Ministeri Skinnari uumoilee: Suomi ollut alisuorittaja, mutta pääsee nyt aiempaa paremmin mukaan YK:n hankintoihin

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari on iloinen komissaariehdokas Jutta Urpilaisen salkusta. Urpilainen on Skinnarin mielestä hyvin paneutunut Afrikka-asioihin.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari on iloinen komissaariehdokas Jutta Urpilaisen salkusta. Urpilainen on Skinnarin mielestä hyvin paneutunut Afrikka-asioihin.

Helsinki

Kirsi Turkki

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd) arvelee, että Suomen osuus Yhdistyneiden kansakuntien, YK:n hankinnoista voi jatkossa kasvaa. Tämä on mahdollista ennen kaikkea siksi, että YK:n projektipalvelujen toimisto, UNOPS on äskettäin muuttanut Kööpenhaminasta Helsinkiin. Unopsilla on lähes kahden miljardin dollarin arvoinen projektisalkku ja 900 projektia ympäri maailmaa.

– Suomi on alisuorittanut pahasti siinä, miten meidän olisi pitänyt päästä mukaan Yhdistyneiden kansakuntien, YK:n hankintoihin.

Tämä antaa suomalaisille yrityksille merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia, Skinnari kertoi, kun hän avasi kehitysyhteistyön näkymiä mediatilaisuudessa.

Skinnari korosti, että Suomen pitäisi toimittaa kokonaisratkaisuja sen sijaan että viedään yksittäisiä tuotteita. Hän näki erityisesti mahdollisuuksia vesi- ja energia-aloilla sekä kiertotaloudessa.

Projektipalveluja ostavan Unopsin lisäksi Suomeen, Aalto-yliopiston yhteyteen Espooseen on avattu uusi YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratorio, Until. Se keskittyy ratkaisemaan maailman isoja ongelmia muun muassa kiertotaloudessa ja vesi- ja energia-aloilla.

Ulkoministeriö tavoittelee kehitysyhteistyön määrärahojen nostamista hallituksen ensi viikon budjettineuvotteluissa. Ministeriö esittää 84 miljoonan euron lisäystä. Tänä vuonna ulkoministeriön kehitysyhteistyön määrärahat ovat 577 miljoonaa euroa.

Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että Suomen pitkän aikavälin tavoite on nostaa kehitysyhteistyöhön käytettävät rahat 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tavoitteeseen ei päästä tällä hallituskaudella. Tänä vuonna Suomi käyttää 0,41 prosenttia bkt:stä kehitysyhteistyöhön.

Uusi hallitus ei muuttanut merkittävästi Suomen painopisteitä kehitysyhteistyössä. Suomi keskittyy vahvistamaan tyttöjen lisääntymisterveyttä ja oikeuksia, korostaa kestävää taloutta, haluaa vahvistaa oikeusvaltioita ja toimivia yhteiskuntia sekä vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen käyttöön.

Ilmastonmuutos on aiempaa vahvemmin mukana Suomen kehitysyhteistyöpolitiikassa.

– Ilmastonmuutos uhkaa tehdä tyhjäksi kehitysyhteistyöllä tähän mennessä saavutetut tulokset. Ilmastorahoitusta kasvatetaan tällä hallituskaudella. Suomella on vahvaa osaamista ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa, Skinnari sanoi.

Skinnari sanoi olevansa iloinen siitä, että Suomi on saanut pätevän naiskomissaariehdokkaan, Jutta Urpilaisen (sd.) Urpilainen vastaa Euroopan unionin kansainvälisistä kumppanuuksista, hänen vastuullaan ovat Euroopan unionin kehityspolitiikka ja Afrikka-suhteet.

Skinnarin mukaan on hienoa nähdä, että komissio hakee samanlaista ilmiökokonaisuutta kuin Suomen hallitusneuvotteluissa.

– Tämän päivän globaaleja ongelmia ei ratkaista perinteisillä hallinnonaloilla perinteisissä siiloissa. Pitää pystyä katsomaan isoja kansainvälisiä ongelmia yli hallinnonalojen. Kansainväliset kumppanuudet ja kansainvälinen yhteistyö mahdollistavat ongelmien ratkaisuun kun puhutaan ilmaston muutoksesta ja äärimmäisestä köyhyydestä ja maahanmuuttokriisistä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Timo Oivo
No oikeasti
Suomi on alisuorittaja myös soten hoitajamitoituksessa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »