Järjestöille testamentataan yhä useammin omaisuutta, jopa lemmikkieläimiä

Järjestöille testamentataan esimerkiksi asuntoja, kesämökkejä, koruja ja tauluja. Perheettömien vainajien omaisuudesta huomattava osa päätyy kuitenkin edelleen valtiolle, koska testamenttia ei ole tehty.

Järjestöille tehtävät testamenttilahjoitukset vaihtelevat pienestä kodin irtaimistosta jopa asuntoihin.
Järjestöille tehtävät testamenttilahjoitukset vaihtelevat pienestä kodin irtaimistosta jopa asuntoihin.

Anna Kilponen

Nykyisin moni suomalainen haluaa luovuttaa testamentillaan perintöään hyväntekeväisyyteen.

Yli puolet suomalaisista on tehnyt testamentin tai harkinnut sen tekemistä. Heistä yhdeksän prosenttia haluaisi laatia testamentin, jossa edunsaajana on jokin järjestö tai järjestöjä.

Tämä selviää Hyvä testamentti -kampanjan teettämästä tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan erityisesti alle 35-vuotiaat ja naiset ovat kiinnostuneita omien arvojen mukaisesta testamenttilahjoittamisesta. Taustalla on halu tukea itselle tärkeitä asioita.

Tästä huolimatta vainajien omaisuudesta huomattava osa päätyy Suomessa valtiolle, koska kaikilla ihmisillä ei ole lain mukaisia perillisiä. Tyypillisin testamenttilahjoittaja onkin usein perheetön.

– Tietoisuus ja halu testamentata omaisuutta järjestöille ovat lisääntyneet. Kun edellisen kerran vuonna 2014 kysyimme, mikä on ollut mieluinen tapa tehdä hyväntekeväisyyttä, niin muistaminen testamentissa oli prosentin luokkaa. Nyt henkilöistä yhdeksän prosenttia mainitsi sen. Siinä on iso ero, toteaa pääsihteeri Pia Tornikoski Vastuullinen Lahjoittaminen ry:stä.

Eniten testamenttilahjoituksia tehdään järjestöille ja tahoille, jotka edistävät sairauksien hoitoa ja terveyttä. Tornikoski arvelee, että auttamishalun taustalla voi oma tai läheisen sairaus, johon ihminen kokee saaneensa järjestöltä apua.

– Rahaa voidaan testamentata vaikkapa hoitomenetelmien kehittämiseen, esimerkiksi syöpätutkimukseen tai vaikkapa Sydänliiton vertaistukeen.

Seuraavaksi eniten testamentataan lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä luonnonsuojeluun ja vanhusten hyvinvointiin kotimaassa.

Tornikosken mukaan tuloksissa näkyy se, että ihmiset ovat heränneet esimerkiksi ilmastonmuutokseen: lapsenlapsille halutaan turvata tulevaisuutta testamenttaamalla luontojärjestölle.

Suosituimpien testamenttilahjoituskohteiden joukkoon nousivat myös tiede ja koulutus sekä eläinten, esimerkiksi löytökissojen hyvinvointi.

Järjestöille testamentataan Tornikosken mukaan kiinteistöomaisuutta, maata, metsää, asuntoja, kesämökkejä, osakekirjoja, tauluja, koruja tai muuta irtaimistoa.

– Osa järjestöistä voi hyödyntää niitä järjestämällä vaikka huutokauppaa. Joskus taas testamentin jättäjä voi toivoa, että piano olisi edistämässä vaikka lasten musiikkiharrastusta.

Tornikoski kertoo, että joskus heidän lakiasiantuntijoiltaan kysytään myös sitä, voiko lemmikkieläintä testamentata. Jatkokysymys on puolestaan kuulunut: tarvitseeko jättää rahaa esimerkiksi lemmikin ruokintakuluihin. Lemmikin voi kyllä testamentata eikä ruokarahaakaan tarvitse jättää.

Lahjoitusten määrä vaihtelee Tornikosken mukaan tuhannesta eurosta jopa miljoonaan arvoiseen omaisuuteen.

– Lahjoittajat ovat tyypillisesti myös hyvin koulutettuja ja he suunnittelevat tarkasti talouttaan. Viime vuosina mukaan on tullut nuorempaa sukupolvea, jotka tekevät ensimmäisen testamenttinsa jo ennen parisuhdetta tai perheen perustamista.

Testamenttilahjoitukset saattavat tuoda järjestöille huomattavia, joskin epäsäännöllisiä tulovirtoja.

– Yhtenä vuonna ne voivat muodostaa vaikka 60 prosenttia tulovirroista ja toisena vain 15 prosenttia. Britanniassa testamenttilahjoitukset ovat olleet kahtena vuonna peräkkäin järjestöjen suurin yksittäinen yksityislahjoituksen muoto, Tornikoski kertoo.

Suomessa järjestöjen rahoituksesta alle viisi prosenttia katetaan testamenttilahjoituksilla. Pia Tornikosken mukaan määrä on kasvussa.

Perjantaina 13. syyskuuta vietetään kansainvälistä testamenttilahjoittamisen päivää.

"Rahaa voidaan testamentata vaikkapa hoitomenetelmien kehittämiseen, esimerkiksi syöpätutkimukseen."

Pia Tornikoski

pääsihteeri, Vastuullinen Lahjoittaminen ry

fakta

Testamentin tekijä on useimmiten yli 65-vuotias

Keskeisin syy testamentin tekemiselle on, että testamentin tekijä haluaa päättää mihin hänen omaisuuteensa menee kuoleman jälkeen.

Lisäksi testamentin avulla halutaan muistaa itselle tärkeitä ihmisiä sekä tehdä verosuunnittelua perijöiden puolesta.

Testamentin ovat useimmiten tehneet yli 65-vuotiaat, korkeasti koulutetut ja eläkeläiset.

Hyvä testamentti -kampanja teetätti syyskuussa 2019 IRO Research Oy:lla tutkimuksen testamentin tekemisestä. Haastattelututkimukseen vastasi 1 000 suomalaista.

Hyvä testamentti -kampanja aloitettiin vuonna 2015. Kampanjan avulla halutaan muuttaa testamenttikulttuuria Suomessa.

Hyvatestamentti.fi

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.