Otkes: Kuopion kouluiskussa ei tarvetta turvallisuustutkinnalle

Oikeusministeriö vahvistaa, ettei turvallisuustutkinnan käynnistämistä ole harkittu Kuopion tapauksessa. Otkesin johtajan Veli-Pekka Nurmen mukaan Jokelaa, Kauhajokea, Turkua ja Kuopiota yhdistää tekijöiden syrjäytyminen.

Kuopion kouluhyökkäyksestä ei tehdä erillistä turvallisuustutkintaa.
Kuopion kouluhyökkäyksestä ei tehdä erillistä turvallisuustutkintaa.

Rebekka Härkönen

Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) mukaan Kuopion kouluhyökkäys on samankaltainen kuin muutkin Suomessa tapahtuneet "yksinäisten susien" väkivallanteot. Esimerkkeinä Otkesin johtaja Veli-Pekka Nurmi luettelee Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat sekä Turun terrori-iskun.

– Näistä teimme turvallisuustutkinnan ja annoimme turvallisuussuositukset. Käsityksemme mukaan Kuopion koulusurmassa ei ole sellaisia erityispiirteitä, että tapahtumaa olisi tarvetta tutkia, Nurmi sanoo Lännen Medialle.

– Mutta totta kai meillä on valmius lähteä tutkimaan se, jos niin päätetään.

Päätöksen turvallisuustutkinnan käynnistämisestä poikkeuksellisissa tapahtumissa eli tahallisissa rikostapauksissa valmistelee oikeusministeriö. Viime kädessä päätöksen asiasta tekee näissä tapauksissa aina valtioneuvosto eli Suomen hallitus.

Kansliapäällikkö Pekka Timonen oikeusministeriöstä kertoo, ettei Kuopion tapauksesta olla näillä näkymin käynnistämässä turvallisuustutkintaa.

– Sitä ei ole harkittu. Enkä itse näe sen käynnistämiselle tarvetta, koska kyseessä on yksittäinen teko, jonka tyyppisiä meillä on selvitetty ja tutkittu aikaisemminkin, Timonen sanoo.

Otkesin Nurmi sanoo, että turvallisuustutkinnasta on hyötyä yleensä sellaisissa poikkeuksellisissa rikostapauksissa, joissa tapahtuma on jollain lailla uudenlainen.

– Esimerkiksi sillä tavalla erilainen aiempiin tapahtumiin verrattuna, ettei siinä oikein ymmärrettäisi, että mitä tapahtui, hän kuvailee.

– Ensimmäiset kouluampumiset olivat sellaisia. Myös Turun terrori-isku oli tällainen, koska teko tapahtui erityisympäristössä ja tekijällä oli aivan erilainen tausta.

Onnettomuustutkintakeskus tutkii tyypillisesti vain vakavia onnettomuuksia.

Jokelan koulusurmaa vuonna 2007 oli ensimmäinen tahallinen vakava väkivallanteko Suomessa, josta on tehty turvallisuustutkinta. Tämän jälkeen Otkes tutki vuonna 2008 tapahtuneen Kauhajoen kouluampumisen.

Ennen näitä tapahtumia laki ei mahdollistanut turvallisuustutkintaa vakavissa tahallisissa väkivallanteoissa. Sittemmin lakia on muutettu.

– Annoimme Jokelan ja Kauhajoen tapauksista turvallisuussuositukset. Osaa näistä suosituksista ei ole vieläkään pantu toimeen, mutta kyseisiä suosituksia katsomalla päästäisiin Kuopion väkivallanteon jälkeen aika lailla eteenpäin, Nurmi toteaa.

Kouluampumisten yhteydessä annetut turvallisuussuositukset löytyvät Otkesin nettisivuilta. Siellä on listattu muun muassa koulukiusaamisen ehkäisy, oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen ja nuorten mielenterveystyöhön satsaaminen.

Kouluampumisten lisäksi Otkes on tutkinut historiansa aikana tahallisista rikostapauksista vuonna 2012 tapahtuneen 8-vuotiaan pikkutytön murhan Helsingissä ja vuonna 2017 Turun keskustassa tapahtuneen terrori-iskun.

– Jos Kuopion väkivallanteon taustalla olisi ollut esimerkiksi järjestäytynyt rikollisuus, se voisi olla sellainen erityispiirre, jonka takia tapahtumasta kannattaisi käynnistää turvallisuustutkinta, Nurmi sanoo.

Nurmen mukaan ydinkysymys Kuopion kouluhyökkäyksessä on sama kuin Jokelassa, Kauhajoella ja Turussa.

– Mikä ajaa ihmisen tekemään tällaisen karmean teon? Jollakin tavallahan nämä tekijät ovat pudonneet pois järjestelmästä. Jos tämän tipahtamisen saisimme estettyä, sillä saataisiin estettyä monta väkivallantekoa, Nurmi sanoo.

Myös Kuopion koulusurman tutkinnanjohtaja Olli Töyräs keskusrikospoliisista on aiemmin verrannut Kuopion tapahtumaa Turun joukkopuukotukseen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.