Pakotelistalla oleva suomalais-venäläinen miljardööri vaatii oikeudessa pankkeja käsittelemään rahojaan

Talouspakotelistalla olevan Boris Rotenbergin varojen käsittely voisi johtaa Yhdysvaltojen pakotteisiin pankeille. Rotenberg vetosi oikeudessa esimerkiksi yhdenvertaisuuslakiin, jotta pankit alkaisivat käsitellä hänen tilisiirtojaan.

EPA/elena Afonina
Yhdysvaltain pakotelistalla oleva suomalais-venäläinen miljardööri Boris Rotenberg ei ole itse paikalla käräjäoikeuden istunnoissa.
Yhdysvaltain pakotelistalla oleva suomalais-venäläinen miljardööri Boris Rotenberg ei ole itse paikalla käräjäoikeuden istunnoissa.

Petteri Lindholm

Helsinki

Suomalais-venäläisen oligarkin Boris Rotenbergin ja neljän suomalaisen pankin välinen oikeudenkäynti käynnistyi tiistaina Helsingin käräjäoikeudessa.

Rotenberg vaatii, että käräjäoikeus velvoittaisi pankit välittämään hänen rahaliikennettään.

Kanteen mukaan hän ei pysty tällä hetkellä maksamaan esimerkiksi verojaan tai jätemaksuaan, koska maksut palautetaan takaisin hänen tililleen.

Nordea, Danske Bank, Osuuspankki ja Handelsbanken ovat lopettaneet Rotenbergin tekemien tilisiirtojen käsittelyn Yhdysvaltojen asettamien pakotteiden vuoksi.

Miljardööri Rotenberg on yksi monista Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluvista henkilöistä, jotka Yhdysvallat asetti talouspakotelistalleen Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan Ukrainassa vuonna 2014.

Hänen asianajajansa Michael Saarikosken mukaan Rotenbergin eläminen Suomessa on käynyt hankalaksi, minkä vuoksi Rotenberg on alkanut viettää aikaa esimerkiksi Itävallan alppikodissaan.

Handelsbankenia Rotenberg vaatii ottamaan vastaan tilisiirtoja, joita hänen pankissa olevalle tililleen tehdään.

Muita pankkeja Rotenberg vaatii käsittelemään maksuja, joita hän tekee niissä tiliään pitäville tahoille, kuten sähköyhtiölle.

Rotenberg käyttää yhdenvertaisuuslakia keskeisenä perusteena vaatimuksilleen.

Handelsbankenin osalta hän vetoaa myös Pankkilautakunnan suositukseen, jonka mukaan Handelsbankenin tulisi sallia Rotenbergin tilin käyttö.

Pankeilla ei Rotenbergin asianajajan mukaan ole oikeutta kieltäytyä rahojen käsittelystä Yhdysvaltojen pakotteiden vuoksi.

– Ainoastaan EU:n ja YK:n pakotelistat ovat Suomessa oikeudellisesti velvoittavia, asianajaja Saarikoski perusteli oikeudessa.

Pankkien mukaan Rotenbergin varojen käsittely olisi Yhdysvaltojen vastatoimien pelossa kohtuuton riski.

Jos Yhdysvallat langettaisi pankille pakotteita, se ei pystyisi osallistumaan kansainvälisille rahoitusmarkkinoille lainkaan, Handelsbankenin asianajaja sanoi oikeudessa.

– Käytännössä kaikki dollarimääräinen liiketoiminta loppuisi, ja pääomamarkkinoilla olisi mahdotonta toimia.

Pankkeja koskevan sääntelyn on Handelsbankenin mukaan tarkoitus pohjimmiltaan suojata pankin asiakkaita, tallettajia ja koko rahoitusjärjestelmää.

– Luottolaitos ei saa ottaa riskiä, että sen takaisinmaksukyky vaarantuu.

Nordea kuvasi pakotteiden riskiä vastauksessaan Rotenbergin kanteeseen sillä, että esimerkiksi Latviassa toiminut pankki kaatui kokonaan, kun se joutui Yhdysvaltain pakotelistalle.

Pankit vetosivat oikeudessa myös rahanpesusäädöksiin. Pankkien mukaan niillä ei ole riittävää tietoa Rotenbergin 50 000 euron talletuksesta Handelsbankeniin.

Yhdenvertaisuussäännökset taas eivät pankkien mukaan tule sovellettavaksi Rotenbergin pankkiasioissa.

Danske Bankin asianajaja huomautti oikeudessa, että yhdenvertaisuuslain on tarkoitus suojata esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisensa tai uskontonsa vuoksi sorsittavia henkilöitä.

– Rotenberg etsii laista oligarkkiperustetta, mutta sellaista ei ole. Hänet on vienyt jenkkien pakotelistalle hänen oma toimintansa, mikä ei ole syy yhdenvertaisuuslain soveltamiseen, asianajaja sanoi.

Käräjäoikeus otti riitaan kantaa osittain jo helmikuussa, kun se vastasi Rotenbergin ennakkovaatimukseen rahaliikenteen sallimisesta ennen varsinaisen oikeudenkäynnin alkamista. Oikeus hylkäsi vaatimuksen, eikä velvoittanut pankkeja käsittelemään Rotenbergin rahaliikennettä hänen vaatimuksensa mukaisesti.

Käräjäoikeus katsoi, että pankeilla olisi todellinen uhka joutua pakotteiden kohteeksi, mikäli ne käsittelisivät Rotenbergin rahaliikennettä.

– On tiedossa, että pakotelistalla olevien tahojen kanssa asioiminen voi johtaa taloudellisiin seuraamuksiin myös niiden osalta, jotka eivät itse ole olleet pakotelistalla ja että seuraamukset voivat olla taloudellisesti vakaviakin, todettiin käräjäoikeuden helmikuisessa päätöksessä.

Oikeus pui Rotenbergin ja pankkien riitaa vielä keskiviikon ajan. Rotenberg ei saavu itse paikalle oikeuteen, hänen asianajajansa kertoo.

Keskiviikon istunnon jälkeen Helsingin käräjäoikeus vetäytyy ratkomaan riitaa.

Kuka?

Boris Rotenberg

Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen Boris Rotenberg on Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluva liikemies.

Hän omistaa yhdessä veljensä kanssa kaasuputkia valmistavan jättiyhtiö SGM:n.

Suomessa Rotenberg on ollut esimerkiksi jääkiekkoseura Jokerien osaomistajana.

Miljardööri on Yhdysvaltojen pakotelistalla yhdessä veljensä Arkadi Rotenbergin ja poikansa Roman Rotenbergin kanssa. Arkadi Rotenberg on lisäksi EU:n pakotelistalla.

Rotenberg ja Putin ovat tunteneet toisensa nuoruusvuosiltaan asti, jolloin he harrastivat judoa samassa seurassa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.