Kansainvälinen vertailu: Suomessa kovin kilpailu korkeakoulupaikoista

Joel Maisalmi
Suomessa kaksi kolmasosaa hakijoista jää vuosittain ilman paikkaa korkeakoulussa. Hylkäysprosentti on vertailumaiden korkein.
Suomessa kaksi kolmasosaa hakijoista jää vuosittain ilman paikkaa korkeakoulussa. Hylkäysprosentti on vertailumaiden korkein.

Suomessa kilpailu korkeakoulupaikoista on erityisen kovaa, kertoo OECD-maiden välinen vertailututkimus.

Enemmistössä maita, joista tietoa on saatavilla, kaikki halukkaat ja hakukelpoiset pääsevät korkeakoulutukseen.

Noin puolessa maista haku tapahtuu suoraan korkeakouluihin, toisessa puolessa maita on käytössä keskitetty järjestelmä joko ainoana hakuväylänä tai suorahaun rinnalla.

Alle puolet järjestelmistä on Suomen tavoin selektiivisiä, eli aloituspaikkoja on kaikilla aloilla ja kaikissa korkeakouluissa rajallinen määrä ja vain osa hakijoista pääsee sisään.

Joissain maissa karsintaa tapahtuu myöhemmässä vaiheessa, kun välikokeissa epäonnistuvat tai opinnoissaan liian hitaasti etenevät joutuvat keskeyttämään koulutuksen.

Korkeakoulutukseen valinta perustuu yleensä joko toisen asteen loppukokeeseen tai korkeakoulujen pääsykokeisiin. Valinnoissa hyödynnetään monesti myös muita kriteerejä, kuten päättötodistuksen keskiarvoa, hakijan haastattelua tai työkokemusta.

Maiden kesken on suuria eroja siinä, kuinka suuri osuus hakijoista yksittäisenä vuonna pääsee sisään. Suomessa kaksi kolmasosaa hakijoista jää vuosittain ilman paikkaa korkeakoulussa. Hylkäysprosentti on vertailumaiden korkein. Kilpailu on kuitenkin lähes yhtä kovaa Ruotsissa.

Suomessa hieman alle viidennes uusista korkeakouluopiskelijoista on samana vuonna lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita. Siirtymän sujuvoittaminen on yksi Suomen tavoitteista.

Tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä puolet 25–34-vuotiaista olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Suomessa korkea-asteen suorittaneiden osuus on noussut vain vähän viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.