Suomeen saapuva Iranin ulkoministeri on sulava puhuja ja ydinsopimuksen arkkitehti – nyt hän haluaa kertoa maailmalle, mitä Iranin mielestä tapahtui

Mohammed Javad Zarif on korkeakoulutettu ja maansa ykkösdiplomaatti, joka arvostaa pohjoismaista vakautta. Hänen odotetaan kertovan Suomessa Iranin version ydinsopimuskiistasta.

Iranin ulkoministeri Mohammed Javad Zarif on viime viikkojen aikana kiertänyt ahkerasti maailmalla luomassa suhteita ja kertomassa Iranin näkemyksiä. Maanantaina hän aloittaa vierailunsa Suomessa.
Iranin ulkoministeri Mohammed Javad Zarif on viime viikkojen aikana kiertänyt ahkerasti maailmalla luomassa suhteita ja kertomassa Iranin näkemyksiä. Maanantaina hän aloittaa vierailunsa Suomessa.

Ida Kannisto

Iranin ulkoministeri Mohammed Javad Zarif saapuu Suomeen tänään maanantaina hetkenä, jona koko maailma seuraa jännittyneenä Yhdysvaltojen ja Iranin tulehtuneita välejä.

Taitavana esiintyjänä ja puhujana tunnettua Zarifia kuvaillaan usein maansa ykkösdiplomaatiksi. Ennen uraansa ulkoministerinä Zarif toimi Iranin YK-suurlähettiläänä New Yorkissa.

Hän on kansainvälinen, väitellyt tohtoriksi kansainvälisestä oikeudesta Denverin yliopistossa Yhdysvalloissa ja puhuu sujuvaa englantia. Politiikan ulkopuolella Zarif on toiminut vierailijaprofessorina muun muassa Teheranin yliopistossa.

Zarifia pidetään Iranin presidentin Hassan Rouhanin luottomiehenä. Rouhani on maltillinen ja uudistusmielinen, ja Zarifilla on pitkälti samanmieliset ajatukset Iranin kehittämisestä. Iran ei ole demokratia, joten johtomiesten yksimielisyys ei ole hämmästyttävää.

Iranin alueellinen valta-asema vahvistui, kun naapurimaa Irakissa Saddam Husseinin sunnimuslimien valta kaatui. Iran on hakeutunut kaikkien shiiojen johtomaaksi alueella ja tavoitellut asemaa alueen suurvaltana.

Kaiketi parhaiten Zarif tunnetaan länsimaissa Iranin ydinsopimuksen keulakuvana. Hän oli vahvasti mukana neuvottelemassa vuonna 2015 solmitusta sopimuksesta. Zarif on kiertänyt maailmalla puolustamassa ydinsopimusta ja puhunut sen hyötyjen puolesta myös kotimaassaan.

Pian Suomen-vierailulla selviää, millainen on ihmisenä Iranin etuja kansainvälisesti puolustava herrasmies.

Iranin ja Yhdysvaltojen välit ovat kiristyneet sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump veti maansa Iranin ydinsopimuksesta. Yhdysvallat on asettanut Iranille tiukkoja pakotteita, joista viimeisimmät kohdistuivat suoraan ulkoministeri Zarifiin.

Se voi olla seurausta siitä, että Yhdysvaltojen vetäydyttyä sopimuksesta Zarif on matkustanut ahkerasti ulkomailla kertomassa Iranin näkemyksiä ja luomassa suhteita. On odotettavissa, että myös Suomessa Zarif tuo esille Iranin version tapahtumista.

Yhdysvaltoja Zarifin aktiviisuus ei ole miellyttänyt, ja hänelle hiljattain asetettujen pakotteiden tarkoituksena oli muun muassa rajoittaa tämän matkustamista ulkomaille.

Modernilla diplomaatilla ei kestänyt kauan vastata Yhdysvaltojen toimiin. Hän kertoi vastauksensa julkisesti Twitterissä, joka on muuttunut kansainvälisten suhteiden näyttämöksi sen jälkeen, kun Trump nousi presidentiksi vuonna 2016.

– Kiitos, kun pidätte minua niin suurena uhkana agendallenne, Zarif ivasi tviitissään.

Hartaassa ja konservatiivisessa perheessä varttunut Zarif kasvoi ilman televisiota tai sanomalehtiä, mutta on sittemmin noussut Iranin päämiehistä kenties ahkerimmaksi tviittaajaksi – maassa, jossa sosiaalisen median käyttö on tavan kansalta tiukasti rajattua.

Kiinnostava käännekohta Zarifin poliittisella uralla tapahtui helmikuussa, jolloin hän ilmoitti kuvapalvelu Instagramissa eroavansa ulkoministerin virastaan. Presidentti Hassan Rouhani kuitenkin hylkäsi eroilmoituksen, ja Zarif jatkoi tehtävässään jo pari päivää myöhemmin.

Iranissa valta on jakautunut. Todellinen valtionpäämies on korkein uskonnollinen johtaja Ali Khamenei, jonka alaisuudessa toimii myös Iranin vallankumouskaarti. Muissa asioissa valtaa pitää presidentti Rouhani ja tämän hallinto.

Zarifin eroilmoituksen voi nähdä merkkinä siitä, että jännitteitä vallitsee myös maan sisäpolitiikassa. Ero oli pikemminkin kannanotto, jolla Zarif halusi ilmaista, että hänen mielestään ulkoministerin täytyy olla mukana kaikissa maan ulkopoliittisissa ratkaisuissa.

Tulevina kahtena vuotena Iranissa on edessä parlamentti- ja presidentinvaalit. Vaikuttaa siltä, että valta-asetelmia haetaan jo nyt.

Suomessa Zarif vieraili viimeksi vuonna 2016. Iranissa työskennellyt diplomaattilähde kertoo Lännen Medialle, että Zarif arvostaa Pohjoismaita sekä sitä, että ne ovat vakaita ja ratkaisukeskeisiä toimijoita. Hän haluaa pitää yllä keskustelusuhdetta koko EU:n kanssa ja ymmärtää myös sen, että EU-puheenjohtajamaana Suomella on unionissa vaikutusvaltaa.

Suomesta Zarif jatkaa Tukholmaan ja Osloon.

Kesäkuussa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arveli, että Suomelle voi tulla iso rooli Iran-konfliktissa (LM/22.6.2019). Haavisto arveli tuolloin, että Suomen rooli EU-puheenjohtajana voi antaa maalle roolin viestinviejänä, joka osallistuu Iranin tilanteen rauhoittamiseen.

Vaikuttaa siltä, että myös Suomi haluaa pitää hyvät välit konfliktin kaikkiin osapuoliin.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Ukki
Kestämme kyllä totuudenkin
Ulko-, sisä- ja opetusministeri voisivatko nyt yhdessä osoittaa huolemme naisten ja lasten asemaan ko. maassa. Katoamisiin ei viranomaiset ota mielellään kantaa. Joten olisiko jakamattoman ihmisoikeuden periaatteiden, joita ministerit kannattavat, esilletuomisen aika poliittisesti, jos on......
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »

Kotimaa

Elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo, että koronaviruksen uhkaa ei pidä liioitella, mutta myöskään silmiä ei pidä sulkea.
Kotimaa

Kiinalaisten komponenttien pula on elinkeinoministeri Lintilän ykköshuoli koronaviruksen vaikutuksista Suomeen

Lähisuhdeväkivallalla on monia muotoja, pahoinpitelyksi laskettavien tekojen lisäksi lisäksi niitä ovat henkinen kaltoinkohtelu, erilainen kontrollointi ja seksuaalinen väkivalta. Kuvituskuva.
Kotimaa

Yhä useampi kääntyy Rikosuhripäivystyksen puoleen – asiakkaista kolmannes kokenut lähisuhdeväkivaltaa

Foxconnin tehdas Kiinan Guiyangissa valmistaa osia Applen ja muiden johtavien IT-yritysten laitteisiin. Tuotantoketjut voivat häiriintyä, kun Foxconn saattaa pidentää tehtaiden sulkua käynnissä olevan koronavirusepidemian takia.
Kotimaa

Kiinan koronavirusepidemia näkyy Suomessa matkailussa, ilmailussa ja teollisuudessa – yrityksillä ongelmia alihankintaverkostoissa ja logistiikassa

Dennis-myrsky on riepotellut viikonloppuna Brittein saaria kovilla tuulilla ja sateilla. Myrsky on vaatinut ainakin kaksi kuolonuhria. Britanniassa peruttiin viikonvaihteen aikana satoja lentoja myrskyn takia.
Kotimaa

Myrsky saapui Suomeen ja katkoi sähköt yli 10 000 kodista – kovat tuulet riepottelevat yöllä koko maata, vahingot työllistävät pelastuslaitoksia

Hämeenlinnalaiset Kirsi Virta ja Ari Nurminen käyvät usein matkailemassa Virossa. Nurminen ostaa joka reissulla muutaman laatikon olutta, Virta taas ei juuri käytä alkoholia.
Kotimaa

Alkoholikauppiaan mukaan suomalaisasiakkaat ovat palaamassa taas Tallinnaan – "Ei maksa vaivaa ajaa Latvian puolelle"

Suomessa synnyttäminen on maailman turvallisinta, mutta siltikin kätilöt ovat ilmaisseet huolensa synnyttäjien ja vauvojen potilasturvallisuudesta.
Kotimaa

Kätilöliiton mukaan huoli synnyttäjien ja vauvojen turvallisuudesta on maanlaajuinen – "Arvostammeko me uusien lasten syntymää ja perheitä satsaamalla heihin?"

Jutta Urpilainen aloitti EU-komissaarina joulukuussa.
Kotimaa

"Vaaleihin on pitkä aika", Urpilainen kuittaa ja suitsuttaa olevansa nyt erittäin motivoitunut – komissaarikauden alku on mennyt Afrikka-suhteiden parissa

Ajokortin ikäpoikkeusluvan lakimuutos tuli voimaan kesällä 2018. Siihen saakka kortin sai poikkeusluvalla alle kymmenen henkilöä vuodessa, nyt määrä on noussut tuhansiin.
Kotimaa

Suomen teillä kurvailee tuhansia alaikäisiä autoilijoita – 12 000 alle 18-vuotiasta sai viime vuonna poikkeusluvan, ja tuhansia hakemuksia on jonossa

Kiinasta tuodaan paljon osia ja materiaaleja esimerkiksi elektroniikka- ja autoteollisuuden tarpeisiin. Kuvituskuva Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaalta.
Kotimaa

Suomalaisyritykset kärsivät komponenttipulasta koronaviruksen takia – "Joka päivä useampi huomaa, että asiat alkavat loppua"

Mika "Immu" Ilmén vapautui reilu vuosi sitten vankilasta, jossa istui viisi vuotta kymmenen vuoden huumetuomiostaan. Jonna Ilmén sanoo vastustavansa huumeita.
Kotimaa

Vaimon kysymys pysäytti rikollisjengi Cannonballin entisen kakkosmiehen kostoaikeet – "Eräs liikemies luvannut päästäni palkkion"