SPR:n katastrofiavun päällikkö: Naiset pitää nähdä aktiivisina toimijoina humanitaarisessa työssä eikä vain uhreina

Humanitaariset kriisit ovat lisääntyneet. Naiset ja tytöt kantavat usein raskaan taakan kriiseissä. SPR:n Tiina Saarikoski kirjoittaa Lännen Median puheenvuorossa, että heidän äänensä pitää saada paremmin kuuluville.

Tänään maanantaina 19.8. on kansainvälinen humanitaarisen avun päivä. Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Tiina Saarikoski korostaa naisten osallistamisen tärkeyttä avustustyössä.
Tänään maanantaina 19.8. on kansainvälinen humanitaarisen avun päivä. Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Tiina Saarikoski korostaa naisten osallistamisen tärkeyttä avustustyössä.

Tiina Saarikoski

Ymmärrys kriisien, kuten konfliktien ja luonnonkatastrofien, vaikutuksista naisiin ja miehiin on syventynyt. Siihen on kuitenkin vielä matkaa, että naiset ymmärretään aktiivisina toimijoina – ei ainoastaan uhreina – kriiseistä selviytymisessä. Naiset joutuvat kuitenkin usein ensimmäisten joukossa vastaamaan kriisien seurauksiin.

Konfliktien määrä on ollut kasvussa vuosikymmenen alusta. Sotatilanteissa miehiin ja naisiin kohdistuu erilaisia riskejä. Miehiä värvätään, vangitaan, tapetaan ja he saattavat joutua tahdonvastaisten katoamisten uhreiksi, kun taas naiset kohtaavat enemmän seksuaalista väkivaltaa tai jäävät perheen elättäjiksi. Naiset pitävät usein yhteisön pystyssä sodan jaloissa tai sen jälkeen.

Monet naiset ja lapset päätyvät pakolaisiksi maansa sisällä tai sen rajojen ulkopuolelle. Naisten on vaikeaa paeta lastensa kanssa pidempiä matkoja turvaan.

Siirtolaisuudessa ihmiskaupan ja seksiorjaksi joutumisen riskit ovat merkittävät naisille. Lisäksi lapsiavioliittojen määrät kasvavat sota- ja katastrofitilanteissa.

Seksuaalisesta väkivallasta, erityisesti raiskauksista, sota- ja katastrofitilanteissa puhutaan jo, mutta niitä raportoidaan yhä vähän. Vain harva raiskaustapaus tuomitaan oikeudessa.

Raiskauksella on myös vahva sosiaalinen ulottuvuus. Aviomies saattaa jättää raiskatun vaimon tai oma perhe hylätä. Raiskattu voi joutua lapsineen yhteisönsä tai asuinseutunsa ulkopuolelle vailla toimeentuloa, tai jopa "kunniamurhan” tai pakkoavioliiton kohteeksi.

Erään tutkimuksen mukaan naisten eliniänodote laskee enemmän kuin miesten katastrofien jälkeen. Katastrofit murentavat eniten juuri haavoittuvassa asemassa olevien selviytymismahdollisuuksia.

Kriisit vaikuttavat usein synnytys- ja neuvolapalveluiden saatavuuteen, mikä voi koitua naisille hengenvaaralliseksi. Kolme viidestä äitiyskuolemasta tapahtuu maissa, jotka luokitellaan luonnonkatastrofin tai konfliktin takia hauraiksi valtioiksi.

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja luonnonkatastrofeja sekä uhkaa tiettyjen alueiden elinkelpoisuutta. On odotettavissa, että ilmastonmuutos kiihdyttää konflikteja alueilla, joilla resurssit käyvät niukemmiksi ja joihin suuret väestönliikkeet suuntautuvat.

Nytkään kriiseihin vastaamiseen kohdistettu rahoitus ei ole pysynyt mukana tahdissa, kun avustettavien ihmisten määrät ovat paisuneet ennätyssuuriksi. Määrällisesti myös naisten humanitaariset tarpeet kasvavat tulevaisuudessa.

On äärimmäisen tärkeää, että avustustyössä on aina mukana paikallisia naisia sekä heihin yhteisöissä kohdistuvan avustuksen suunnittelussa että humanitaarisina työntekijöinä. Vain näin saadaan muuten näkymättömiksi jäävät ongelmat esiin ja avustukset kohdennetaan tehokkaasti.

Jos halutaan puhua kuukautisterveydestä, äitiyshuollosta, seksuaali- ja lisääntymisterveydestä tai auttaa seksuaalisen väkivallan uhreja, avunsaajia on lähes mahdoton tavoittaa ilman naistyöntekijöitä.

Esimerkiksi Syyriassa toteutettavassa hankkeessa naiset eivät pääsisi hoitoon tietyissä yhteisöissä, ellei hoitotiimissä olisi mukana naisia. Syyriassa työskentelevä suomalainen avustustyöntekijä kertoo myös, että fysioterapeutit käyttävät palkkaansa joko vanhempien tai oman perheensä tukemiseen.

Työntekijän mukaan tämän toimeentulon merkitys korostuu erityisesti niillä, joiden kodit ovat tuhoutuneet taisteluissa ja jotka ovat näin joutuneet maansisäisiksi pakolaisiksi.

Vahvistamalla ja osallistamalla naisten ryhmiä saadaan heidän äänensä kuuluviin naisten oikeuksien edistämiseksi. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat Gwain isoäidit.

Isoäitien ryhmä pitää huolta noin 400 orpolapsesta Keski-Zimbabwessa. Ryhmä toimii myös katastrofitilanteissa ja rakennuttaa suomalaisella tuella kuivuudesta kärsivälle alueelle vesiputkea, jota he ovat itse myös kaivaneet.

Humanitaarista työtä tekeviä suomalaisia kansalaisjärjestöjä ovat Fida International, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset ry, Plan International Suomi, Suomen Lähetysseura, Suomen Pakolaisapu, Suomen Punainen Risti ja Suomen World Vision. Ne uskovat naisten osallistamiseen aktiivisina toimijoina humanitaarisissa kriiseissä ja tukevat heidän voimaantumistaan kriiseissä. Tällä varmistetaan se, ettei ketään unohdeta.

Kirjoittaja on Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö ja kirjoittaa kaikkien artikkelissa mainittujen järjestöjen puolesta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.