Kiista koulutusrahojen jaksotuksesta jää riiheen

Keskustan ministereillä on vastakkaiset kannat siitä, milloin yliopistot ja ammattikorkeakoulut saavat lisäpottinsa.

Lapsenteon kytkeminen ilmastoon säväytti. Puolue haluaa selonteon väestökehityksen periaatteista.

-Samaan kahvipöytään mahdutaan, vaikka koulutusrahojen jaksottamisesta olemmekin eri mieltä, valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) ja tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) vakuuttelevat.
-Samaan kahvipöytään mahdutaan, vaikka koulutusrahojen jaksottamisesta olemmekin eri mieltä, valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) ja tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) vakuuttelevat.

Anita Simola

Rahaa ropisee korkeakouluille, mutta missä ajassa? Siitä on sukeutunut riidanpoikanen keskustan sisällä.

Uutena tie­de- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­rinä aloittanut Han­na Ko­so­nen (kesk) katsoo, että hallitusneuvotteluissa sovittu ­60 miljoonan euron lisäpotti koulutukseen pitäisi saada kokonaisuudessaan jo ensi vuoden budjettiin.

Rahaministeriössä puhutaan porrastuksesta.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa lukee, että yliopistoille olisi luvassa kymmenen miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluille viisi miljoonaa euroa uutta rahaa ensi vuonna.

– Niin kuin näkyy, emme me tästä asiasta tappelemaan ole käyneet, valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) naurahtaa.

Lintilä ja Kosonen istuvat sulassa sovussa kahvipöydässä keskustan ministeriryhmän ja työvaliokuntien kokouksessa Iisalmessa.

– Esityksemme lähtee siitä, että se täyttää sen, mitä hallitusohjelmassa on. Vuonna 2023 me olemme tasolla, jossa yliopistoille on annettu 40 miljoonaa ja ammattikorkeakouluille 20 miljoonaa euroa. Kyse on jaksottamisesta, Lintilä korostaa.

Näkemyseroja puidaan ensin kahdenvälisissä neuvotteluissa. Lopullisesti rahoituksesta ja mahdollisesta jaksottamisesta päätetään syyskuun budjettiriihessä.

Lintilä huomauttaa, että ensi vuoden budjetin myötä Suomi velkaantuu aika paljon ja kaikki muutokset lisäävät taakkaa.

– Tämä ei ole niin dramaattinen kiistanaihe. Yliopistoille sekä ammattikorkeakouluille tulee lisää rahaa. Tämä on tärkeää ymmärtää. Ovathan jotkut sanoneet, että korkeakouluilta leikataan. Miten voidaan leikata, kun rahaa annetaan lisää, ministeri ihmettelee.

Kosonen tähdentää opetusministerin esityksen olevan, että koko summa eli 40 miljoonaa plus 20 miljoonaa euroa pantaisiin jakoon saman tien.

– Tästä lähdemme neuvottelemaan.

Hän jatkaa, että lisärahoituksen vaikutukset kasvuun ja työllisyyteen näkyvät viiveellä, joten aikaa ei kannattaisi tuhlata.

Budjettiriihen yksi kuuma aihe on aktiivimalli ja erityisesti sen leikkurien purku. Päähallituspuolue Sdp on viestittänyt, että malli pitää purkaa ja unohtaa hyllyn viimeisimpään mappiin.

Lintilä korostaa, että hallitusohjelmaan on kirjattu, että leikkurista luovutaan, kun vastaavat toimet ovat selvillä.

– Ohjelmassa lukee myös, että hallitus perustaa päätöksenä tutkittuun tietoon. Siksi pidän loogisena sitä, että Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tulokset mallista huomioidaan, ja sitten päätetään korvaavista toimista.

Tutkimuksesta ei ole herunut väliaikatietoja. Varsinaisia tuloksia odotetaan lokakuussa.

Keskustan ministereitä puhutti Ruotsin Lundin yliopiston tekemä tutkimus, jonka mukaan suurimmat päästövähennykset rikkaassa maassa asuva ihminen saa aikaan niin, että jättää yhden lapsen tekemättä.

Vielä syyskuuhun asti keskustaa johtava Juha Sipilä (kesk) huomautti, että Suomella on lasten lukumäärän suhteen täysin päinvastainen ongelma kuin nopean väestökasvun maissa.

Keskusta esittää, että hallitus linjaisi ensimmäisessä tulevaisuusselonteossaan kestävän väestönkehityksen periaatteet, jotka pitävät sisällään toivotun väestörakenteen, syntyvyyden, ikääntymisen ja ekologisen kestävyyden.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Mankala
Kepun lapsiluku ei siis vähene?
Suomi on nyt edelläkävijänä tässä väestönkasvuasiassa. Tämä pitää hyväksyä ja lopettaa höpötykset synnytystalkoista yms.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »