"Rahan sähköistyminen on hämärtänyt ymmärrystä omasta taloudesta" – velkakysely herätti mielenkiintoisia kysymyksiä

Takuusäätiössä nähdään, että ihmisillä voi olla vaikeuksia ymmärtää omaa velkatilannettaan. Toisaalta Hypo huomauttaa reaalivelkojen nousseen tällä vuosikymmenellä vain viisi prosenttia.

Takuusäätiön Juha A. Pantzar kaipaa ihmisille lisää mahdollisuuksia nähdä oman taloutensa kokonaisuus. Nyt velkataakkaa ei aina ymmärretä kunnolla.
Takuusäätiön Juha A. Pantzar kaipaa ihmisille lisää mahdollisuuksia nähdä oman taloutensa kokonaisuus. Nyt velkataakkaa ei aina ymmärretä kunnolla.

Jami Jokinen

Suomalaisilla ei näytä aina olevan oikeaa käsitystä omasta velkatilanteestaan, sillä mielikuvat ja tilastollinen todellisuus ovat ristiriidassa.

Lännen Median kyselyn mukaan vain kahdeksan prosenttia suomalaisista katsoo, että heillä on liikaa velkaa.

– Tietysti olisi hienoa, jos tuo olisi tilanne myös oikeasti. Valitettavasti vain toiset luvut puhuvat toisenlaista totuutta, sanoo Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar.

Asiakastieto kertoi aiemmin tällä viikolla, että maksuhäiriöisten kuluttajien määrä on kasvanut uuteen ennätykseen. Heitä oli syyskuun lopussa 385 700, mikä on neljä tuhatta enemmän kuin vuosi sitten.

Pantzar huomauttaa, että ulosotossa ihmisiä on vuositasolla yli puoli miljoonaa.

Taloyhtiölainoja ei ymmärretä aina omaksi velaksi

Mistä ristiriita sitten johtuu?

– Jotkut ihmiset eivät nykyään ihan tarkkaan tunne omaa tilannettaan tai osaa erottaa, mikä on velkaa ja mikä ei, Pantzar miettii.

Takuusäätiö on omissa kyselytutkimuksissaan havainnut, että ihmiset ilmoittivat velakseen vain aktiivisesti pankista otetun, ison lainan. Muut velat käsitettiin virheellisesti joksikin muuksi, kuten osamaksuksi, luotoksi, maksuajan siirtämiseksi ja niin edelleen.

– Myöskään taloyhtiölainoja ei aina ymmärretä tai nähdä omalla vastuulla olevaksi velaksi.

Toiveikkuutta ja hetkessä elämistä

Yhdeksi vinoutuman syyksi Pantzar epäilee "tässä ja nyt" -elämää.

– Jos velanhoitomenoista ja laskuista selviää nyt ja tässä, niin velkaa ei tunnu olevan liikaa.

Samaan aikaan Lännen Median kysely vihjaa Pantzarin mukaan siihen että monilla voi olla turhan optimistinen käsitys tilanteestaan. Talous voi olla viritetty niin tiukille, ettei se kestä häiriötekijöitä.

– Suomalaiset haluavat olla toiveikkaita tulevaisuutensa suhteen. Eri asia sitten, käykö elämässä aina niin kuin haluaisi ja miten paljon kannattaa varautua siihen, jos ei käy.

Asuntovelallisilla keskimäärin 100 000 euron velat

Asumisluottoihin keskittyneessä Hypo-konsernissa kyselyn tuloksia ja taustalla vaikuttavia tilastoja tulkitaan tai ainakin painotetaan hieman toisin.

Pääekonomisti Juhana Brotherus huomauttaa, että melkein joka toisella kotitaloudella ei kyselyn mukaan ole velkaa lainkaan.

Asuntovelallisella kotitaloudella puolestaan on Hypon mukaan velkaa keskimäärin 100 000 euroa.

– Reaaliset velat ovat nousseet tällä vuosikymmenellä vain viisi prosenttia, ja nousunäkymät ovat maltilliset, hän toteaa.

Maksuhäiriömerkintöjen jatkuvaa kasvua hän selittää pikavippien yleistymisellä.

– 10 000 euron vakuudettomasta pikavipistä tulee herkemmin maksuhäiriöitä kuin selvästi suuremmista asuntolainoista.

Sijoitusasuntovelat kasvaneet "huolestuttavalla tavalla"

Velatta elävien osuudesta ja maksuhäiriöiden määrästä voi lukea muutakin.

Hypon toimitusjohtaja Ari Paunan mukaan pikavippivelkaantumista on lisännyt asuntovarallisuuden ja -velkojen sirpaloituminen. Tämä näkyy eri alueiden välillä sekä valtakunnallisesti että kaupunkialueiden sisällä.

Pauna pitää tämä tempoilevan valtakunnapolitiikan syynä. Pikavippien ja kulutusluottojen kasaantumisen lisäksi kehityksellä on hänen mukaansa toinenkin seuraus.

– Se on kasvattanut asuntosijoituksiin otettuja asuntolainoja ja asunto-osakeyhtiölainoja systeemisesti huolestuttavalla tavalla, toimitusjohtaja sanoo.

– Toiset kotitaloudet pyörittävät arkeaan syömävelan ja erilaisten tukien varassa sekä veikkauspelien toiveissa. Toiset puolestaan vivuttavat lisäeläkkeitään asuntosijoitusten ja verotukien varassa. 

Tieto omasta datasta esille

Pantzar nostaa esille myös kysymyksen rahojen sähköistymisestä, mikä on hänen mukaansa hämärtänyt ymmärrystä oman talouden kokonaisuudesta ja siksi myös sen liikkumavarasta.

– Koneäly kyllä kertoo kohdennettujen mainosten kautta sopivassa kohdassa, milloin ”olet loman tarpeessa” tai sinulle sopiva vaate on tarjouksessa, hän heittää.

– Mutta aika vähän se tuo eteen kokonaistietoa siitä, että taloutesi rajat alkavat olla vastassa tai että nyt alkaa mennä liikaa luottojen puolelle.

Toimitusjohtajan mielestä ihmisten omaa taloutta ja talousratkaisuja koskevaa tietoa tulisikin saada nykyistä paremmin ja selkeämmin nähtäville heille itselleen.

Korjattu klo 13.33 jutun kuvatekstistä haastateltavan etunimi

Juttua päivitetty klo. 14.41.

Lue myös: Lännen Median kysely: Suomalaiset haluavat valtion velanoton kuriin – selvitys paljastaa hallituksen jännitteet

Ovatko suomalaiset ylioptimistisia – Lännen Median kysely paljastaa, että vain harva hermoilee omista veloistaan

Tästä on kyse

Velkaantumiskysely

Lännen Media teetti Taloustutkimuksella kyselyn, jossa tiedusteltiin vastaajien käsitystä oman kotitaloutensa velkaantumisasteesta.

Kaksi vastaajaa sadasta katsoi, että velkaa on aivan liian paljon.

Kuuden prosentin mielestä heillä on velkaa vain hieman liian paljon.

39 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa kokonaan velattomia.

Vastaajia oli runsas tuhat, ja tulokset painotettiin väestötilastoja vataavaksi iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.

Virhemarginaali oli noin kolme prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Sivustaseuraaja
Helppo nakki
Olen ollut suht hyvin tietoinen tuloistani ja menoistani, ja olen lähes eurolleen pystynyt sanomaan mitä milloinkin on tilillä, vaikka en kuitteja seuraakaan.

Asia muuttui kesällä, kun vaihdoin pankkia ja uuden kortin myötä siihen oli liitetty lähimaksuominaisuus. Alkuun en edes aktivoinut sitä, mutta kun kaikki myyntipisteet kysyivät sitä, luovutin.
Nyt maksan sillä kaikki kahvit ja muutkin pienet maksut - eikä enää ole hajuakaan mitä milloinkin on tilillä. Euron, kahden, kolmen maksuista kertyy nopeasti muutama kymppi.

Minusta tämä on vaarallista. Kun ennen nosti tililtä x-määrän käteistä, näki kuinka paljon siellä on. Kun kävin ruokaostoksilla, tiesin mitä tilille jää.
Mutta vielä vaarallisempaa se on lapsille ja nuorille, jotka eivät edes opi mitä raha on.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
S.F.
Raha häipyy mobiilisti
Nykyään moni maksaminen suoritetaan kännykää vilauttamalla (esim. bussimatkat ja sotkulaudan käyttö). Veikkaan, että noilla mobiili-ihmisillä käsitys rahan käytöstä hämärtyy helposti.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »