Lapset joutuvat ihmiskaupan uhreiksi Ruotsissa Suomea laajemmin – pakkoavioliittoja ja hyväksikäyttöä kummassakin maassa

Tara Jaakkola
Lapsen hyväksikäytölle ja ihmiskaupan uhriksi joutumiselle altistavia tekijöitä ovat muun muassa paperittomuus ja puutteellinen turvaverkosto.
Lapsen hyväksikäytölle ja ihmiskaupan uhriksi joutumiselle altistavia tekijöitä ovat muun muassa paperittomuus ja puutteellinen turvaverkosto.

Salli Koivunen

Maahanmuuttoviraston selvitysten mukaan pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissakin lapset ja nuoret joutuvat ihmiskaupan sekä seksuaalisen ja rikollisen hyväksikäytön uhreiksi.

Lapsiin ja alle 21-vuotiaisiin nuoriin kohdistuvaa ihmiskauppaa käsittelevien selvitysten mukaan ongelma on Ruotsissa Suomea laajempi, sillä länsinaapurissa on havaittu enemmän lapsikaupan muotoja kuin Suomessa.

Suomessa Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin viime vuoden aikana yhteensä 160 henkilöä.

Selvitysten perusteella lapset ja nuoret ovat molemmissa maissa joutuneet kokemaan seksuaalista hyväksikäyttöä, rikollisessa toiminnassa hyväksikäyttöä, pakkoavioliittoja ja työvoiman hyväksikäyttöä. Sekä suomalaisia että ruotsalaisia maahanmuuttajataustaisia nuoria on viety pois pohjoismaista vanhempiensa kotimaahan, jossa heitä on odottanut pakkoavioliiton kaltaiset olosuhteet.

Ruotsiin on tullut Suomea enemmän Pohjois-Afrikan maista ilman huoltajaa tulleita alaikäisiä poikia, joita hyväksikäytetään erityisesti rikollisessa toiminnassa. Ruotsissa erityisesti liikkuvaan väestöön kuuluvat lapset voivat joutua pakotetuksi kerjäämään kaduilla.

Suomessa vastaavaa ongelmaa ei ole vielä tunnistettu tai se on tunnistettu huonosti.

– Rikollisessa toiminnassa hyväksikäyttö kohdistuu Suomessa sekä valtaväestöön kuuluviin että ulkomaalaistaustaisiin nuoriin. Esimerkiksi sijoituspaikastaan karkaavat eli "hatkassa" olevat sekä päihderiippuvaiset tai pikkurötöksiä tehneet nuoret ovat riskiryhmässä, Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti HEUNI:n johtaja Natalia Ollus toteaa tiedotteessa.

Hyväksikäytölle altistavia tekijöitä ovat muun muassa puutteellinen turvaverkosto, lapsen tai nuoren kodittomuus, paperittomuus, aikaisemmat väkivalta- ja hyväksikäyttökokemukset, juurettomuus ja riippuvuudet esimerkiksi huumeista.

Ne saattavat johtaa siihen, että lapsi tai nuori joutuu yhteiskunnan marginaaliin, syrjäytyy tai pahimmassa tapauksessa jopa katoaa. Esimerkiksi Ruotsissa ihmiskaupan uhriksi joutuneita lapsia on kadonnut sijoituskodeista, kun heidän tilanteeseensa ei ole reagoitu tarpeeksi nopeasti.

– Mikäli viranomaiset toimivat tarpeeksi nopeasti mandaattinsa mukaan ja heillä on tarpeeksi tietoa ihmiskaupasta, katoamiset voidaan estää. Monet näistä lapsista liikkuvat eri maiden välillä, minkä vuoksi ilmiön ehkäisemiseksi tarvitaan myös enemmän kansainvälistä yhteistyötä, Ruotsin raportin kirjoittaja, lastenoikeusasiantuntija Maria von Bredow sanoo Migrin tiedotteessa.

Keskeinen tapa ehkäistä lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa ihmiskauppaa on selvitysten perusteella eri viranomaisten yhteistyön tiivistäminen ja ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen.

Ongelmat ihmiskaupan ehkäisyssä liittyvät pitkälti siihen, että ilmiötä ei ymmärretä, lastensuojelun vastuutyöntekijöitä ei ole riittävästi, turvaamistoimenpiteitä käytetään liian vähän ja viranomaisprosessit ovat hitaita ja resurssit riittämättömiä.

Suomen selvitys julkaistaan perjantaina englanniksi osana EU:n ihmiskaupan vastaista viikkoa. EU:n ihmiskaupan vastaista päivää vietetään tänään 18. lokakuuta.

Suomea koskevassa selvityksessä tarkasteltiin kaikkia ihmiskaupan muotoja, kun taas Ruotsin selvitys keskittyi etenkin ilman huoltajaa tulleisiin alaikäisiin, kadulla aikaansa viettäviin lapsiin ja hyväksikäytettyjen aikuisten seurassa oleviin lapsiin.

fakta

Nuoret ihmiskaupan uhrit

Suomessa Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin vuoden 2018 aikana yhteensä 160 henkilöä. Määrä on hieman suurempi kuin edeltävänä vuonna, jolloin uhrien määrä oli 122.

Ihmiskaupan uhreiksi joutuneita 18–21-vuotiaita nuoria oli viime vuonna 39. Alaikäisiä uhreja oli kymmenen.

Yhteensä vuoden 2006 jälkeen ihmiskaupan uhreiksi joutuneita alle 17-vuotiaita lapsia on ollut 55. Heistä 20 on joutunut työperäisen ja 19 seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Avioliittoon pakottamistapauksia on Suomessa havaittu viisi ja muita ihmiskaupan muotoja 11 tapausta.

Lapset ovat keskimäärin olleet esityshetkellä noin 15-vuotiaita, ja suurin osa on ollut 15–17-vuotiaita. Asiakkaista poikia on ollut 32 ja tyttöjä 23. Lapsista 47 on otettu auttamisjärjestelmään vuosien 2016–2018 välillä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.