EU päätti turskan kalastuksen lopettamisesta valtaosalla Itämerta – WWF:n mukaan lohen pyyntimääriä ei laskettu tarpeeksi

Jori Liimatainen
Arkistokuva.
Arkistokuva.

Ohto Lankila

EU:n maatalous- ja kalastusministerit päättivät Itämeren kalastuskiintiöistä vuodelle 2020 viime yönä Luxemburgissa järjestetyssä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa. Neuvosto päätti esimerkiksi laskea Itämeren lohen merenpyynnin kiintiötä hieman ja lopettaa turskankalastuksen kokonaan vlataosalla Itämerta.

– Itämeren turskakannat ja silakkakanta eteläisellä Itämerellä ovat erittäin heikossa tilassa. Jouduimme siksi tekemään välttämättömät päätökset kalastuskiintiöiden leikkaamisesta ja itäiseen turskaan kohdistuvan kalastuksen lopettamisesta. Samalla huolehdimme siitä, että jäsenmailla on keinot tukea elinkeinonsa lopettamaan joutuvia kalastajia, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tiedotteessa.

Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella saa vuonna 2020 pyytää 86 575 lohta, kun tänä vuonna kiintiö on ollut noin 91 000 lohta.

Sallittu saalismäärä ylittää edelleen tieteellisen neuvonannon mukaisen suosituksen 47 prosentilla.

Kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICES:in suositus lohen meripyyntiin Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella on tulevalle vuodelle 59 800 lohen kiintiö. Luvussa on huomioitu lohen salakalastus ja väärinraportointi sekä se, että lohikannat eivät ole elpyneet toivotulla tavalla.

Vuonna 2016 lohen kalastuskiintiöissä noudatettiin tieteellisen neuvonannon mukaista kestävän kalastuksen tasoa. Tällöin ennätysmäärä lohia, noin 100 000, nousi kudulle Tornionjokeen. Tänä vuonna kudulle nousi noin 65 000 lohta, mikä täyttää kutukantatavoitteen määrän.

– Vaikka kuluvana vuonna lohta nousi Tornionjokeen kohtalaisesti, ei tämä missään nimessä voi tarkoittaa, että ylikalastusta voidaan jatkaa. Jotta Itämeren jäljellä olevat lohikannat pääsevät elpymään, kiintiöpäätöksissä olisi vuodesta toiseen seurattava tarkasti tutkijoiden viestiä. Lohikantojen tilaa ja niistä ammennettavien kalastuksen ja matkailun mahdollisuuksia tulisi ajatella pidemmälle tulevaisuuteen eikä vain vuodeksi eteenpäin, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Olli Sivonen WWF:n tiedotteessa.

WWF:n mukaan ylisuuret kalastuskiintiöt eivät ole lohikantojen ainoa uhka Suomessa. Vuonna 2017 kaupallista lohenkalastusta Suomen rannikoilla aikaistettiin 1,5 kuukaudella, minkä seurauksena pyynti on kohdistunut erityisesti suurikokoisiin, alkuperältään villeihin lohiin sekä jokien latvaosien osapopulaatioihin. Tutkimusten mukaan suurikokoiset villit lohet ovat tärkeitä populaatioiden säilymisen kannalta.

Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena oli kaiken ylikalastuksen lopettaminen Itämerellä vuoteen 2020 mennessä. Luxemburgin kokouksessa päätettiin kymmenestä kalakannasta. Kahdeksan kalakannan pyyntimäärä laski, yksi säilyi ennallaan ja yksi nousi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.