Suomi yrittää vaikuttaa Brasiliaan naudanlihan kautta – S-ryhmässä ja Lidlissä brasilialaislihaa myydään vain nimeksi

Valtionvarainministeri Mika Lintilä esittää tuontikiellon selvittämistä Suomen ja EU:n tasolla. Pääministeri Antti Rinne odotti EU:lta toimia vielä perjantain aikana.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä liittyy kannanotollaan useiden Brasiliaa kritisoineiden eurooppalaispoliitikoiden joukkoon. Esimerkiksi Ranskan Emmanuel Macron ja Ison-Britannian Boris Johnson ovat ilmaisseet kriittisen mielipiteensä tulipaloista. Myös pääministeri Antti Rinne tviittasi perjantaina iltapäivällä, että tulipalot "uhkaavat koko maapalloa, eivät vain Brasiliaa tai Etelä-Amerikkaa".
Valtiovarainministeri Mika Lintilä liittyy kannanotollaan useiden Brasiliaa kritisoineiden eurooppalaispoliitikoiden joukkoon. Esimerkiksi Ranskan Emmanuel Macron ja Ison-Britannian Boris Johnson ovat ilmaisseet kriittisen mielipiteensä tulipaloista. Myös pääministeri Antti Rinne tviittasi perjantaina iltapäivällä, että tulipalot "uhkaavat koko maapalloa, eivät vain Brasiliaa tai Etelä-Amerikkaa".

Tuukka Tuomasjukka

Petteri Lindholm

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) ehdottaa brasilialaisen lihan tuontikiellon selvittämistä vastauksena Amazonin metsäpaloihin. Lintilän mukaan tarkoituksena on vaikuttaa Brasilian hallitukseen.

– Tärkeintä on nyt saada palot sammumaan mahdollisimman pian. Pyrimme vaikuttamaan Brasilian hallitukseen, jotta se toimisi asiassa pikaisesti ja määrätietoisesti, Lintilä kertoo sähköpostitse erityisavustaja Eeva Kärkkäisen välityksellä.

– Ehdotin tuontikiellon selvittämistä, koska Brasilia on suuri naudanlihan viejä ja isolta osin sen tuottamisen vuoksi myös metsiä poltetaan.

Brasilian avaruustutkimusinstituutti INPE:n mukaan Amazonilla olisi Brasiliassa sytytetty tänä vuonna lähes 40 000 tulipaloa. Määrää kuvataan huomattavasti tavallista suuremmaksi.

Amazonin sademetsiin on sitoutunut merkittävä määrä maailman metsien hiilivarastoista. Ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan alueella asuu myös 180 eri alkuperäiskansaa.

Lintilä ei kommentoi aikataulua

Lintilän mukaan brasilialaislihan tuontikiellon selvittäminen on jo työn alla.

– Pääministeri on jo ollut yhteydessä komissioon, jossa selvitetään, mille toimille on olemassa juridinen perusta. Tarvittaessa tuon keskustelun valtiovarainministereiden tasolle.

Pääministeri Antti Rinne (sd) on kertonut ottaneensa yhteyttä EU-komissioon torstai-iltana ja odottavansa EU:lta toimia vielä perjantain aikana.

Lintilä ei kommentoi tuontikiellon mahdollista toteutusaikataulua.

– Nyt selvitetään asiaa. En lähde veikkaamaan, ennen kuin se on selvitetty.

S-ryhmällä tuonti merkittävämpää hedelmissä

S-ryhmän tuotevalikoimassa on brasilialaista lihaa vain kahdessa tuotteessa, kertoo SOK:n hankintajohtaja Jari Simolin.

– Myymämme liha on 95-prosenttisesti suomalaista. Tuorelihoissamme brasilialaista lihaa ei ole lainkaan, mutta kahdesta lihajalosteesta näyttäisi löytyvän brasilialaista kalkkunaa ja broileria, Simolin kertoo.

Tuonti Brasiliasta on Simolinin mukaan merkittävämpää hedelmissä. Maa on kahvin lisäksi ylivoimaisesti suurin appelsiinimehun raaka-aineen tuottaja. Lisäksi Brasiliasta tulee sokeria sekä osan vuodesta esimerkiksi rypäleitä ja meloneja.

Brasilialaisten tuotteiden kohtaloa on Simolinin mukaan pohdittu S-ryhmän sisällä viime päivien uutisten valossa.

– En lähde avaamaan asiaa sen tarkemmin, mutta olemme kartoittaneet muita mahdollisia alkuperiä Brasiliasta tuotaville tuotteille sekä korvaavia tuotteita.

Lidl käyttää sertifioitua brasilialaista soijarehua

Suomen Lidlin kaupallisen osaston johtaja Thomas Heinrichsin mukaan yrityksen pysyvässä valikoimassa ei ole brasilialaista lihaa, vaan myydyt tuotteet ovat olleet yksittäiseriä.

– Tällä hetkellä meillä on myynnissä Brasiliasta vain naudan sisäfileetä. Karja ei ole kasvanut tai laiduntanut Amazonin alueella, Heinrichs sanoo.

Lisäksi Lidlin tuotantoketjuissa käytetään rehusoijaa kahdelta brasilialaiselta viljelmältä. Soijalla on Heinrichsin mukaan vastuullisen soijanviljelyn RTRS-sertifikaatti, jonka perusteella viljelmät eivät ole vuodesta 2016 voineet laajentaa luonnontilaisille alueille.

Lidl ei tällä hetkellä ole puuttumassa brasilialaisen soijarehun käyttöön.

– Seuraamme keskustelua ja päivitämme linjaustamme tarvittaessa, kertoo Lidlin viestintäpäällikkö Pilvi-Sisko Riikonen.

Professorin mukaan vaikuttaminen on toiminut aiemmin

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen puhuu Brasilian metsäpaloista tuhopolttoina. Hän huomauttaa, että suurin osa Amazonin metsätuhoista tulee nimenomaan laidunmaan niittämisestä.

– Siinä mielessä brasilialainen naudanliha ja siellä kasvatettua soijarehua syövä liha ovat luontevia boikottikohteita.

Rajojen ulkopuolisella toiminnalla on aiemminkin ollut vaikutusta. Teivaisen mukaan soijapellot ovat kansainvälisen kampanjoinnin takia siirtyneet tällä vuosituhannella suurilta osin Amazonin alueen ulkopuolelle, minkä lisäksi soijan tuominen eläinrehuksi on vähentynyt.

– Brasilian maatalousvientieliittiin kohdistuva toiminta on avainroolissa. Jos he huomaavat, että heidän kaupalliset tulevaisuudennäkymänsä heikkenevät, niin kenties he alkavat suuntautua niin, ettei metsää hakata niin paljon.

Teivainen muistuttaa myös, että Brasilian lihaviennistä vain pieni osa tulee Suomeen.

– EU:n puheenjohtajamaana Suomi voi tehdä aloitteita, joiden vaikutus Euroopan unionin tasolla on paljon suurempi kuin pelkästään Suomesta tulevana symbolisena aloitteena.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.