Ministeriö patistaa kuntia kierrättämään homekoulut ja muut purkukohteet nykyistä tehokkaammin – Turussa vaaditaan raportti

Rakennusalan kiertotalous on olennainen osa Suomen päästötavoitteita. Kyselyyn vastanneissa Lännen Median "pääkaupungeissa" asiaan on tartuttu hyvin eri tavoin ja erilaisella tehokkuudella.

Hanna Laasanen
Tyypillisin kunnan purkukohde vaikuttaa olevan sisäilmaongelmista kärsivä koulu tai päiväkoti. Kiertotalous otetaan kunnissa huomioon vaihtelevasti.
Tyypillisin kunnan purkukohde vaikuttaa olevan sisäilmaongelmista kärsivä koulu tai päiväkoti. Kiertotalous otetaan kunnissa huomioon vaihtelevasti.

Jami Jokinen

Sisäilmaongelmat, talous, muuttuva palveluverkosto ja kaavoitustarpeet pakottavat kuntia purkamaan kouluja ja muuta rakennuskantaansa.

Purkumateriaalien kierrätys materiaalina säästäisi luonnonvaroja ja vähentäisi ilmastopäästöjä, mutta aina sitä ei oteta hankintapäätöksissä huomioon.

Ympäristöministeriö onkin ohjeistamassa asiassa kuntia ja muita julkisia toimijoita. Niiden halutaan ottavan kiertotalous mahdollisimman kattavasti huomioon purkuja koskevissa hankinnoissa ja kilpailutuksissa.

Julkisessa keskustelussa keskitytään usein rakennusten käytön aikaiseen energiankulutukseen. Rakennusmateriaaleilla on kuitenkin erittäin suuri merkitys kiinteistöjen koko elinkaaren päästöihin.

EU:n jätedirektiivin ja sitä mukailevan jätelain mukaan materiaalihyödyntämisen tavoite on rakennusten purkamisessa 70 prosenttia jo lähivuosina.

Kunnilla on omistuksessaan paljon kiinteistöjä, ja julkisia hankintoja on pidetty muutoksen moottoreina.

Jos rakennuksen purkamiseen päädytään, tulee purettava materiaali niin sanotun jätehierakian mukaan käyttää ensisijaisesti uudelleen sellaisenaan tai raaka-aineena.

Käytännön tasolla tämän vaatiminen urakoitsijoilta riippuu kuitenkin pitkälti kunnasta itsestään.

Ministeriö lähtee liikkeelle vapaaehtoisista suosituksista.

Ensimmäinen vaihe on juuri lausunnoille lähtenyt opas, jossa käsitellään kiertotalouden huomioimista purkujen kilpailutuksissa ja hankintasopimuksissa.

– Lisäksi tulemme tänä syksynä julkaisemaan oppaat purkutöiden suorittamiseen kiertotalouden kannalta optimaalisesti sekä esittelemään Suomessa kokonaan uuden käytännön rakennusten purkukartoituksiin, kertoo erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä.

– Näissä kartoituksissa tunnistetaan uudelleenkäyttävät rakennusosat sekä eri materiaalien kierrätyspotentiaali, jotta purkutyöt voidaan suunnitella kiertotalouden kannalta parhain päin.

Lisäksi ministeriö on käynnistänyt rakennusalan kanssa neuvotteluja niin sanotuista green deal -sopimuksista. Niillä yritetään sitouttaa yritykset parantamaan sekä purkujätteen kierrätysastetta vapaaehtoisesti, ilman lainsäädäntöä.

– Osana maankäyttö- ja rakennuslain meneillään olevaa kokonaisuudistusta tarkastelemme toki lainsäädännön tarpeita.

Miten kierrätys kunnissa toimii tai eikö toimi, siitä ei ole tarkkaa tietoa, sillä jätetilastoissa julkisia toimijoita ei ole eroteltu yksityisistä.

Kuntien välillä on joka tapauksessa suuria eroja siinä, miten ne ottavat ympäristönäkökulmat huomioon purkuhankkeissa.

Joissakin kunnissa lakia tarkempia kierrätysvelvoitteita ole hankintakriteereissä vielä lainkaan, ja lain noudattamistakin seurataan vaihtelevasti. Asiaan vaikuttavat esimerkiksi kuntien omat ilmastotavoitteet sekä erityiset kiertotaloushankkeet.

Kyselimme tilannetta Lännen Median osakaslehtien "pääkaupungeista".

Jo vuonna 2029 hiilineutraaliksi pyrkivässä Turussa puretaan lähivuosina useita tuhansia rakennusneliöitä. Kohteina on pääasiassa asuin- ja liikerakentamisen tieltä purettavia teollisuusrakennuksia sekä mahdollisesti sisäilmaongelmaisia päiväkoteja.

Kiertotalous on hankintakriteereissä vahvasti esillä jo tarjouspyynnössä, jossa urakoitsijan on esitettävä suunnitelma jätteiden sijoituspaikoista. Purkamisen jälkeen jätejakeiden kohtalosta on toimitettava täsmällinen raportti.

Tilapalvelukeskuksen rakennusmestari Pirkko Kunnari sanoo, että myös raha ohjaa urakoitsijoita.

– Kierrättäminen on halvinta jätesijoitusta. Urakoitsijat eivät vie kaatopaikalle kuin ihan välttämättömän jätteen, koska se on kalleinta jätettä.

Turun erikoisuus on rakennuksista löytyvien haitta-ainepitoisten ja muiden vaarallisten jätteiden käsittely, jonka urakoitsija saa laskuttaa erikseen kaupungilta.

– Urakoitsijalle ei tule houkutusta laittaa sitä normaalijätteen sekaan, Kunnari perustelee.

Myös Vaasassa urakoitsijan on esitettävä purkujätteiden hyötykäyttösuunnitelma ennen töiden aloittamista. Toimitilapäällikkö Pekka Lahden mukaan asiaa myös seurataan hankkeen aikana.

Hänkin sanoo urakoitsijoiden kierrättävän tehokkaasti jo taloussyistä.

– Esimerkiksi lajittelun tuoma säästö yhdellä työmaalla voitiin laskea kymmenissä tuhansissa verrattuna siihen, että kaikki olisi mennyt sekalavoille. Tämän tavallaan ajaa urakoitsijan itseohjautuvuuteen.

Vaasassa on havaittu yksittäisten yritysten kehittävän myös itse purkujätteen helpompaa hyödyntämistä.

Hinku-kuntiin (kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke) kuuluvan Rauman purkutahti tuntuu tällä hetkellä olla vertailukuntiemme kiivain, ja kohteet ovat pääasiassa kouluja ja päiväkoteja.

Taustalla on talousohjelma, joka vaikuttaa muun muassa kouluverkkoon. Myös sisäilmaongelmia riittää.

Viime viikolla päätettiin kahdeksan rakennuksen purkamisesta.

– Lähiaikoina purkupäätöksiä tehtäneen vielä noin kymmenestä muusta rakennuksesta, arvioi kiinteistöjen isännöitsijä Lauri Sillanpää.

Hankintapäätöksissä ei ole erityisesti kiertotalouden tehostamiseen keskittyviä kriteerejä. Lähtökohtana on laki, ja kierrätysmahdollisuudet yritetään tehdä mahdollisimman hyviksi.

Esimerkiksi betoni- ja tiilijätettä ei Sillanpään mukaan päädy lainkaan kaatopaikalle.

– Lisäksi purkaminen suoritetaan lajittelevana purkuna ja purkujäte käsitellään lakien ja asetusten mukaisesti. Menettelytavat pyritään määrittelemään purkujen urakkasopimuksissa

Niin ikään Hinku-kuntiin kuuluvassa Porissa on meneillään kiertotaloutta edistävä Circwaste-hanke, jonka yhtenä osana on elinkaariajattelun ulottaminen rakennuskannan hallintaan.

Tämä näkyy kilpailutuksen kriteereissä sekä kaupungin omassa toiminnassa ennen purkua.

– Esimerkiksi purkukohteissa olevia lämmönjakopumppuja ja muita käyttökelpoisia laitteita pyritään ottamaan omaan käyttöön, kertoo tilayksikön päällikkö Mikko Viitala.

Kajaanissa kaupungin tavoitteena on vähentää rakennusomaisuutta, ja purkuun päätyy huonokuntoisia, vajaakäytöllä olevia kohteita, joita ei saada myytyä.

– Tämän perusteella olisi tulossa purkuun seuraavan kolmen vuoden aikana kolmesta neljään rakennusta. Kohteina ovat muun muassa entinen terveysasema-, koulu- ja päiväkotirakennus, kertoo toimitilapäällikkö Markku Haverinen.

Kaupungilla ei ole purkuhankinnoissa kierrätysastetta koskevia kriteerejä. Sekä kaupunkia että urakoitsijaa ohjaa Haverisen mukaan käytännössä raha, sillä tavoitteena on mahdollisimman edullinen purku.

– Tämä tarkoittaa erityisesti jätteen järkevää lajittelua, erottelua ja hyödyntämistä ja kaatopaikalle menevän kalliin sekajätteen minimointia.

Rovaniemellä purkukohteita tulee erityisesti palveluverkon muutosten vuoksi. Siksi purkukohteet ovat yleensä kouluja ja päiväkoteja, joskus myös asuinrakennuksia.

Erityisiä kiertotaloutta tehostavia hankintaohjeistuksia ei ole.

– Noudatamme voimassa olevaa lainsäädäntöä, sanoo kaupungin tilaliikelaitoksen johtaja Pekka Latvala.

Hän sanoo, että purku-urakoitsijoilla on pitkä kokemus purkumateriaalien hyötykäytöstä, ja kaupunki myös valvoo tätä urakan aikana.

Oulussakaan ei hankintoihin ole lisätty erityisiä kiertotalousvelvoitteita, mutta suunta on sitä kohti. Kaupungin tavoittelee hiilineutraalia tilannetta vuonna 2040.

– Se vaatii rakentamisen ohjeistusten ja sääntöjen tiukentamista, energia- ja resurssitehokasta maankäytön suunnittelua sekä ihmisten valistamista kiertotalousasioissa, pohtii tekninen isännöitsijä Jari Poutiainen.

Jatkossa Oulussa keskitytään erityisesti betonin ja tiilen käyttöön maanrakennuksessa.

Hämeenlinnassa purkuun on tulossa lähivuosina parisenkymmentä rakennusta, pääasiassa kouluja, päiväkoteja ja vanhainkoteja. Erityisiä kiertotalousmääräyksiä purkuhankkeisiin ei ole.

Kaikissa tapauksissa esimerkiksi jätemaksut eivät riitä ohjauskeinoksi, sillä halvin vaihtoehto ei aina ole kiertotalouden kannalta paras. Ministeriön ohjeistuksella tavoitellaan nimenomaan purkumateriaalien käyttöä materiaalina.

Hiilivaraston säilyttämiseksi esimerkiksi puu pitäisi saada muualle kuin polttoon, johon se nykyisin päätyy lähes aina. Tavoitteiden kannalta parempi olisi käyttö sellaisenaan tai esimerkiksi komposiittimateriaalien tuotannossa. Tämä on yksi pullonkaula, sillä purkupuu on laadultaan kirjavaa ja käyttöä on vielä hyvin rajoitetusti.

Kierrätyskelpoisista materiaaleista hankalimmaksi mainitaan monessa kunnassa betoni, jota yhdessä tiilijätteen kanssa myös syntyy purkukohteissa eniten.

Parasta olisi saada se käyttöön heti purkupaikalla esimerkiksi uudisrakentamiseen, jolloin säästetään louhittua kiveä tai soraa.

Jos tämä ei onnistu, on urakoitsijoiden usein vaikeaa löytää betonille sijoituspaikkoja. Se johtuu muun muassa murskatun betonin säilyttämiseen ja muuhun kuin maantäyttöön vaadittavista luvista. Byrokratia saattaa kuitenkin helpottua ensi vuonna, kun lainsäädäntöä uudistetaan.

Turussa kaupunki on ratkonut pulmaa etsimällä purkubetonille sijoituspaikkoja omista rakennuskohteistaan.

– Kaupungin infrapuolen aktiivisuus asiassa on hyvä ja on toiminut meillä hyvin, Kunnari kehuu.

Yksi ongelmallisimmista jakeista on lasi- ja kivivilla, joille ei toistaiseksi ole kunnolla toimivaa hyötykäyttöä.

Oulussa kaupunki on mukana Oulun yliopiston hankkeessa, jossa tutkitaan purkurakennusten mineraalivillan hyötykäyttöä betonimaisen geopolymeerin valmistuksessa.

Kaupunki pyrkii myös myymään rakennusten irtaimistoa ennen purkua.

– Mahdollisuus olisi jopa myydä ikkunoita, ovia, taloteknisiä laitteita, betonielementtejä ja niin edelleen. Toistaiseksi tähän ei olla lähdetty resurssien puuttumisen vuoksi, Poutiainen sanoo.

Porin Mikko Viitala huomauttaa, että materiaalien uusiokäyttö vaikeutuu huomattavasti, jos purkukohteessa on ollut sisäilmaongelmia.

Homekouluja ja muita sisäilmaongelmaisia rakennuksia puretaan käytännössä kaikissa kyselymme kunnissa. Ne ovat usein vähintään osasyy silloinkin, kun varsinaiseksi purkuperusteeksi todetaan rakennuksen käyttöiän loppuminen.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan rakennusala on eniten kotimaisia luonnonvaroja käyttävä toimiala. Tonnimäärissä se ylittää jopa kemiallisen metsäteollisuuden.

Vuonna 2016 rakennusten purkamisesta syntyvän jätteen määräksi arvioitiin noin 700 000 tonnia vuodessa.

– Kiertotalous on saatava toimimaan myös rakentamisessa, tai ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1.5 asteeseen muuttuu lähes mahdottomaksi tehtäväksi, totesi ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) vastikään New Yorkissa pidetyssä vihreän rakentamisen kongressissa.

Suomi oli allekirjoittamassa vetoomusta, jolla tavoitellaan rakennusmateriaalien ja rakentamisen aiheuttamien päästöjen vähentämiseen 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Tampere, Seinäjoki ja Kokkola eivät vastanneet kyselyyn.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Kotimaa

Kotimaa

Naantalissa yhdeksän kymmenestä tytöstä on ottanut HPV-rokotteen – talousarvioesitys lupaa rokotetta ensi vuonna myös pojille

Metsähallitus toteuttaa avohakkuuta noin 18 000 hehtaarin alueella. Kuvassa neljä vuotta vanha avohakkuualue Rovaniemen Norvajärveltä.
Kotimaa

Avohakkuukielto liian ehdoton, väittää Metsäteollisuus – kansalaisaloite menossa eduskuntaan tiistaina

Nykyisen kaltainen Wilma riittää hyvin opettaja Mari-Liisa Kurkelan tarpeisiin, lisää vuorovaikutteisuutta hän ei enää kaipaa.
Kotimaa

Helsinki ja Vantaa haluavat koulujen Wilmaa vuorovaikutteisemmat viestintäpalvelut – Opettaja: "En kaipaa enää yhtään lisää vuorovaikutteisuutta"

Kansallispuistoissa on EU-rahoilla uusittu muun muassa reitistöä matkailijoiden liikkumisen helpottamiseksi.
Kotimaa

Eteläiset maakunnat himoitsevat Itä- ja Pohjois-Suomen EU-rahoja – Onko se moraalisestikaan kestävää, kysyy veteraanipoliitikko Seppo Kääriäinen

Tallinkin Silja Europalta löytyi yöllä kaksi kuollutta suomalaista nuorta. Laiva oli silloin Tallinnan satamassa.
Kotimaa

Tallinkin Silja Europa -laivalta löytyi yöllä kaksi suomalaista kuollutta nuorta – Viron poliisi ei tällä hetkellä epäile rikosta

Suomi on yksi niistä harvoista maista, joissa rautateiden matkustajaliikennettä ei ole avattu kilpailulle. Keskustan mandaatilla operoinut liikenneministeri Anne Berner yritti muuttaa asetelmaa vauhdilla.
Kotimaa

Uusi hallitus painoi junaliikenteen kilpailukuvioissa jarrua Anne Bernerin jälkeen – yltiövapaa markkinatalous on vasemmistolle kauhistus

Yhä harvempi yläkoululainen valitsee käsityöt valinnaiseksi aineekseen. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukan valinnaisuus on vähentynyt vuodesta 2017 vuoteen 2019 43 prosenttia.
Kotimaa

Käsityön suosio on romahtanut kahdessa vuodessa 43 prosenttia – opettajien mielestä syy uudessa opetussuunnitelmassa

Influenssarokotukset alkavat sitä mukaan kun rokotteita saadaan kentälle. THL:n suosituksen mukaan massarokotukset keskitetään marraskuulle.
Kotimaa

Sadattuhannet seniorit saavat kutsun influenssarokotetutkimukseen – "Tutkittavassa rokotteessa vaikuttavia aineita on nelinkertainen määrä"

Hamle 19 -alakoulussa on ahdasta, mutta hyvä järjestys.
Kotimaa

Näkökulma: Lapset voittivat rauhannobelistin – Niinistölle kouluvierailu oli mieleenpainuvin kokemus Etiopiassa

Opetusministeri Li Andersson (vas.) uskoo, että varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta voitaisiin keskustella kevään kehysriihessä.
Kotimaa

Opetusministeri Li Andersson haluaa poistaa kotihoidon tuen yli 3-vuotiailta sisaruksilta – käyttäisi miljoonat varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen