostaa korkeammaksi. Köyhempinä ja maatalousvaltaisina maina ne katsovat kärsivänsä liian alhaisesta katosta.

Niiden vastustusta lisää se, että Suomen esityksessä köyhien alueiden tukiosuus laskisi kehyksessä alle 30 prosenttiin nykyisestä 34 prosentista. Maatalouden osuus puolestaan laskisi yli 35 prosentista noin 30 prosenttiin.

Suomi esittää lisäksi talousarvioon sääntöjä, joilla pyritään takaamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen. Rikkomukset esimerkiksi lehdistönvapaudessa tai oikeuslaitoksen riippumattomuudessa vaikuttaisivat EU-tukiin.

Tämä suututtaa erityisesti Puolaa ja Unkaria.

Toisaalta Suomen esitykseen kohdistuva vastustus nähtiin myös positiivisena.

– Kun lähes kaikki ovat esitystämme vastaan, se osoittaa, että olemme jättäneet tasapuolisen esityksen, kertoi nimettömänä pysytellyt suomalaisneuvottelija.

Pääministeri Rinteen mukaan kokonaan uusista rahoiituskehykseen liittyvistä maksuista merkittävää jäsenmaiden tukea on vain muovijätettä koskevalle maksulle. Se perustuisi kierrätyksen ulkopuolelle jäävien muovipakkausten määrään.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker oli huippukokouksen jälkeen pessimistinen sovun syntymisestä kovin pian.

– Kaikki toistivat samat asetelmat, jotka tiedettiin jo. En usko, että päätöstä saadaan aikaan joulukuussa, Juncker totesi tiedotustilaisuudessa huippukokouksen jälkeen.

Suomen esitystä Juncker kuvaili yleisellä tasolla "viisaaksi". Hän muistutti, että jäsenmailla on velvoite saada asia valmiiksi.

– Jos päätös venyy ensi vuoden loppuun, olemme hukanneet kaksi vuotta.

Venyminen vaikuttaisi erilaisten rahoitusohjelmien alkamiseen.

Eurooppa-neuvosto käsitteli myös muita asioita, joista kiinnostavin oli EU:n laajentuminen Balkanilla. Se on nyt jäissä Ranskan vastustaessa jyrkästi Pohjois-Makedonian ja Albanian jäsenyysneuvottelujen aloittamista

EU-asioita seuraava verkkolehti Politico kertoo, että muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel kannatti neuvottelujen aloittamista.

Ranskalle ei kelvannut edes Hollannin pääministerin Mark Rutten kompromissiehdotus, jossa neuvottelut olisi aloitettu Pohjois-Makedonian kanssa. Albania olisi jätetty odottamaan.

Neuvottelujen aloittaminen olisi vaatinut yksimielisen päätöksen.

Nyt Eurooppa-neuvoston päätös oli, että asiaan palataan ennen ensi maaliskuussa järjestettävää EU:n ja Länsi-Balkanin kokousta Zagrebissa.

Ranskan vastustus oli selvillä jo ennen kokousta, mutta Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk halusi tuoda asian pääministereiden päätettäväksi.

Tusk pahoitteli tiedotustilaisuudessa sitä, että jäsenyysneuvottelut eivät etene. Hän katsoo, että päätös oli jäsenmaiden päämiehiltä virhe.

– Molemmat maat läpäisivät testin, mitä ei voi sanoa kaikista jäsenmaista, Tusk totesi.

– Ei voi kuitenkaan sanoa, että neuvottelut ovat epäonnistuneet. 24-25 jäsenmaata on valmiita aloittamaan neuvottelut.

Juncker puolestaan kutsui päätöstä peräti historialliseksi virheeksi.

– Jos tämä tarkoittaa laajentumisen loppua, pitää varautua voimakkaaseen kritiikkiin, hän sanoi.

Juncker muistutti, että EU on antanut jäsenehdokkaille julkisia lupauksia. Jos EU haluaa, että sitä kunnioitetaan, on lupaukset Junckerin mukaan myös pidettävä.

Pohjois-Makedonia on nyt odottanut kandidaattimaana kymmenen vuotta, milloin varsinaiset jäsenyysneuvottelut aloitetaan.

Eurooppa-neuvosto toteutti myös muodollisesti Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajan nimityksen.

EKP:n pääjohtajapaikka oli osa EU-vaalien jälkeistä, tärkeiden EU-virkojen nimityspakettia. Suomen Pankin nykyinen ja entinen pääjohtaja Olli Rehn ja Erkki Liikanen olivat kisassa mukana, mutta sen voitti ranskalainen Christine Lagarde

Hän aloittaa kahdeksanvuotisen virkakautensa marraskuun alussa.

Lagarde twiittasi valinnan vahvistumisen jälkeen, että hän aikoo pitää "euroalueen hinnat vakaina ja pankit turvassa".

Edelliset kahdeksan vuotta EKP:tä johti italialainen Mario Draghi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.