Kotimaa

25 vuotta kansanäänestyksestä: Suomalaisten mielestä EU:ssa on hyvä olla – eniten kansalaiset arvostavat vapaata liikkuvuutta

Suomi on Euroopan unionin kanssa kimpassa niin kuin puolisot ovat yhdessä pitkässä avioliitossa. Alkuvuosien huuma ja riitely ovat laantuneet normaaliksi arjeksi. Elämä on tasaista ja turvallista. Suuria intohimoja ei ole suuntaan eikä toiseen.

Tällaisen päätelmän voi tehdä elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n maanantaina julkaisemasta asennetutkimuksesta. Sen mukaan tavalliset suomalaiset suhtautuvat unioniin myönteisemmin kuin koskaan aikaisemmin.

– Asenteet ovat muuttuneet positiivisemmiksi jo jonkin aikaa. Yllätys oli, että ne ovat nyt näin positiivisia, EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto toteaa.

– Samalla kielteisesti suhtautuvien määrä on pudonnut ennätysmäisen alas. Se lähestyy jo 10 prosentin rajaa. Joskus aiemmin se oli jopa 30 prosenttia.

Silti suomalaisten EU-suhde ei ole ongelmaton. Eniten kansalaisia jäytää kansallisen päätösvallan kapeneminen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ilmastonmuutos on kirkastanut EU:n ideaa

Tutkimuksen mukaan EU merkitsee 86 prosentille suomalaisista vapaata liikkuvuutta ja 76 prosentille vapautta asua, opiskella ja työskennellä muissa Euroopan maissa.

– Samaa kehitystä on nähtävissä muuallakin, Ilkka Haavisto kertoo.

– Taustalla on turvallisuushakuisuutta. Unionia pidetään vakauttavana ja ehkä jopa rauhaa turvaavana instituutiona entistä epävakaammassa maailmassa.

Myös ilmastonmuutoksella lienee merkitystä. Suomalaisten mielestä siihen liittyvä politiikka pitää hoitaa pääosin EU-tasolla.

– Ilmastokysymys on kirkastanut EU:n ideaa ihmisille. Se on naula, johon on hyvä lyödä sillä vasaralla, Haavisto sanoo.

Suomelle päätös oli itseään isompi

Suomen historiallisesta EU-kansanäänestyksestä tulee keskiviikkona kuluneeksi 25 vuotta.

Myönteinen liittymispäätös ei ollut yksinomaan käytännön sanelema. Toisin kuin unioniin samaan aikaan menossa olleissa Ruotsissa ja Itävallassa, Suomessa oli kyse suuresta ulkopoliittisesta linjanvedosta.

– Kysymys kuului, haluammeko asemoitua selkeästi länteen vai jäämmekö jonkinlaiseksi geopoliittiseksi erikoistapaukseksi, Ilkka Haavisto muistuttaa.

Taustalla vaikuttaneita tekijöitä vuonna 1994 olivat Saksojen yhdistyminen ja Neuvostoliiton hajoaminen vain muutamaa vuotta aikaisemmin sekä Suomea edelleen koetellut lama.

– Ihmisillä oli suuri hätä. Muutosvalmius oli korkea.

Suosiostaan huolimatta EU eri kiinnosta

Hyvin myönteisestä suhtautumisesta huolimatta suomalaiset eivät ole järin kiinnostuneita EU:sta. Itse asiassa kiinnostumattomien määrä (49 %) on suurempi kuin koskaan vuonna 1992 aloitettujen tutkimusten aikana.

– Ristiriita on ilmeinen, Ilkka Haavisto kommentoi.

Hän hahmottaa suomalaisten EU-suhteessa kolme aikakautta. Ensimmäinen oli kansanäänestyksen jälkeinen jakauma. Se säilyi pitkälle 2000-luvulle

Toinen alkoi vuosina 2007–2009, kun perussuomalaiset ja Timo Soini alkoivat saada kuuluville sanomaansa: "Missä EU, siellä ongelma". Pian sen jälkeen tulivat Kreikka-tukipaketit.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Tässä vaiheessa monet unioniin passiivisesti suhtautuneet kansalaiset nostivat kuitenkin EU-lippua taas vähän ylös. He kokivat EU:n joutuneen hyökkäyksen kohteeksi, että oli voimia, jotka halusivat käyttää unionia keppihevosena ties mitä tarkoitusta varten, Haavisto pohtii.

Eurooppa-riehaa ei kaduilla näy

Olennainen havainto on, että vaikka juuri kukaan ei rakasta EU:ta, se ja sen direktiivit eivät myöskään ärsytä suomalaisia entiseen tapaan.

– Asenne on neutralisoitunut, Ilkka Haavisto hymähtää.

– Sillä tavalla ollaan sordiino päällä, ettei tuolla kaduilla Eurooppa-päivänä mitään riemuitsevaa väentungosta näe.

Sisämarkkinat menestys, ja pienen maan turva

Pääsy EU:n sisämarkkinoille on ollut Suomen elinkeinoelämälle ehdottomasti suurin EU-jäsenyyden tuoma hyöty.

– Pienelle, viennistä riippuvalle maalla merkitsee paljon, että on samat säännöt ja yhteinen pelikenttä kuin muilla eurooppalaisilla kilpailijoilla. Ei ole yhtä hyvää, toista vaihtoehtoa, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtava EU-asioiden asiantuntija Janica Ylikarjula.

Sisämarkkinoiden etuihin kuuluvat muun muassa tullien puuttuminen, yhteiset valtiontukisäännökset, yhteiset standardit, samankaltainen tapa soveltaa yritysten välisessä kilpailussa tärkeitä lakeja ja vielä yhteinen EU:n budjettikin, josta samojen periaatteiden mukaan tuetaan yrityksille tärkeää tutkimusta ja tuotekehitystä.

Janica Ylikarjula sanoo, että Suomi on päässyt hyötymään myös EU:n neuvottelemista kansainvälisistä kauppasopimuksista.

– Vaikka kaikkia sopimuksia ei ole saatu aikaan, EU:n vahvuus kauppapolitiikassa on yksi pienen jäsenmaan suurista hyödyistä. Sillä on vipuvoimaa enemmän kuin yhdellä jäsenmaalla.

EU:n epäyhtenäisyys aiheuttaa huolta

Juuri nyt tosin myös sisämarkkinoilla puhaltavat kylmät tuulet. Protektionismi eli oman maan yritysten etujen suojaaminen nostaa päätään.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Niin käy silloin kun taloudessa alkaa mennä huonommin. Huoli on siinä, että ei lähdettäisi sisämarkkinoita rapauttamaan.

Myös brexitin toteutuminen tuo EU:lle sisäisiä haasteita.

– Britannia on ollut vahvin avoimen markkinatalouden ja vapaakaupan puolestapuhuja. Suuri huoli on myös EU:n epäyhtenäisyys. Miten se vaikuttaa EU:n painoarvoon, kysyy Janica Ylikarjula EK:sta.

"Unionia pidetään vakauttavana ja ehkä jopa rauhaa turvaavana instituutiona entistä epävakaammassa maailmassa."

Ilkka Haavisto

Tutkimuspäällikkö, EVA

Euro ollut pettymys, Ruotsi säilytti kruunun

Eurosta ei ole ollut sellaista taloudellista hyötyä Suomelle, mitä kuviteltiin. Jäsenyyttä perusteltiin erityisesti sillä, että se tuo taloudellista vakautta ja matalamman korkotason.

– Jos Suomen eurohistoriaa vertaa Ruotsiin, joka ei ole euromaa, taloudellinen vakautemme ei ole ollut sen parempi. Korkotasokaan ei ole ollut systemaattisesti Ruotsia matalampi, sanoo rahaliitto EMU:n vaikutuksia tutkinut Vesa Vihriälä.

Vihriälä on paitsi EMU-tutkija, Etlan ex-toimitusjohtaja ja nykyisin työelämäprofessorina Helsingin yliopistossa.

Suomi ei liittynyt euroon EU-kansanäänestyksessä lokakuussa 1994 vaan heinäkuussa 1998 eduskunnan päätöksellä. Ruotsi valitsi oman valuutan säilyttämisen tien vaikka liittyi EU:n jäseneksi samaan aikaan Suomen kanssa.

Eurojäsenyyden suurin ongelma koskee Suomen mahdollisuuksia sopeutua suhdannekehityksen muutoksiin silloin kun ne kohdistuvat Suomeen enemmän kuin muihin euromaihin.

Markka-Suomessa se oli mahdollista valuuttakurssin ja korkojen muutoksilla. Euro-Suomessa tällaiset valuutta- ja rahapolitiikan itsenäiset ratkaisut eivät ole mahdollisia.

Euroeron hinta olisi poliittisesti kallis

Johtopäätös ei ole Vihriälän mukaan kuitenkaan se, että eurosta pitäisi erota.

– Signaali tulkittaisiin niin, että Suomi haluaa harjoittaa talouspolitiikkaa, jossa rahan arvoon kiinnitetään vähemmän huomiota kuin muualla. Vaikka Suomella ei ole välitöntä julkisen talouden rahoitusongelmaa, epävakauden signalointi vaikuttaisi kansainvälisiin rahoittajiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Eroamisen poliittinen hinta olisi vielä isompi.

–  Ero heikentäisi EMU:a ja ylipäätään EU-integraation uskottavuutta paljon enemmän kuin esimerkiksi Kreikan ero, sanoo Vihriälä.

Vaikutusvallan huippu jo ohitse

EU:n vaikutusvallan huippu maailman talousmahtien joukossa meni jo 2000-luvun alkuvuosina.

– Talouden kasvu on muualla paljon voimakkaampaa, ja EU:n osuus maailman bkt:stä on ollut laskussa. EU poliittisena muodostelmana ei myöskään ole enää yhtä vetovoimainen, koska sen houkuttavuus demokraattisena mallina ei ole kaikkien suosiossa, sanoo Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun Jean Monnet -professori Pami Aalto.

Painoarvon heikkeneminen ei ole Britannian lähdöstä riippuvainen, mutta se olisi omiaan vauhdittamaan sitä.

Aalto on tutkinut EU:n laajentumista ja sisäisen integraation kehitystä. Näissä molemmissa tapahtuu muutosta seuraavien 5–10 vuoden tähtäimellä.

Laajentumisikkuna on edelleen auki Balkanilla, jossa ilman jäsenyyttä oleville on lupailtu sitä. Balkanin maista viimeksi EU-jäseneksi pääsi Kroatia vuonna 2013.

Sisään pääsyä eteisessä odottavat Montenegro, Albania, Serbia ja Pohjois-Makedonia. EU-jäsenyyttä haluavat myös Bosnia-Herzegovina ja Kosovo.

– Balkanin maiden osalta käydään varmaan viimeistä laajentumiskierrosta. Aikaperspektiivi on 5-10 vuotta. Sen sijaan Turkin neuvottelut ovat jäissä. Muiden itäisten naapurien osalta integraatio tapahtuu kahdenvälisten ohjelmien tai energiamarkkinoiden yhtenäistämisen kautta, sanoo Pami Aalto.

EU-maiden integraatio syvenee käytännössä

Nykyisten EU-maiden kesken integraatio syvenee. Se etenee Schengen-sopimuksen kautta, energiamarkkinoilla, puolustusyhteistyössä. Toisaalta on myös kahden kerroksen väkeä, kun osa jäsenmaista käyttää euroa, osa ei.

– Federaatiokehitys etenee, EU:sta on jo tullut monitahtinen keisarikunta. Osa etenee nopeammin, osa hitaammin. Joka tapauksessa integraatio syvenee askel, askeleelta, Aalto sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Välttämättä federalismi ei etene näkyvien poliittisten päätösten kautta vaan käytännön toimissa. On yhteisiä tarkastusmenettelyjä, yhteisiä sopimuksia, EU:lle kerrotaan omista strategioista ja edistymisestä eri sektoreiden toimintojen ja käytäntöjen yhteensovittamisessa.

– Sen sijaan on vaikea havaita, että integraatiota purettaisiin ja päätösvaltaa palautettaisiin jäsenmaille, sanoo Aalto.

Entä EU:n mahdollinen hajoaminen tulevien 25-vuoden aikana?

– Ei se todennäköistä ole, mutta siihen pitää varautua, että korttitalo voi romahtaa. Jos lähtee useita jäsenmaita esimerkiksi sisäpoliittisista syistä niin kuin nyt britit aikovat tehdä, sitäkin vaihtoehtoa pitää ajatella, vastaa Pami Aalto.


Tausta

56,9 % – 43,1 %

Sunnuntaina 16. lokakuuta 1994 pidetyn neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulos oli yksiselitteinen.

Etukäteen varmuutta ei kuitenkaan ollut. Siksi jäsenyyttä voimakkaasti ajanut upporikas lehdenkustantaja Aatos Erkko tapetoi lukuisten lehtien etusivut EU-mainoksilla.

Esimerkiksi keskusta pani niin lujasti vastahankaan, että vasta pääministeri Esko Ahon erouhkaus taivutti puolueen liittymisen taakse. SMP ja kristillinen liitto vastustivat sitä loppuun asti.

Maa jakautui kahtia. Etelä ja ruotsinkielinen Pohjanmaa olivat kyllä-aluetta. Sen sijaan maatalousvaltainen pohjoinen sanoi ei EU:lle. Maaseudun tulevaisuus ei ollut Brysselissä. Kainuussa lähes 65 % äänestäneistä vastusti jäsenyyttä.

Vastarinta henkilöityi tunnettuihin keskustanimiin Paavo Väyryseen ja Keijo Korhoseen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (15)

Vastaa
S.F.
Epäonnistunut EU
"Unionia pidetään vakauttavana ja ehkä jopa rauhaa turvaavana instituutiona entistä epävakaammassa maailmassa."
- tuntuu kyllä oudolta päätelmältä. EU:n kyvyttömyys valvoa ulkorajojaan ja harjoittaa määrätietoista ulkopolitiikkaa on tuonut nimenomaan epävakautta ja turvattomuutta Eurooppaan. Juuri tänään ulkoministeriö kehotti Ranskaan matkustavia noudattamaan erityistä varovaisuutta terrorismin uhkaan liittyen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Epäonnistunut EU
EU valvoo ulkorajojaan entistä paremmin. Äärioikeisto aiheuttaa aika ajoin häslinkiä, mutta sekin on saatu pääosin kuriin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Epäonnistunut EU
S.F. väittää: "Juuri tänään ulkoministeriö kehotti Ranskaan matkustavia noudattamaan erityistä varovaisuutta terrorismin uhkaan liittyen."

Kehottiko?
UM:n matkustustiedote on päivätty 19.8.2019. Ei siinä terrorismia mainita, teksti kuuluu: "Noudata erityistä varovaisuutta"
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ademeion Ademo
Vast: Epäonnistunut EU
"- tuntuu kyllä oudolta päätelmältä. EU:n kyvyttömyys valvoa ulkorajojaan ja harjoittaa määrätietoista ulkopolitiikkaa on tuonut nimenomaan epävakautta ja turvattomuutta Eurooppaan."

Logiikkasi jää avautumatta minulle. Voisitko selventää millä perusteella oletat, että jos EU:ta ei olisi, niin alueen maiden ulkopolitiikka kokonaisuutena katsoen olisi nykytilannetta määrätietoisempaa tai vaikutusvaltaisempaa.

Olisin myös kiinnostunut kuulemaan, millä tavoin EU tietääksesi rajoittaa rajavalvonnan tehokkuutta niillä valtioiden rajoilla, jotka ovat myös EU-alueen ulkorajoja. Euroopan unionihan päin vastoin pyrkii tukemaan ja tehostamaan rajavalvontaa heikommin vartioiduilla ja kuormitetummilla rajoilla Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin kautta. Yksi Frontexin keskeisiä tehtäviä on siis laittoman maahantulon ja EU:n alueelle tulon estäminen. Frontex tutkii laitonta muuttoa, ihmiskauppaa ja rajat ylittävää rikollisuutta, ja jakaa siitä tietoa jäsenmaille. Frontex myös toimii yhteisissä rajavalvontaoperaatioissa ja nopean toiminnan tilanteissa, sekä kouluttaa EU-maiden rajavartioita.

"Juuri tänään ulkoministeriö kehotti Ranskaan matkustavia noudattamaan erityistä varovaisuutta terrorismin uhkaan liittyen."

Ulkoministeriö tiedotti asiasta pari kuukautta sitten, 19.8.2019. Voisitko kertoa tarkemmin, millä tavoin lisääntynyt terrori-iskujen mahdollisuus Ranskassa tietääksesi johtuu EU:sta
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mankala
Some on eri mieltä
Täällä noin 90% on EU:ta vastaan ja 91% kannattaa ilmastonmuutosta. Voiko se johtua siitä, että persut kirjoittelevat someen 6 kertaa vilkkaammin kuin muut?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Turkulainen
Jos ollaan tarkkoja..
"eniten kansalaiset arvostavat vapaata liikkuvuutta"
- itse asiassa kyselyssä ei kysytty mitä kansalaiset arvostavat EU:ssa. Kysymys oli: "Millaisia asioita EU merkitsee sinulle nykyään henkilökohtaisesti" ja sitten piti arvioida joukkoa valmiita väittämiä. Se, että asia merkitsee itselle jotain, ei tarkoita automaattisesti, että sitä arvostaa. Monella asialla on sitä paitsi useita eri puolia.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
JHE
Mitä ei ymmärretty tai kerrottu
Se mitä ei kerrottu/ymmärretty oli se, että EMUn myötä alkoi velaksi eläminen yksityisille liikepankeille. Lobbarit teki työnsä ja uusliberaalit taputtivat rivissä. Kaiken lisäksi tätä liittymistä varten toteutettiin omaisuuden uusjako, eli 90-luvun lama ja se tehtiin ihan tarkoituksella. Koivisto oli henkeen ja vereen pankkiiri.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää