Poliiseihin kohdistuvaa väkivaltaa tutkinut Henri Rikander viikonlopun ampumisista: "Oli tilastollisesti todennäköistä, että näin tapahtui"

Poliiseihin kohdistuneesta väkivallasta väitellyt asiantuntija sanoo, että viikonlopun ampumiset ovat osa kahdenkymmenen vuoden jatkumoa. Viranomaisiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt samaan aikaan, kun kansalaisten toisiinsa kohdistama väkivalta on vähentynyt.

Henri Rikanderin mukaan väkivaltaa voidaan pitkällä aikavälillä vähentää tehokkaasti vain varhaisella puuttumisella.
Henri Rikanderin mukaan väkivaltaa voidaan pitkällä aikavälillä vähentää tehokkaasti vain varhaisella puuttumisella.

Jussi Orell

Viikonloppuna sattuneet ampumiset eivät yllättäneet poliiseihin kohdistuvaa väkivaltaa tutkinutta Henri Rikanderia.

– Eivät millään tavalla. Yksittäiset tapaukset kohahduttavat, mutta oli tilastollisesti todennäköistä, että näin tapahtui, poliisiin kohdistuneesta väkivallasta väitellyt oikeustieteen tohtori Rikander toteaa.

Kahta poliisia ammuttiin hälytystehtävän yhteydessä Koneistajantiellä Porvoossa puolenyön jälkeen sunnuntaina. Keskusrikospoliisi tutkii tapausta murhan yrityksinä. Epäiltyjä tekijöitä on useita. Sairaalahoidossa olevien poliisien tilan on kerrottu olevan vakaa.

Kyseessä oli viikonloppuna jo toinen tapaus, kun poliisia ammuttiin. Jyväskylässä poliisia ammuttiin ilma-aseella kasvoihin lauantaina. Poliisi loukkaantui, mutta hänen saamansa vammat eivät ole hengenvaarallisia.

Keväällä valmistuneesta Rikanderin väitöstutkimuksesta selviää, että poliiseihin kohdistuva väkivalta on kaksinkertaistunut 20 vuoden aikana. Esimerkiksi vuonna 2016 tilastoitiin 1 699 poliisiin kohdistunutta väkivallantekoa, kun 1999 niitä tilastoitiin vain 833.

Vuonna 2016 tehtiin 1 047 selvitystä poliisin voimankäytöstä. Kolmannes selvityksistä koski etälamauttimen käyttöä.

Väkivallan lisääntyminen on synnyttänyt poliisiin sietämisenkulttuuria, jossa vähäinen väkivalta koetaan työhön kuuluvana.

Ruotsissa kierrätetään poliiseja naaman "palamisen" pelossa

Viranomaisiin kohdistuvan väkivallan lisääntyminen ei ole vain suomalainen ilmiö.

– Väkivalta on kaksinkertaistunut Suomen lisäksi esimerkiksi Ruotsissa ja pitkällä aikavälillä kolminkertaistunut Hollannissa. Ruotsissa on jo alueita, joilla poliiseja kierrätetään, jotta näiden kasvot eivät "pala" ja he eivät joudu koston kohteeksi. On myös sellaisia alueita, että jos niille mennään, niin mennään isolla porukalla.

Samaan aikaan kun viranomaisiin kohdistuvan väkivallan uhka on Suomessa lisääntynyt, kansalaisten välinen katuväkivalta on vähentynyt.

– Onko hyvinvointiyhteiskunnassa tapahtumassa muutos, jossa virallistahoihin alkaa kohdistua uhkaa, koska ihmiset kokevat, että eivät tule kuulluiksi omassa viiteryhmässään ja ajautuvat siksi väkivaltaan, Rikander pohtii.

"Kaikkea ei voi mitata rahassa"

Suoran fyysisen väkivallan uhan lisäksi poliisiin kohdistuu henkistä painostusta. Rikanderin mukaan Suomessa on useita poliiseja, jotka ovat jopa vaihtaneet työtä uhkailujen ja niin sanotun maalittamisen vuoksi.

Rikander ei kuitenkaan usko, että painostuksen lisääntyminen johtaa kierteeseen, jossa myös poliisi koventaa otteitaan, sillä syyttäjä tutkii kohdehenkilön vakavaan loukkaantumiseen tai kuolemaan johtaneen poliisin voimankäytön. Poliisin toiminnasta voi lisäksi valittaa laillisuusvalvojille kuka tahansa.

– Se, että oikeusprosesseja on useita, on suojaava tekijä. Poliiseihin kohdistuvat epäilyt tutkitaan jopa tarkemmin kuin muihin kansalaisiin kohdistuvat, Rikander arvioi.

Väkivallan uhkaa ei Rikanderin mukaan voida poistaa yhteiskunnasta vain voimankäyttöä lisäämällä. Sen sijaan riskihenkilöt pitäisi kyetä tunnistamaan aiemmin ja puuttua ongelmiin ennen niiden kärjistymistä.

– Aggressiivisuuteen taipuvaisilla henkilöillä pitäisi olla kanava aggressioidensa käsittelyyn ja purkamiseen. Korostan varhaisen puuttumisen mallia, joka alkaa jo päiväkodeista ja kouluista. Siihen tarvitaan riittävät resurssit. Kaikkea ei voi mitata rahassa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.