Karhu pyrki autoon ja sudet liikkuivat lähemmäs asutusta – Tukes varoittaa haaskakuvauspalveluiden aiheuttamista riskeistä

Tukesin mukaan ravintohoukuttimen käyttö muodostaa pienille alueille suuren petokeskittymän. Kuvituskuva Ähtärin eläinpuistosta.
Tukesin mukaan ravintohoukuttimen käyttö muodostaa pienille alueille suuren petokeskittymän. Kuvituskuva Ähtärin eläinpuistosta.

Tukes on saanut loppukesän 2019 aikana tietoonsa neljä tapausta, jotka liittyvät suurpetojen ja ihmisten kohtaamisiin kuvauspaikkojen läheisyydessä.

Taneli Koponen

Suurpetojen haaskakuvauspaikkojen läheisyydessä on syntynyt läheltä piti -tilanteita, kun esimerkiksi omatoimiset kuvaajat ovat pyrkineet kuvauspaikoille. Asiasta kertoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), joka on valvonut haaskakuvauspalveluita tarjoavien yritysten toimintaa viime vuonna aloitetussa valvontaprojektissa.

Tukes on saanut loppukesän 2019 aikana tietoonsa neljä tapausta, jotka liittyvät suurpetojen ja ihmisten kohtaamisiin kuvauspaikkojen läheisyydessä.

Tukesin ylitarkastaja Jaakko Leinonen kertoo Lännen Medialle, että yhdessä tapauksessa on ollut kyse karhusta, joka pyrki ulkomaalaisten turistien autoon. Tapaus sattui syksyllä Kuusamossa ja siitä uutisoi esimerkiksi Yle. Tapaus sattui sillä välin, kun turistit olivat yötä karhunkatselukojussa.

Toinen tapaus sattui Leinosen mukaan eräällä retkeilyreitillä, jossa karhu oli käynyt nuuhkimassa teltassa yöpyneiden retkeilijöiden varusteita.

Kolmannessa tapauksessa kyse oli karhujen uudesta kulkureitistä.

– Vapaa-ajan asukas kertoi, että karhut kulkevat hänen piha-alueensa läpi ruokintapaikalta toiselle, Leinonen kuvaa.

Tukes on saanut myös Joensuun itäpuolelta ilmoituksen alueelta, jossa on susien ruokinta- ja kuvauspaikka.

– Siellä sudet ovat uskaltautuneet lähemmäksi asutusta ja se on koettu epämiellyttäväksi, Leinonen sanoo.

Tukes selvittää tapauksia yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Viraston mukaan suurpetojen haaskakuvauspalveluista aiheutuvat riskit kohdistuvat etupäässä alueen asukkaisiin, mökkiläisiin tai retkeilijöihin sekä muihin luonnossa liikkuviin.

Riski kasvaa, kun petotiheys lisääntyy ja pedot tottuvat ihmisiin. Sen sijaan haaskakuvauspalvelun asiakkaille toiminnasta aiheutuu Tukesin mukaan melko vähän riskejä.

Valvonnassa tehtyjen tarkastusten perusteella selvisi, että kuvaustoiminnan riskit palvelun asiakkaille ovat vähäisiä, kun yritykset toimivat huolellisesti.

Läheltä piti -tilanteita on kuitenkin syntynyt, kun esimerkiksi omatoimiset kuvaajat ovat pyrkineet lähelle kuvauspaikkaa palvelun ulkopuolelta.

Tukes selvitti valvonnassaan, että yritykset käyttävät eläinten houkutteluun usein lohen ruotoja ja muuta perkausjätettä. Sitä täydennetään muun muassa puurolla, koiran kuivamuonalla sekä hunajalla.

Ruokaviraston keräämien tietojen perusteella tiloilta peräisin olevat kuolleet siat ovat yhdessä kala-aineksen kanssa eniten käytettyjä sivutuotteita haaskaruokinnassa.

Suomessa suurpetokuvauspalveluja tarjotaan lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Palveluja tarjoaa Tukesin mukaan noin 25-30 yritystä. Valvontaprojektissa niistä tarkastettiin niistä yhdeksän.

Kuvausaika alkaa yleensä huhtikuun alussa ja päättyy elokuun puolessa välissä ennen karhunmetsästyksen alkua. Suurpetokuvauksessa keskitytään suurelta osin karhun kuvaamiseen. Kuvauspaikoilla käy kuitenkin myös ahmoja, merikotkia ja eri haukkalajeja. Susia on ruokintapaikoilla tavattu harvakseltaan.

Tukesin mukaan ravintohoukuttimen käyttö muodostaa pienille alueille suuren petokeskittymän. Enimmillään yhden yön aikana yhdellä ruokintapaikalla on käynyt noin 40 karhua. Pienimmälläkin paikalla käy yön aikana 6 - 8 karhua.

Pohjoisimmilla kuvauspaikoilla vierailee säännöllisesti myös merikotkia. Yritysten mukaan suuri osa karhuista ja merikotkista saapuu ruokailupaikoille Venäjän puolelta ja palaa sitten takaisin.

Palvelun ulkopuoliset ihmiset ovat aiheuttaneet joitakin läheltä piti -tilanteita. Tukesin saamien tietojen mukaan kuvauspaikkojen lähellä on esimerkiksi metsästetty karhuja tai koulutettu koiria.

Tukes tarkasti valvontaprojektissa petokuvausyritykset käymällä läpi toimijoiden turvallisuusjohtamista kuluttajaturvallisuuden näkökulmasta. Lisäksi Tukes tutustui haaskakuvauspaikkoihin, teki niillä havaintoja ja haastatteli yritysten edustajia.

Kaikki tarkastetut toimijat olivat laatineet kuluttajaturvallisuuslain edellyttämät turvallisuusasiakirjat. Yksittäisissä tapauksissa Tukes pyysi yritystä täydentämään asiakirjaa.

Tukesin, maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen riistakeskuksen edustajat kävivät valvontatuloksia läpi yhteistyökokouksessa. Tukesin mukaan vaikuttaa siltä, että tarvetta on tarkemmalle haaskoja koskevalle sääntelylle, jossa huomioidaan kaikki haaskojen pitoon liittyvät näkökulmat.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.