Suomeen saapuva Iranin ulkoministeri on sulava puhuja ja ydinsopimuksen arkkitehti – nyt hän haluaa kertoa maailmalle, mitä Iranin mielestä tapahtui

Mohammed Javad Zarif on korkeakoulutettu ja maansa ykkösdiplomaatti, joka arvostaa pohjoismaista vakautta. Hänen odotetaan kertovan Suomessa Iranin version ydinsopimuskiistasta.

Iranin ulkoministeri Mohammed Javad Zarif on viime viikkojen aikana kiertänyt ahkerasti maailmalla luomassa suhteita ja kertomassa Iranin näkemyksiä. Maanantaina hän aloittaa vierailunsa Suomessa.
Iranin ulkoministeri Mohammed Javad Zarif on viime viikkojen aikana kiertänyt ahkerasti maailmalla luomassa suhteita ja kertomassa Iranin näkemyksiä. Maanantaina hän aloittaa vierailunsa Suomessa.

Ida Kannisto

Iranin ulkoministeri Mohammed Javad Zarif saapuu Suomeen tänään maanantaina hetkenä, jona koko maailma seuraa jännittyneenä Yhdysvaltojen ja Iranin tulehtuneita välejä.

Taitavana esiintyjänä ja puhujana tunnettua Zarifia kuvaillaan usein maansa ykkösdiplomaatiksi. Ennen uraansa ulkoministerinä Zarif toimi Iranin YK-suurlähettiläänä New Yorkissa.

Hän on kansainvälinen, väitellyt tohtoriksi kansainvälisestä oikeudesta Denverin yliopistossa Yhdysvalloissa ja puhuu sujuvaa englantia. Politiikan ulkopuolella Zarif on toiminut vierailijaprofessorina muun muassa Teheranin yliopistossa.

Zarifia pidetään Iranin presidentin Hassan Rouhanin luottomiehenä. Rouhani on maltillinen ja uudistusmielinen, ja Zarifilla on pitkälti samanmieliset ajatukset Iranin kehittämisestä. Iran ei ole demokratia, joten johtomiesten yksimielisyys ei ole hämmästyttävää.

Iranin alueellinen valta-asema vahvistui, kun naapurimaa Irakissa Saddam Husseinin sunnimuslimien valta kaatui. Iran on hakeutunut kaikkien shiiojen johtomaaksi alueella ja tavoitellut asemaa alueen suurvaltana.

Kaiketi parhaiten Zarif tunnetaan länsimaissa Iranin ydinsopimuksen keulakuvana. Hän oli vahvasti mukana neuvottelemassa vuonna 2015 solmitusta sopimuksesta. Zarif on kiertänyt maailmalla puolustamassa ydinsopimusta ja puhunut sen hyötyjen puolesta myös kotimaassaan.

Pian Suomen-vierailulla selviää, millainen on ihmisenä Iranin etuja kansainvälisesti puolustava herrasmies.

Iranin ja Yhdysvaltojen välit ovat kiristyneet sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump veti maansa Iranin ydinsopimuksesta. Yhdysvallat on asettanut Iranille tiukkoja pakotteita, joista viimeisimmät kohdistuivat suoraan ulkoministeri Zarifiin.

Se voi olla seurausta siitä, että Yhdysvaltojen vetäydyttyä sopimuksesta Zarif on matkustanut ahkerasti ulkomailla kertomassa Iranin näkemyksiä ja luomassa suhteita. On odotettavissa, että myös Suomessa Zarif tuo esille Iranin version tapahtumista.

Yhdysvaltoja Zarifin aktiviisuus ei ole miellyttänyt, ja hänelle hiljattain asetettujen pakotteiden tarkoituksena oli muun muassa rajoittaa tämän matkustamista ulkomaille.

Modernilla diplomaatilla ei kestänyt kauan vastata Yhdysvaltojen toimiin. Hän kertoi vastauksensa julkisesti Twitterissä, joka on muuttunut kansainvälisten suhteiden näyttämöksi sen jälkeen, kun Trump nousi presidentiksi vuonna 2016.

– Kiitos, kun pidätte minua niin suurena uhkana agendallenne, Zarif ivasi tviitissään.

Hartaassa ja konservatiivisessa perheessä varttunut Zarif kasvoi ilman televisiota tai sanomalehtiä, mutta on sittemmin noussut Iranin päämiehistä kenties ahkerimmaksi tviittaajaksi – maassa, jossa sosiaalisen median käyttö on tavan kansalta tiukasti rajattua.

Kiinnostava käännekohta Zarifin poliittisella uralla tapahtui helmikuussa, jolloin hän ilmoitti kuvapalvelu Instagramissa eroavansa ulkoministerin virastaan. Presidentti Hassan Rouhani kuitenkin hylkäsi eroilmoituksen, ja Zarif jatkoi tehtävässään jo pari päivää myöhemmin.

Iranissa valta on jakautunut. Todellinen valtionpäämies on korkein uskonnollinen johtaja Ali Khamenei, jonka alaisuudessa toimii myös Iranin vallankumouskaarti. Muissa asioissa valtaa pitää presidentti Rouhani ja tämän hallinto.

Zarifin eroilmoituksen voi nähdä merkkinä siitä, että jännitteitä vallitsee myös maan sisäpolitiikassa. Ero oli pikemminkin kannanotto, jolla Zarif halusi ilmaista, että hänen mielestään ulkoministerin täytyy olla mukana kaikissa maan ulkopoliittisissa ratkaisuissa.

Tulevina kahtena vuotena Iranissa on edessä parlamentti- ja presidentinvaalit. Vaikuttaa siltä, että valta-asetelmia haetaan jo nyt.

Suomessa Zarif vieraili viimeksi vuonna 2016. Iranissa työskennellyt diplomaattilähde kertoo Lännen Medialle, että Zarif arvostaa Pohjoismaita sekä sitä, että ne ovat vakaita ja ratkaisukeskeisiä toimijoita. Hän haluaa pitää yllä keskustelusuhdetta koko EU:n kanssa ja ymmärtää myös sen, että EU-puheenjohtajamaana Suomella on unionissa vaikutusvaltaa.

Suomesta Zarif jatkaa Tukholmaan ja Osloon.

Kesäkuussa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arveli, että Suomelle voi tulla iso rooli Iran-konfliktissa (LM/22.6.2019). Haavisto arveli tuolloin, että Suomen rooli EU-puheenjohtajana voi antaa maalle roolin viestinviejänä, joka osallistuu Iranin tilanteen rauhoittamiseen.

Vaikuttaa siltä, että myös Suomi haluaa pitää hyvät välit konfliktin kaikkiin osapuoliin.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Ukki
Kestämme kyllä totuudenkin
Ulko-, sisä- ja opetusministeri voisivatko nyt yhdessä osoittaa huolemme naisten ja lasten asemaan ko. maassa. Katoamisiin ei viranomaiset ota mielellään kantaa. Joten olisiko jakamattoman ihmisoikeuden periaatteiden, joita ministerit kannattavat, esilletuomisen aika poliittisesti, jos on......
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »