Ympäristöministeriön selvitys: Kertakäyttöpakkausten ja koirankakkapussien kieltäminen hyödyllistä Suomelle

Minna Määttänen
Muoviset aterimet tulisivat myyntikieltoon uuden direktiivin myötä.
Muoviset aterimet tulisivat myyntikieltoon uuden direktiivin myötä.

Ohto Lankila

Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan Suomessa rannoilta löytyviin muoviroskiin voitaisiin puuttua parhaiten muovisten ruokailuvälineiden, pikaruokapakkausten ja oxo-muovien, eli esimerkiksi koirankakkapussien kieltämisellä sekä kertakäyttöisten ja roskaavien pakkausten käytön vähentämisellä.

– Kiellettävien tuotteiden tilalle kuluttajille tarjotaan entistä enemmän ei – muovisia ja kiertotalouteen soveltuvia tuotteita. Todennäköisesti ainakin tuotteet ovat nykyisiä kalliimpia. Pitkällä tähtäimellä kuluttajat todennäköisesti pääsevät näkemään vähemmän roskia yleisillä rannoilla, kertoo Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Katariina Haavanlammi.

Selvityksen Ympäristöministeriölle laati Ekoleima Ay, Enlawin Oy ja Pidä Saaristo Siistinä ry.

Selvityksessä esitetään vaihtoehtoja, miten EU:n kertakäyttömuovien kulutusta rajoittavan direktiivin voisi toteuttaa Suomessa. Merenrannoilta löytyvistä roskista noin 80 prosenttia on muovia, johon direktiivillä halutaan puuttua. Lisäksi direktiivin tavoitteena on edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla.

– Hankesuunnittelu on vasta alkamassa, mutta direktiivi velvoittaa siihen, että säädökset ovat valmiita heinäkuuhun 2021 mennessä, kertoo Haavanlammi.

Direktiivi edellyttää tuoteryhmästä riippuen eri toimia: kulutuksen vähentämistä, tuotekieltoja, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia sekä laajennettua tuottajavastuuta.

– Tuottajavastuun piiriä joudutaan nykyisestä poiketen laajentamaan, joista Suomen kannalta merkittävimpiä ovat muunmuassa tupakantumpit. Tuottajan vastuulle tulee direktiivin mukaisesti kuulumaan esimerkiksi siivousvastuu ja tämän velvoitteen toteuttamismahdollisuutta tulemme miettimään, selittää Haavanlammi.

Tuotesuunnitteluvaatimuksella ja laajennetulla tuottajavastuulla on pidempi siirtymäaika ja niitä ruvetaan toteuttamaan vuonna 2024.

Direktiivillä puututaan EU:n rannoilta eniten löytyviin kertakäyttöisiin muovituotteisiin sekä kadonneisiin ja hylättyihin muovia sisältäviin kalastusvälineisiin. Selvityksen mukaan kaikki direktiivin tuotteet, kuten ilmapallot ja terveyssiteet eivät ole Suomessa yleisiä rantaroskia. Suomen merenrannoilta löytyy paljon tupakantumppeja sekä styrox- ja polyuretaanieristeitä.

Suomen on toteutettava osa direktiiveistä sellaisenaan, mutta joissain vaatimuksissa on liikkumavaraa. Selvityksen mukaan muovituotteiden kulutuksen vähentämiseen tarvitaan kansallisia ratkaisuja ja ohjauskeinoja.

– Joillekin tuotteille on kieltämisen sijasta määritelty kansallinen vähentämisvelvoite. Näissä voimme Suomen tasolla miettiä miten ne toteutetaan, joka on toimeenpanon yksi keskeisimmistä tavoitteista, kertoo Haavanlammi.

Haavanlammi ei halua ottaa kantaa miten direktiivin voimaan tultua sitä voitaisiin kiertää.

– Joidenkin tuotteiden osalta voi olla tulkinnanvaraisuutta sen suhteen, kuuluvatko ne direktiivin soveltamisalaan vai ei. Tavoite direktiiviä tehtäessä on tietenkin hyvä, mutta ainahan mukaan mahtuu kaikenlaista soveltajaa.

Lue myös: Onko muovituotteiden kieltolista turha? – pullopantit ja muovikassisopimus vähentäisivät tehokkaammin jätemuovin määrää

EU:n kertakäyttömuovien kulutusta rajoittavan direktiivi

Direktiivin mukaan myyntikieltoon tulisi asettaa muoviset aterimet, lautaset ja pillit, vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut mukit, juomapakkaukset ja syömävalmiin ruuan pakkaukset, vanupuikot, juomien sekoitustikut, ilmapallojen varret ja oxo-muovista valmistetut tuotteet.

Muovista valmistettujen pullonkorkkien olisi pysyttävä kiinni pulloissa.

Tuotteisiin tulisi lisätä roskaantumista ehkäiseviä merkintöjä. Esimerkiksi terveyssiteisiin, tamponeihin, tupakkatuotteisiin, valmisruokapakkauksiin, ilmapalloihin ja muovia sisältäviin kalastustuotteisiin.

Muovipullojen erilliskeräysvaatimuksen pitäisi olla vuonna 2025 77 prosenttia ja 90 prosenttia vuonna 2029.

Edellä mainittujen tuotteiden hävittämisestä tulisi lisätä viestintää ja valistusta, paitsi niillä tuotteille, jotka kielletään.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.