EU on pyrkinyt olemaan ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun esitaistelija maailmassa.
Siltä ei kuitenkaan ole odotettavissa uusia avauksia ennen syyskuun loppupuolella järjestettävää YK:n ilmastokokousta, kertoo neuvotteleva virkamies Marjo Nummelin ympäristöministeriöstä.
– Ensimmäisenä suurena taloutena meillä on pöydällä tavoite ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä. Se on yksi viesti kokoukseen, Nummelin sanoo.
Unioni korostaa myös nykyisiä, vuoteen 2030 ulottuvia linjauksia. Päätöstä uudesta tavoitteesta ei kuitenkaan ennätetä saada. Se vaatisi EU:n huippukokouksen, joista seuraavat järjestetään vasta loka- ja joulukuussa.
Unioni miltei sopi kunnianhimoisen päästötavoitteen asettamisesta kesäkuussa. EU-maiden johtajat keskustelivat hiilineutraaliustavoitteesta huippukokouksessaan.
Ehdotus sai useimmat jäsenmaat taakseen. Päätös kuitenkin kaatui Tshekin, Unkarin, Puolan ja Viron vastustukseen.
Nummelinin mukaan maat eivät vastusta ilmastonmuutoksen torjuntaa sinänsä, mutta ne pohtivat yhä tavoitteen kustannuksia ja keinoja.
– Oikeudenmukainen siirtymä on noussut suureksi kysymykseksi. Esimerkiksi Puolassa on alueita, joilla elinkeino perustuu täysin hiilen käyttöön ja hiilikaivoksiin.
Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki muotoili saman asian toisin kesäkuussa:
– Puola kuuluu maihin, joiden täytyy ensin saada erittäin yksityiskohtainen hyvitysohjelma. Meidän täytyy tietää, kuinka paljon voimme saada modernisaatiosta.
Kesäkuun kokouksessa kirjattiin, että valtaosa jäsenmaista kannatti linjausta. Sekin tosin oli mittava käänne, arvioi ilmastopolitiikkaan perehtynyt tutkija Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista.
– Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi vielä viime talvena, että hän ei kannata ilmastopolitiikan kiristystä. Nyt Saksa on kääntänyt kurssia.
Vihma arvioi, että jäljelle jääneet vastustajat ovat huolissaan paitsi elinkeinoistaan myös omasta arvovallastaan.
– Unkarissa EU:n puuttuminen maan asioihin herättää tunnetusti suurta vastustusta. Ympäristöpolitiikka nähdään liberaaliksi, poliittisen vastustajan asiaksi.
YK:n pääsihteeri António Guterres on kutsunut ilmastokokouksen koolle New Yorkiin 23. syyskuuta. Kyse on samasta tapahtumasta, johon ilmastoaktivisti Greta Thunberg purjehti Atlantin yli.
Maailman valtioiden tulisi vuoden 2020 alkupuolella ilmoittaa YK:lle, miten ne aikovat rajata ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen. Tavoite on kirjattu Pariisin ilmastosopimukseen.
Ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä ovat aiemmin päättäneet Sveitsi sekä joukko pieniä saarivaltioita, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa eniten, Marjo Nummelin sanoo.
Hänen mukaansa puheenjohtajamaa Suomen tavoitteena on, että EU päättää vastaavasta linjauksesta vielä tämän vuoden aikana.
– Toivomme tietenkin, että se kannustaisi muita isoja päättäjiä mukaan.
