Euroopan keskuspankki elvyttää, mutta pääjohtaja Draghi heitti pallon seuraavaksi euromaiden hallituksille

Tarkoituksena on elvyttää laskussa olevaa Euroopan taloutta, ja tueksi EKP haluaa nyt kansallisia päätöksiä. Mario Draghin mukaan keskuspankin tehtävänä ei ole huolehtia pankkien voitoista.

Jami Jokinen

Euroopan keskuspankki (EKP) teki torstaina odotetusti päätöksiä, joilla se pyrkii elvyttämään euroalueen taloutta.

Pankin neuvoston torstaina tekemän päätöksen mukaan peruskorko laskee -0,5 prosenttiin, kun se tähän saakka on ollut -0,4 prosenttia.

Toisena merkittävänä elvytystoimena EKP aloittaa arvopaperien oston markkinoilta marraskuun alusta alkaen. Kuukausittain tähän käytetään 20 miljardia euroa. Ostoja jatketaan siihen saakka, että korkoa aletaan nostaa.

– Toimenpiteet auttavat suojaamaan rahoitusta erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, perusteli EKP:n pääjohtaja Mario Draghi.

Yksimielisyys tarpeesta, mutta ei tavoista

Tarkoituksena on elvyttää laskussa olevaa euroalueen taloutta.

EKP:n mukaan kuluvan vuoden toisella neljänneksellä kasvu oli 0,2 prosenttia, kun se vielä alkuvuonna oli 0,4 prosenttia.

Euroalueen koko vuoden bruttokansantuotetta koskevaa ennustetta laskettiin 1,1 prosenttiin.

Draghin mukaan neuvosto oli yksimielinen siitä, että jotakin pitää tehdä. Toimista ja niiden mitoituksesta yksimielisyyttä ei sen sijaan ollut.

– Mutta äänestyksiä ei tarvittu, koska enemmistö oli niin selkeä.

Inflaation suunta yritetään kääntää

Talouskasvun tukemisen ohella EKP pyrkii jarruttamaan laskevaa inflaatiota ja saada sen kääntymään sopivasti nousuun.

Tavoitteena on olla mahdollisimman lähellä kahta prosenttia, mutta sen alle.

– Reagoimme liian alhaiseen inflaatioon yhtä voimakkaasti kuin reagoisimme liian korkeaan. Näkymänä on ollut 0-0,5 prosentin inflaatio. Siksi päätimme toimia nyt.

Toimenpiteiden jälkeen inflaation ennustetaan ensi vuonna olevan prosentin ja seuraavana vuonna puolitoista prosenttia.

– Uskomme, että tämä paketti riittää.

"EKP ei huolehdi pankkien voitoista"

Negatiivisista koroista on haittaa muun muassa eläkerahastoille. Joissakin maissa tavalliset ihmisetkin joutuvat tällä hetkellä maksamaan pankeille omista talletuksistaan.

Pääjohtajan mukaan haitallisia sivuvaikutuksia seurataan tarkasti.

Hän sanoo kuitenkin negatiivisia korkoja välttämättömiksi, sillä ne tukevat talouskasvua. Tämä puolestaan hyödyttää hänen mukaansa niin eläkeyhtiöitä kuin kansalaisiakin.

Toisaalta miinusmerkkinen korkotaso syö myös pankkien kannattavuutta.

– Euroopan talous on pankkipohjainen, ja siksi meidän työkalumme on luotonannon sääteleminen. EKP:n tehtävänä ei ole huolehtia pankkien voitoista.

Draghin mukaan pankeilla on monissa maissa suurempiakin ongelmia kuin negatiivinen korko. Nämä liittyvät muun muassa digitalisaatioon ja pankkijärjestelmän heikkouksiin.

Viesti jäsenmaille oli selvä

Pääjohtaja heitti pallon euroalueen jäsenmaille.

Draghin mukaan esimerkiksi viimeaikainen työpaikkojen syntyminen euroalueella on ollut pitkälti keskuspankin toimenpiteiden ansiota.

– Miten kiihdytetään kasvua niin, että korkoa voidaan nostaa? Vastaus on kansallinen finanssipolitiikka.

Nyt kaikkien maiden pitääkin hänen mukaansa tehdä kasvua tukevia päätöksiä.

Draghilta kysyttiin lehdistötilaisuudessa suoraan, haluaako hän antaa jäsenmaille viestin siitä, ettei EKP voi jatkuvasti rientää apuun.

– Kyllä, ehdottomasti.

Danske Bank: markkinat pettyivät

Markkinat näyttävät pettyneen päätökseen tai sen numerosisältöön, arvioi Danske Bankin päästrategisti Valtteri Ahti.

Hänen mukaansa koronlaskun odotettiin olevan vielä hieman suurempi. Arvopaperien osto-ohjelman kokokin oli ennakkoarvioita pienempi.

– Mutta ohjelman pituus on avoin, mikä oli yllätys.

Pieni pettymys näkyi muun muassa Euron heikkenemisenä pian päätöksestä kertomisen jälkeen.

Vaikutus voi jäädä vähäiseksi

Ahti arvioi, että elvytysohjelman vaikutus euroalueen talouteen jää vähäiseksi.

Koronlaskulla EKP tavoittelee luotonannon yrityksille kasvavan, minkä puolestaan toivotaan lisäävän investointeja.

Toisaalta korko oli jo selvästi negatiivinen.

– Talletuskoron lasku vieläkin matalammalle tasolle tuskin lisää merkittävästi luotonantoa yrityksille.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
JHE
Haha
EKP on nimenomaan perustettu palvelemaan yksityisiä pankkeja. Ai talous on pankkipohjainen? Kai se nyt on kun kaikki kierrossa oleva raha on velkaa liikepankeille. Uusliberaali mikä uusliberaali
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »