Retkeilyn suosio on saanut myös lapsiperheet vaeltamaan – "Aikuiset haluavat pehmeitä seikkailuja"

Syksyn matkailukysyntä on kotimaan matkailijoiden varassa. Trendit kuitenkin suosivat vaeltamista, ja tunturissa viihtyvät nyt myös perheet ja nuoret.

Pekka Mauno
Kolmen valtakunnan rajapyykki ja paluu sieltä kävellen oli Luukkosen perheen päivävaelluksen ohjelmassa Kilpisjärvellä syyslomalla. Kilpisjärven rannasta lähdettiin kaksivuotiaan Lempi Luukkosen johdolla. Mukana olivat myös Anssi, Fanni, Onni ja Tea Luukkonen.
Kolmen valtakunnan rajapyykki ja paluu sieltä kävellen oli Luukkosen perheen päivävaelluksen ohjelmassa Kilpisjärvellä syyslomalla. Kilpisjärven rannasta lähdettiin kaksivuotiaan Lempi Luukkosen johdolla. Mukana olivat myös Anssi, Fanni, Onni ja Tea Luukkonen.

Pekka Mauno

Luukkosen viisihenkinen perhe pitää taukoa Kilpisjärven Saanatunturin aurinkoisella rinteellä. Takana on jo kilometrin verran nousua, ja edessä häämöttävät Saanan uudet portaat.

– Tänne tulo on monen vuoden ajan ollut perheen haaveena. Olin opiskeluaikana kurssilla Helsingin yliopiston tutkimusasemalla ja ihastuin. Sen jälkeen olen hehkuttanut maisemia perheelle, ja nyt olemme täällä, kertoo Tea Luukkonen.

Luukkoset edustavat retkeilyä ja luontoa harrastavaa sukupolvea, jonka varassa ruskamatkailukin kokee uutta nousua.

– Luonto hyvinvoinnin lähteenä on trendi. Ruska antaa hyvinvointikokemuksen, sanoo Lapin yliopiston matkailun lehtori Maria Hakkarainen. Hakkarainen on tutkinut matkailun trendejä.

Retkeilyn suosio maalaa ruskamatkailijoista uudenlaisen kuvan, jossa ikääntyvien bussiryhmien lisäksi luonnossa vaeltaa lapsiperheitä ja eri-ikäisiä aikuisia sekä yksin että porukoissa.

– Retkeilyn suosio näkyy erityisesti kansallispuistojen kävijämäärien parin viime vuoden kasvussa. Esimerkiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa järjestetään päivävaelluksia, jotka ovat jatkuvasti täynnä, sanoo Hakkarainen.

Kyse on uuden sukupolven vaellusharrastuksesta, jossa selässä kulkee vain päiväreppu ja rinkat viedään valmiiksi seuraavaan yöpymispaikkaan. Näin retkeilyyn on saatu innostumaan muitakin kuin himovaeltajia.

Hakkarainen kehottaakin matkailuyrittäjiä miettimään, miten luontomatkailun kasvusta voi saada osansa.

– Luonnon kokeminen pitäisi tehdä helpoksi. Nykymatkailija haluaa pehmeitä seikkailuja. Järjestetyillä vaelluksilla varmistetaan, että autiotuville mahtuu myös nukkumaan, vaikka ei välttämättä lakanoiden väliin, hän sanoo.

Pekka Mauno
Tea ja Fanni Luukkonen astelivat Kilpisjärven Saanatunturin uusia portaita. Tällä kertaa Luukkosen perheen Saanalle kipuaminen jäi vielä kesken, mutta seuraavana päivänä lapset kävelivät Kolmen valtakunnan rajapyykille polkua pitkin.
Tea ja Fanni Luukkonen astelivat Kilpisjärven Saanatunturin uusia portaita. Tällä kertaa Luukkosen perheen Saanalle kipuaminen jäi vielä kesken, mutta seuraavana päivänä lapset kävelivät Kolmen valtakunnan rajapyykille polkua pitkin.

Ilmastonmuutoskeskustelu tuo oman lisänsä kotimaan matkailun kasvuun. Se tulee näkymään vielä enemmän tulevina vuosina.

– Nyt eletään vasta ensimmäistä vuotta IPCC:n raportin julkistamisen jälkeen. Uskon, että ilmastokeskustelulla tulee olemaan huomattava vaikutus lähimatkailun kasvuun, sanoo Maria Hakkarainen.

Kaikkia keskustelu ei ole vielä tavoittanut.

– Meiltäkin kysyttiin, missä se Kilpisjärvi oikein on. Monelle on vielä helpompi lähteä Kreikkaan kuin kotimaahan, sanoo Tea Luukkonen.

Luukkoset ajoivat liki tuhat kilometriä Muuramesta Jyväskylän naapurikunnasta Kilpisjärvelle. Tällä kertaa Saana jäi vielä lasten kanssa valloittamatta, mutta perheen 8-vuotias Onni, 4-vuotias Fanni ja 2-vuotias Lempi vaelsivat 14 kilometrin reitin Kolmen valtakunnan rajapyykille ja sieltä takaisin Kilpisjärvelle.

Lasten kanssa vaeltaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Nälkä ja väsymys yllättävät.

– Haluaisin nähdä tunturipöllön, miettii Onni.

Pekka Mauno
Luukkosen perhe kipusi Kilpisjärven Saanatunturille uusien portaiden yläpäähän. Huipulle asti Fanni, 4, Lempi, 2, ja Onni, 8, eivät vanhempiensa Tean ja Anssin kanssa jaksaneet nousta.
Luukkosen perhe kipusi Kilpisjärven Saanatunturille uusien portaiden yläpäähän. Huipulle asti Fanni, 4, Lempi, 2, ja Onni, 8, eivät vanhempiensa Tean ja Anssin kanssa jaksaneet nousta.

Tilastoja retkeilyharrastuksen tuomasta matkailun kasvusta on vasta vähän, mutta jotain trendistä kertoo se, että kaikissa Lapin kansallispuistoissa kesän kävijämäärät ovat historiallisen korkealla. Metsähallitus mittaa kävijöiden määrää sisääntuloväylillä ja suosituimmilla kohteilla.

– Ei kasvua voi selittää muutoin kuin uusilla retkeilyn harrastajilla. arvelee Maria Hakkarainen.

– Laskennan tavoitteena on saada arvioitua alueiden käyntikerrat mahdollisimman tarkasti ja luotettavasti. Uusimmat kävijälaskurit ovat erittäin edistyksellisiä ja toimintavarmoja, kertoo Metsähallituksen luontopalvelujen viestintäpäällikkö Pirjo Rautiainen.

Fakta

Ruska on tärkeä sesonki

Ruska-ajan matkailusesonki syys–lokakuussa on matkailuyrityksille tärkeä, vaikka se ei vedäkään vertoja kevään tai joulunajan turistitulvalle.

Ruska on kotimaan matkailijoiden varassa. Esimerkiksi Lapin ja Kuusamon matkailuyritysten majoitusvuorokausista viime syyskuussa vain 14 prosenttia myytiin ulkomaalaisille.

Kotimaan matkailun suosion kasvu näkyy kansallispuistoissakin. Tämän vuoden aikana Lapin kolmessa kansallispuistossa kävijämäärät ovat olleet lähes yhtä suuria kuin kevään huippukuukausina maaliskuussa ja huhtikuussa.

Ruskan suosio näkyy myös hyvin kävijämäärissä. Käyntikertoja kertyy yhtä paljon kuin kevään huippukuukausina.

Tämän vuoden aikana Lapin kolmessa kansallispuistossa kävijämäärät ovat olleet historiallisen korkealla kaikkina muina kuukausina paitsi toukokuussa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.